Eilen oli vesi tummaa
tunsin kyllä tuulen
taivaan viileät helmet kasvoillain
mutta huulet
ne eivät taipuneet hymyyn.
Odotin saapumistasi
sitä
että ottaisit osan taakasta
harteideni painosta pois.
Avaisit sylisi tulen
minun kipeyteni rannoille
satuttaville hetkilleni unohduksen
ja käsiesi laineiden lämmön.
Kun kaipaus käy ylivoimaiseksi
kyynelet ovat koteloituneet
olet lohtuni
saapumatta, koskettamatta.
Kuinka pitkä on matka
Sinun sielustasi
minun murrettuun maailmaani ?
tunsin kyllä tuulen
taivaan viileät helmet kasvoillain
mutta huulet
ne eivät taipuneet hymyyn.
Odotin saapumistasi
sitä
että ottaisit osan taakasta
harteideni painosta pois.
Avaisit sylisi tulen
minun kipeyteni rannoille
satuttaville hetkilleni unohduksen
ja käsiesi laineiden lämmön.
Kun kaipaus käy ylivoimaiseksi
kyynelet ovat koteloituneet
olet lohtuni
saapumatta, koskettamatta.
Kuinka pitkä on matka
Sinun sielustasi
minun murrettuun maailmaani ?
Vastaukset 38
Vanhimmat
osoittaa, että sinusta voisi joskus tulla ihan oikea runoilija.
mutta kuule, se on minulle yhdentekevää tuleeko
minusta koskaan oikeaa runoilijaa. Minulle
riittää se, että kynä pysyy kädessä ja silmät an-
taa nähdä. Jos jommankumman niistä menetän, olen
melkolailla avuton sitten kirjoittamisen saralla.
Mutta niin kauan, kuin saan pitää nuo molemmat -
niin kauan runoja syntyy. Harrastelijana voin
elää vallan mainiosti hamaan loppuuni asti.
Kiitos arvokkaasta mielipiteestäsi, ja oikein hy-
vää päivän jatkoa Sinulle kuka sitten lienetkään.
Tuon runojen taijan, salojen syvyyden.
Kertoa.
Runosi vain elää.
Sillä on sielu.
nämä lauseet/runokokonaisuudet taitavat kummuta
usein miten.
Jos runoni eli silmissäsi, olen minäkin silloin
saanut jotain.
Kiitos Margitta.
Matka on vain silmäräpäyksen pituinen...
Runosi koskettaa minua - kuten aina!
' vain silmänräpäyksen pituinen '
Todella, en minä tuota olisi edes keksinyt.
Mutta Sinä tiedät nyt jo tässä vaiheessa sen,
mistä tämä runoni alkoi kummuta ja elää pikkuhil-
jaa tuolla sisikunnassani. Tosin siihen löytyy
sisältöä myöskin toiselta saralta, jonka mitä
varmimmin tunnistit sisällöstä.
Jos tämä kosketti, niin sanoisinpa melkein kuin
Margitalle - olen saanut itsekkin silloin jotain.
Kiitos Mys, Mystisein.
ei ole kovin pitkä!
Kaunis,todella kaunis on
runosi Linda!En nosta yhtäkään
säkeistöä ylitse muiden koska
jokaisessa näistä oli omaa
koskettavuuttaan!
Noita ottaa repustaan
nästyykin ja pyhkäsee
silmäkulmaansa...
Siun syvämmes ja sielus - se on lukenut antaumuk-
sella runoni sisintä. Mitä mieluisampaa lukea pa-
lautettasi.
Eläpäs Sie nyt höpäjä, ei suinkaan tämä nyt NIIN
koskettanut että nästyykkiä ihan oikiasti olisit
tarvinnu - toivon niin.
Maagiset kiitokseni Noidan sanojen kullasta.
Tässä runossa oli syvyyttä, haikeutta, suurta kaipuuta.
Hyvin, hyvin koskettava, tunteisiin vetoava runo.
Ja tuo viimeinen säkeistö, huoh.
"Kuinka pitkä on matka
Sinun sielustasi
minun murrettuun maailmaani"
itsestään, jokainen sana ja lause.
Jos tämä oli tunteisiin vetoava,
niin olen onnistunut varmaankin sitten saamaan
jotenkin omat tuntemukseni suhteellisen hyvin
aseteltua kokonaisuudeksi.
Usko pois, viimeinen säkeistö on omaan
mieleenikin ehkä eniten.
Kiitän Sinua Diinuskainen.
..odottaa ja toinen ei tule,
ei voi tulla.
kaipauksesi on niin lujaa
että sillä voisi siirtää vuoria.
tämä on kyllä vahvin kaipaus runosi,
tiedän että olet "vahva" mutta tällä
runollasi nousit teräsNainen sarjaan
-tuli myös mieleen tälläinen.
jokainen kappale on hiottua mutta viimeisessä
on sitä jotain,että wau!!!
hyvin hyvä,hyvä linda!!!
oli kiedottu näihin säkeisiini, mutta hyvin pal-
jon muutakin josta en puhu ääneen.
Sinun palautteesi se on aina yhtä kannustavaa,
pursuavaa. Saan sanoistasi nytkin jonkinlaista
tukea ja uskoa.
Kiitos Runopoika.
Jälleen kerran tunteiden puhuttelevaa
skaalaa,siltä dramatiikan puolelta
katsottuna.
Suo Anteeksi,en tarkoita pahalla,
kun itsekin kirjoitan vähän
syvää kerrontaa joskus.
Jos jotkut masentuneet,epä toivoiset
ja alistunein mielialoin lukee
tälläistä,niin he vaipuvat yhä
syvemmälle...Mutta näin se on
kun kirjoitetaan tämänkaltainen
totuus.
Ja Sinä hallitset tämän kertomisen
kielen hyvin.
Monesti tälläiset tekstit saavat
avatuksi jotain kertomista omastaan,
ei sen tarvitse juuri kertoa
omasta tilastaan,vaan että Pitää
siitä tai sen aiheen
käsittelystä.
Odotan seuraavaksi Sinulta kevyttä
kerrontaa tunteiden hissi
maailmasta.
Aion itsekin sitä yrittää joskus,
odotan ensiksi Sinua.
Hyvää illan jatkoa Sinulle.
oli kyllä ensin ajatuksissani tuoda, kun tätä ru-
noa valikoin tuolta muistista. Mutta koska täl-
laisiakin hetkiä on elämässä, mikä estää tuomasta
väliin myös näitä - ei mikään.
Ei ollut mitään aihetta Dolan anteeksipyynnölle,
ei lainkaan. Mutta minä olen pahoillani siitä,
jos joku on vajonnut alemmaksi lukiessaan
runoani.
En tiedä hallitsenko kertomisen, mutta omintani
on aina kyllä olleet nämä tummemmat tekstit.
Toki olen kirjoittanut paljon rakkuden hellistä
hetkistäkin, rakastelun tuomasta huumastakin.
Kaikelle on silti aikansa ja paikkansa, olet var-
maan samaa mieltä asiasta.
No, katsotaan nyt sitten missä vaiheessa sen ke-
vyemmän vuoro sitten taas on - ei ainakaan
tänään.
Dolan. Kiitän ajatuksistasi, Sinussa elää mitä
tuntevin ja hienoin mies.
Kiitos.
Kiitos aamu sähkeestäsi.
Kyllä siitä on pakko kirjoittaa
mikä tuntuu läheisemmältä,
niin se on minullakin.
Ei se katso välttämättä,
että mikä olisi ns.
suotavaa tai muiden
toivomaa - Niin se vain on.
Mutta vois ainakin joskus
yrittää tehdä poikkeavaa
...- kritisoin nyt
itseäni.
Oli hyvä,että toit tuon esille,
ettei vajoaisi tekstiä alemmaksi.
Juuri tuo minun piti laittaa
kun vastasin runoosi,joka jäi
eilen mieleeni soimaan.
Silloin voitaisiin jo puhua
miel.terv.häiriö tekijöistä,jota
pitäisi hoitaa mm. masennuksena ja
ahdistuksena.
Tuostakin voisi runon tehdä.
Samaa mieltä olen ja korostan
vielä,että ei kirjoittajan
tarvitse olla välttämättä
esim. masentunut,jos aihe olisi
murheen murtama.
Olen itse tutustunut esim.
eri alan taitelijoihin,
suur hallitsijoihin jne..
jotka ovat luoneet
hyvää ja pahaa = lukemalla.
Hyvin monet heistä ovat
kärsineet mm. eri psyyken
häiriöistä ja mieli sairauksista.
Kiitän jälleen sanoistasi,jotka
lämmittävät mieltäni.
Monista syvistäkin asioista on
ollut mukava kanssasi vaihtaa
mielipiteitä ja tämähän on
tämän palstan suurista
hyödyistäkin...ei ainoastaan
runoilut.
Kiitos Sinulle.
eniten sydäntä ja sielua koskettavista ainakin
itse kirjoitan lähes poikkeuksetta.
Ei ole ollut tapanani juurikaan omaa elämääni
täällä tuoda julki, vain joitan pikkuseikkoja tai
sitten tapahtumia - niitä, jotka ovat satuttaneet
ja jättäneet näkymättömiä haavoja. Niistä asiois-
ta ne runot sitten syntyy.
Oikeastaan tämäkin runoni oli siitä haavojen syn-
nystä, mutta en julkista mistä.
Turhaa mielestäni kritisoit itseäsi, koska olet
runoillasi todistanut olevasi monitaitoinen.
Itse olen ehkä liiaksi jämähtänyt paikoille-
ni, enkä löydä kovinkaan usein mitään uutta mistä
kirjoittaa.
Ahdistus/masennus on tänä päivänä liiankin usean
ihmisen sairaus. Tämä kiireinen elämänrytmi tekee
meistä sellaisia, halusimmepa tai emme. Olemme
voimattomia tuollaisten asioiden edessä.
Kyllä, kyllä palstan anti on hyvin paljon myös
mielipiteiden vaihtoa, mutta kuitenkin ne yleensä
tavalla tai toisella ovat lähteneet alkuperäises-
ti kirjoitetusta runosta ja siihen liittyvistä
tunnelmista.
Ilo on molemminpuolista, koska minustakin on
ollut erittäin miellyttävää elää täällä tätä ru-
nojen ja elettävän elämän suomaa maailmaa kanssa-
si.
Tulin tässä pienelle tauolle, kun olen puurtanut
koko päivän ja ajattelin että tämä on mitä
parhain rentoutumiskeino.
Hyvää päivän jatkoa Sinulle Dolan,
runojen sielunveli.
Kiitän pitkästä viestistäsi.
Ei tietenkään pidä kaikkea täällä
kertoa,mutta jotain pientä silloin
tällöin tulee itsekin vierestä
kerrottua,näiden runojen
lomassa.
Esim.omat runoni on enemmän
fiktiivisiä,joissain sivutaan
ehkä omaa faktaa-harvemmin.
Tunnustan kyllä rehdisti,että jo
nuoruuden ajoilta olen saanut
osakseni kirjoituksistani
hyviä palautteita,sitä
ei käy kiistäminen.
Kuin myös ohjausta,tukea
ja kannustavia kommenttia
on sadellut tuttavilta
kuin vieraimmilta.
Tunnustan myös sen,eikä tämä ole
mikään salaisuus,että olen liian
kriittinen monissakin asioissa,
josta on ollut minulle
elämässä haittaa.
Mistä sitten lienee kertoa.
Vastasit tuohon mieli alojen
suhteen tavalla,johon lisään
myös sen,jos ei pääse omille
tarkoitetuille alueille
toimimaan tässä yht.kunnassa
...syitä ja seurauksia...
Eli olet tavallaan alisuoriutuja
kykyihisi nähden,kun et ole
päässyt kiinni ;- omalle
vahvuuksillesi.
Kyllä yleensä tai lähes aina
jutustelut liittyvät runojen
ympärille-kietoutuen.
Ihan hyvä tapa jos asiat kuin
henkilöt ovat toisilleen
vilpittömiä ja rehtiä,että
sellainen - luottamus,
säilyisi kuin kehittyisi.
Toivotan Sinulle vuorostani
hyvää aamua kun on jo näin
myöhäkin :
sielun sisar linda
Aivan, niinhän minäkin runoissani aina jotain
elämästäni raottelen, loppu jää lukijan punnitta-
vaksi ja niin sen pitääkin olla.
Fiktio ja fakta taitaa meistä lähes jokaisella
sekoittua runoihin - hyvä niin, väriähän niillä
varmaan saadaan aikaiseksi.
Kyllähän sen saa tunnustaa, jos on saanut hyvää
palautetta kirjoituksistaan - toki. Kaipa minäkin
sen voin yhtä lailla tunnustaa. Ja olen kirjoit-
tanut jo kouluajoistani asti, silloin kirjoitin
näytelmiä koulun juhliin. Kirjoittaminen jatkui
ihan teini-ikään, mutta sitten tuli monen vuoden
tauko - ei syntynyt mitään.
Tänään olen aktiivi kirjoittaja, en osaisi elää
varmaan enää ilman kirjoittamista.
Luottamus, eiköhän se ole jo meidänkin välille
ehtinyt syntyä tämän yhteisen aikamme aikana,
niin uskon.
Jatketaan päivää, jussin askareiden parissa.
Hyvää päivän jatkoa ja kiitos taas Dolan.
Hivenen samankaltaisuutta tuo,
että pitkiä aikoja kirjoittamatta.
Kyllä Sinun teksteistäsi
huomaa paljonkin
kokeneen kirjoittajan
leiman.
Ettei olla elämän alku
taipaleella,vaan sisältö
kertoo kokemuksten
sanomaa.
Sinulla on tietty tyyli jota
todella arvostan.
Se on juuri eletyn elämän
syvällisyyden sanoma.
Luottamus - on Elämän suuria
suuria sanoja
monissakin asioissa.
Myös minulta Kiitokset
kuin iltapäivän
toivotukset Sinulle.
eihän kukaan pysty jatkuvalla syötöllä synnyttä-
mään runoa tai kirjailijakaan tekstiä. On pakko
joskus vetää henkeä, ja koota itseään. Minun tau-
koni kirjoittamisessa johtui lähinnä siitä, että
elämään tuli lapsi, joka vei monta ihanaa vuotta
jolloin ei ollut aikaa juuri muuhun. Kun hän kas-
voi vaippaiästään, meni kouluun - niin sen
jälkeen jossain vaiheessa aloin uudelleen
kirjoittamaan.
Sehän olisi vallan outoa, jos ei teksteissäni nä-
kyisi elämä ja vuosikymmenet niin kuin kaikki
vastoinkäymisetkin. Mutta se, kuinka olen kaiken
saanut elämään runoihini, niin se jää aina tie-
tysti lukijan päätettäväksi.
Olen silti juuri Sinun sanomastasi hyvin otettu.
Ystävyys ja luottamus on tärkeimpiä asioita ter-
veyden jälkeen elämässä. Ilman ystäviä elämä oli-
si melkoisen yksinäistä.
Kiitos Dolan jälleen ajatuksitasi.
Minä lähden nyt ottamaan rieskoja uunista, mais-
tuis varmaan Sullekkin * hymy *
Ai jatkuvalla syötöllä,nyt taas
kirjoitit ja olet jo
ihan hurlumhei.
Näin siinä usein käy,itse
kullakin.Kun lapset ovat
pieniä,siinä on tehtävä,
eikä unelmoida tai
sääliä tilaansa...ei ole
sitten henk.koht.
Niin usein törmää tuohon
väärin tulkintoihin.
Milloin se iloinen juttu
räplätään kunnon
herkuilla.
Heitä tännekin rieskoja
dolanin pläsiin,että
tietää missä kuljetaan...huumoria.
-voisko nuorentaa itseään,
tällä kokemuksella-
...ja hyvää yötä rieskojen
maailmaan.
vai rieskat pläsiin.
Kah, eipä taitais olla kovinkaan pitkä välimatka
nakata niitä rieskoja Sinulle jos oikein muistan,
Hämeen mailla molemmat asustellaan.
Unelmoidaan nyt kuitenkin tänään,
siihen on lupa jokaisella. Unelmat kantaa
huomiseen.
Hyvää Juhannusta Dolan, yöttömän yön juhlaa
ja kiitos.
Hei...- odottelen Sinun
rieskojasi.
On tainnut olla niin kova
menekki,että ovat loppuneet
kesken,jos vuoden päästä.
Et kai ihan seinän takana
asu,vaikka ollaan vastaan
tultu...eikä edes tervehditä...hei
me ollaankin Hämäläisiä
ei Savolaisia...kukahan
tuollaisenkin sanaston
on opettanut.
Minä en unelmoi,minä
elän reaali ajassa
nyt
tai oikeastaan siinä
ajassa olen ennenkin
elänyt.
Tulipahan suoraa ja
karmeaa tekstiä...
...- nauretaan
vaan tälle niin viheliäselle
elämälle...Saa aloittaa
ja sitten
vielä selvinpäin
-me ollaan niin sivistyneitä
ihmisiä täällä hämeessä...
- ja Hyviä pyhiä.
vaikka olisimmekin törmänneet jossain täällä Hä-
mäläisten maisemissa.
Kuule, olen aina sanonut että ihmisen pitää haa-
veilla ja unelmoida - se on elämän suolaa se.
Kyllä minäkin elän muuten reaaliajassa, mutta
nuo ovat osa elämääni.
Nauru on parempi vaihtoehto kuin itku, mutta mo-
lemmat nekin kuuluu tähän elämään.
Rieskat meni, ne ei kauaa yleensäkään happane kun
niitä teen - syöjiä on ollut.
Sivistyneitä tai ei, kyllä sananvapaus meillä mo-
lemmilla onneksi on.
Kiitos.
Törmäillään kuin
törmä pääskyt
pesä luukulla.
Kyllä haaveita
ja unelmia
täytyy olla
- kun muistaa
elää reaali elämää.
...pahus ne rieskat,
olen niin
hidas hämeen
kloppi,yritetään
näillä eväillä
tulla toimeen.
Kiitos taas Sinulle linda.
vai rieskainen Hämeen äijä Sie olet.
Noniin, siinä se taas nähtiin. Ne unelmat ja haa-
veet, kuinka paljon ne keventääkään päivää ja an-
taa potkua.
Rieskat, rieskat. Voipi olla, että huomenna jo
joudun paistamaan uusia * maistus varmaan Sullek-
kin *
anna haaveillesi siivet
ne kuljettaa Sinut unenomaisen maahan
maahan
jossa voit olla vapaa kivuistasi
edes hetken
yhden ohikiitävän hetken verran
paremman huomisen unelmissa
Hyvää loppuiltaa Dolan ja kiitos.
Miulle maistuu,kun
kissalle kala
kupposessa.
Pistän nyt tarkoituksella
pääni kusiais pesään
mutta kysäsen,
onko Sinulla millaisia
kipuja
...vastaaja jos vastannee
niin omalla vastuulla
vaikka hiukan
kiertämällä.
Toivotan hyvät
yöt.
ne ovat ruumiillisia ja henkisiä, henkisiä nyt
juuri ehkä enemmän kuten tuolla aiemmin sanoin.
Aamu ei ole parhaimpiani, mutta pienin askelin
tätä päivää.
Jää rieskojen leipomisetkin tältä päivältä,
pitää ottaa iisisti.
Ja minä toivotan mitä parhainta päivää Sinulle
Dolan.
Kiitos.
Kipuhan on aina
merkki jostain,
kuin
kuume myöskin.
Nämä ovat elollisten
vitsauksia,
jotka vain jotenkin
olisi kestettävä
ja hallittava.
Toivon hyvää päivääsi,
kuin myös helpotusta
kipuusi.
Kiitos Sinulle myös.
sitä on tämä päiväni ollut.
Dolan, Sinulla on lämmin sydän ja omaat empatiaa
enemmän kuin moni Suomalainen mies.
Kyllä minä tästä taas tokenen, ja toivon että
huominen päiväni olisi tätä parempi.
Kipu helpottaa, mutta tiedän yhtä lailla sen ole-
van merkki jostain - en vain tiedä nyt minkä.
Hyvää illan jatkoa ja rauhaisaa yötä,
toivottaa lintsi
Olen huomannut, että käsivarren mittakin voi olla se iäisyys ja matka liian pitkä. Hienosti kirjoitit Lindal. Kiitos elämyksestä.
P.s Leiritulilla ollaan vielä, mut haavat paranee vauhdilla..:) Terkuin Tarkkis
ihana kuulla Sinusta, tietää että olet siellä
vaikka et olekkaan käsivarren mitan päässä. Tie-
toisuus kuitenkin olemassaolostasi on paljon,
näinä hetkinä kun tiedän elämäsi käänteet.
Elämyskö runoni - no kiitos. Itse en taas kerran
oikein kokenut siinä onnistuneeni vaikka siihen
olikin ihan elävästä elämästä aihe. Se ei vaan
jotenkin lähtenyt kulkemaan niin, kuin olisin ha-
lunnut.
Paranemisiin, lämpöinen halaus ja sydämellinen
kiitos että olet käynyt ja jättänyt itsestäsi
tietoa - se rauhoittaa.
Leiritulille runosuonen sykintää ja lepoa, lepoa
syvää ja rauhaa. Jussia myöskin, otahan sitten
iisisti.
t. lintsi
Huomenta tämän hierarkian
kautta.
Kiitän taas sanoistasi
jotka kovasti lämmittävät.
Sitä kun kokee,näkee
että tuntee tiellä niin
paljonkin erilaista
kulkijaa,ja jos vielä
omistaa tietynlaiset
piirteet,niin eihän
sitä voi elää
- maailmastaan
erillään.
Toivon että tämä päivä
olisi eilistä
onnekkaampi.
Aurinkoa että säteiden
lämpöä Sinun aamuusi.
toivotuksestasi, kyllä tämä on eilistä hieman pa-
remman oloinen päivä. Mutta ei tässä henkseleitä
vieläkään voi paukutella, ei.
koe tämäkin päivä
ota auringon säteet vastaan
tunne tuuli hiuksillasi
kasteen raikkaus huulillasi
näe
näe kuinka lehvistö elää
jokainen heinänkorsi
ja liplattava rantaveden kristallikin
Taisit mainita aikaista
ylös nousuani.
Tämä oli poikkeuksellista.
Taisi unella kuin eräällä
nk.päivystyksellä olla
lusikka sopassa...tai sitten ei.
Kiitän runon parresta.
Tuli tuossa mieleen,että
lieneeköhän linda
asua aivan luonnon
helmassa...- hyvää iltaasi myös.
monissa runoissani, että asustan kosken partaalla
ihan luonnon keskellä.
Minä nousen normaalisti 4-5:n aikoihin, mutta tä-
mä olotilani ei sallinut sitä tänään.
Kiitos nyt Dolan, illan jatkoa hyvää Sinulle.
Minä menen levolle.
Hitsi,nyt muistan jonkun runon
tai kirjoittajan...olikohan
se linda,hyvä jos näin oli.
Kun on niin paljon olevinaan
muistettavaa ja muuta,niin joku
sitten jää jonnekin
sala lokerikkoon.
Meillä tuo aika on melko
nk.normaalia,sitten ehkä
torkahtaa uudelleen
vähäksi aikaa.
Ei se ole helppoa jos ihmisellä
niitä monenlaisia kremppoja
on,mutta ollaan sitkeitä
pyristellään kun kala
koukussa...- ja sitten
päästään ainakin vähäksi
aikaa paremmille vesille.
Hyvää myöhäis iltaa.
vastasinkin jo tuolla kakkossivulla näihin kremp-
poihin sun muuhun jo. Mutta kuten itse sanot,
pyristellään kun kala koukussa - kyllä se siittä.
Hyvää päivän jatkoa täältä kosken kuohujen äärel-
tä Sinulle Dolan ja kiitos.