Niin, kyllähän tuota harjoitellaan jo...
Lähinnä mietityttää tuo taloudellinen puoli, ollaan jo 4 vuotta yhdessä asuttu avopari, itse olen työelämässä ja kulta valmistui keväällä. Hänelle ei töitä ole löytynyt, peruspäivärahalle pääsi kun oli opiskelujen lomassa yhden vuoden ollut työssä.
Itse teen kokopäivätyötä, brutto n 2000€/kk. Asutaan vuokralla ja maksellaan ylisuuren auton lainaa pois. Mitään asumistukia tms. emme saa, keskustan kaksion vuokra nielee 650€/kk, Eli autolainan ja vuokran jälkeen jää n 600€ käytettäväksi ruokaan, vaatteisiin, polttoaineisiin jne.
No, tulipa sepustettua. No, vauvakuume jyllää ja mietitään kovasti, että tehdään sitten noi muksut, kun ei töitä ole löytynyt. Mutta miten taloudellisesti, joudutaanko pulaan, vai minkä verran jälkikasvu lohkaisee menoista ?
Lähinnä mietityttää tuo taloudellinen puoli, ollaan jo 4 vuotta yhdessä asuttu avopari, itse olen työelämässä ja kulta valmistui keväällä. Hänelle ei töitä ole löytynyt, peruspäivärahalle pääsi kun oli opiskelujen lomassa yhden vuoden ollut työssä.
Itse teen kokopäivätyötä, brutto n 2000€/kk. Asutaan vuokralla ja maksellaan ylisuuren auton lainaa pois. Mitään asumistukia tms. emme saa, keskustan kaksion vuokra nielee 650€/kk, Eli autolainan ja vuokran jälkeen jää n 600€ käytettäväksi ruokaan, vaatteisiin, polttoaineisiin jne.
No, tulipa sepustettua. No, vauvakuume jyllää ja mietitään kovasti, että tehdään sitten noi muksut, kun ei töitä ole löytynyt. Mutta miten taloudellisesti, joudutaanko pulaan, vai minkä verran jälkikasvu lohkaisee menoista ?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Jos Teille vain kelpaa käytetyt vaunut, vauvanvaatteet ym. niin aluksi menoja ei hirveästi ole. Sitten vasta myöhemmin, jos lapsi alkaa harrastaa urheilua tms, astuvat kuvaan mukaan kalliit seuramaksut ja urheiluvälineet. Lisäksi jotkut lapset eivät suostu pitämään yllään muita kuin merkkivaatteita..
Itse sain lapset nuorena ja menin opiskelemaan vasta, kun kuopus täytti kolme vuotta. Välillä on ollut tiukkaa, mutta aina ollaan kuitenkin selvitty. Tsemppiä vaan teille ja eikun vaavia tilaukseen! Kyllä kannattaa!
"Lisäksi jotkut lapset eivät suostu pitämään yllään muita kuin merkkivaatteita.."
Vanhempien vika. Lapset pitää niitä vaatteita, jotka vanhemmat ostaa. Jos ne ei kelpaa, olkoon alasti tai menköön (laillisiin) töihin hankkimaan fyrkat merkkikamoihin.
Tuolta löytyy lisätietoa:
http://www.huvitutti.net/kuluttajana/laskuri/index.html
suunnitella meinaatte, niin tiedoksi:
mikään ei koskaan mene niinkuin suunnitellaan.
Onnea yritykselle. Lapset on siksi ihania, että niiden vuoksi venyttelee penniäkin.
Jos tulorajat antaa myöten, saatte sossusta hilloa sänkyyn, vaunuihin, jne.
Kyllä asiat järjestyvät... Jos aina jää odottamaan, että sit ku on varaa jne... ei ehdi koskaan niitä lapsia tekemään. Jo se, että pohdit asiaa avoimesti tällä palstalla (mm. sitä, pystytkö tarjoamaan turvatun tulevaisuuden), osoittaa että olette valmiita kantamaan vastuun. Teimme ensimmäisen samanlaisen harkinnan jälkeen, vaikka molemmat opiskelimme ja asuttiin vuokralla, toinen tehtiin kun molemmat töissä ja asunto- sekä autolainaa. Sitä oppii tulemaan toimeen sillä rahalla, mitä on. Aina siitä on tavallisessa lapsiperheessä pula... Onnea tulevaisuudelle!
minkä ikäinen olet, mutta täysi luupää kylläkin!
Vastuunkantaminen ei tarkoita tässäkään asiassa sitä, että lapsia täytyy tehdä. Vaan voi ymmärtää, että on PAREMPI tehdä ne myöhemmin.
Nykyisin on pienellä rahalla ihan toinen tulla toimeen kuin esim. viisitoista vuotta sitten. Kaikki on hirmu kallista, ja koko ajan tukia tippuu. Niiden varaan ei kyllä enää nykyisn kannata jäädä, jos muuhun on mahdollisuus. Eikä ainakaan hommata lapsia kitumaan niiden tukien varaan.
Me olemme ihan tavallinen 3-henkinen perhe. Molemmat vanhemmat ansiotyössä. Yksi lapsi. Tienestit ovat käteen n. 2800€/kk yhteensä. Asumme vuokralla.
Tuolla summalla tulee juuri ja juuri toimeen niin, ettei tarvitse pihistää. Euro-Suomi on pirun kallis paikka! Tuet eivät ikinä nouse hintojen mukaan. Palkkakehityskin laahaa hintojen perässä...en kyllä suosittele. Asiat eivät nimittäin läheskään aina järjesty. Rahanpuutteesta tulee monenlaista ongelmaa, jota ei sovi vähätellä.
PS. Alkuperäiselle kirjoittajalle: Mutta jos tuon saman summan saatte käteen ja asutte pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voin uskoa, että pärjäätte. Pienemmällä en oikein usko. Ainakin joudutte alttiiksi niille ongelmille, joihin ei oikein voi varautua. Usein ne sitten koituvatkin suhteen kohtaloksi...
on kallista.
Me saadaan hanskaan 2900/kk. Kolme lasta, isä, äiti, lainalla ostettu auto, asumme pääkaupunkiseudulla vuokralla.
Säästöön jää tällä hetkellä 220 e/kk. Kotona kolme tietsikkaa, kahdet stereot, astianpesukone, pesukone, mikrouuni, kahdet hifi-videot, dvd-soitin.....jatka listaa.....
Lasten "hankkiminen" myöhemmin on semmoinen juttu, joka ei sitten välttämättä onnistu lainkaan. Siinä sitten pari kaksistaan miettii, että "kunpa olisimme aloitaneet aikaisemmin". Tällä viittaan keskenmenoihin, lapsensaantivaikeuksiin jne.
Lapsia ei hankita, ne _saadaan_. Ja rahaahan tarvitaan vain sen verran kuin _pakolliset_ menot ovat; ruoka, sähkö, asunto, vaatteet. Kaikesta muusta voi tinkiä. Ei se lapsuus niin kauaa kestä, etteikö maallista hyvää joutaisi sen aikaa odottamaan.
t:nimim. kuusi keskenmenoa, kaksi vuotta lapsettomuushoitoa ja keskossynnytys takana
lista!
Lapsensaanti ei ole iästä kiinni! Ensisynnyttäjien keski-ikä on himppua vaille kolmekymppiä! Joten enemmän on kolmekymmentä ylittäneitä kuin alle kaksikymppisiä!
Lasten hyvinvoinnin eteen ei ikinä tee liikaa! EI IKINÄ OLE LIIAN VALMIS! EI IKINÄ OLE LIIAN PALJON TAVARAA!
Olen samaa mieltä "toisen äidin" kanssa siitä, että ongelmia rahattomuudesta ei voi ennustaa. Parempi olla niitä ottamatta.
Minulla on myös kuusi keskenmenoa ja keskossynnytys. Ilman hoitoja kylläkin. Nuorena ei asia onnistunut, mutta 34 vuotiaana tulin yllättäen raskaaksi...että näin.
Olenko nyt huono äiti?
luupäitä!
Ei luulis, että ne sinunkaan geenit niin ensiluokkaisia ovat olleet, että niitä on väkisin pitänyt alkaa monistaa...näistä teksteistäsi päätellen ainakaan!!
Pitääkö minun myös luetella oma omaisuuttani? Sitäkö tarkoitit.. "jatka listaa"...
Meillä on myös kolme tietsikkaa suurilla näytöillä, jokainen laajakaistalla. Löytyy stereot (vain hifinäx2), astis, mikrouuni, pyykinpesutorni, imureita kaksi, autoja kaksi, kotiteatteri, kännyköitä tällä hetkellä viisi (kolme käytössä), kannettavaa cd:tä x2, on skanneria ja kopiokonetta, televisioita kolme, yksi digitaalinen, elokuvakanavilla ym. ym...
"ei se lapsuus niin kauaa kestä, etteikö maallista hyvää hyvää joutaisi sen aikaa odottamaan"
Kenen pitää odottaa? Kuka saa kärsiä siitä, että äiti ei tiennyt muusta kuin hameen alla polttelevasta tunteesta?
Kenelle lankeaa maksu vastuuttomista vanhemmista, jotka eivät edes tienneet, mitä koko lysti tulee maksamaan?
Tänä päivänä ei yksinkertaisesti tule ilman rahaa toimeen.
Minä haluan antaa lapselleni lapsuuden ja elämisen arvoiset raamit. Itse annan raameille sisällön.
Meitä on perheessämme neljä. Tulot ovat noin 2200 euroa kuukaudessa.
Rahat riittävät kaikkeen mitä tarvitaan. Ja kuten aikaisemmat kirjoittajat ovat kirjoittaneet, meiltäkin kyllä löytyy tavaraa. Kyse on paljolti siitä, mitä tavaraa ostaa ja milloin.
Säästäminen välttämättömästäkin on helppoa, varsinkin kun motivaattorina on lapsi. Kännykkälaskut pienenevät kun puhelinta ei käytä. Laajakaistan voi lopettaa, hardcore-nörttikin voi elää ilman kiinteää liittymää (esim minä). Elokuvakanavaa lapsiperheessä ei ehdi katsoa kukaan...
Ensimmäisen viestin kirjoittaja pärjää aivan taatusti mainitsemallaan rahasummalla, jos niin haluaa. "Uhrauksia" hän joutuu todennäköisesti tekemään, mutta niiltä nyt ei voi välttyä kukaan lapsia tekevä.
sitten valitat, ettei rahat riitä, kun kerran kamaa on enemmän kuin tarttis. Hyvinhän ne teilläkin on riittänyt.
Minä:lle taas, jotta ei kyse ollut ensisynnyttäjän iästä saati hyvyydestä tai huonommuudesta. "Toinen äiti" väitti, ettei 2800 e/kk riitä kunnolla kolmihenkiselle perheelle.
Terve ja tasapainoinen aikuinen voi synnyttää lapsia, vaikka rahaa ei olisikaan. Raha kun ei ratkaise mitään, tärkeintä on, kuinka lapsen kanssa toimii. Rahan puute itsessään ei Suomessa aiheuta ongelmia, pikemminkin päin vastoin. Ne perheet, joilla on eniten rahaa, on kusipäisimmät kakarat, se on nähty tähän ikään mennessä.
kaipaan lisäinfoa:
"Mutta jos tuon saman summan saatte käteen ja asutte pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voin uskoa, että pärjäätte. Pienemmällä en oikein usko. Ainakin joudutte alttiiksi niille ongelmille, joihin ei oikein voi varautua."
En tajunnut, mihin ongelmiin ei voi varautua? No lapsen kuolemaan ehkä, mutta entä ne muut? Auta, kiitos.
sun kyl pitäis tajuta, ettei lapsia hankita, vaan saadaan, kun kerran keskenmenot oot jaksanut käydä läpi.
Keskosuudessakin omat hankaluutensa....kyl raha on toisarvonen seikka lasten tekemisess....
tasapainoinen aikuinen EI tee lapsia rahattomana!
Oletko aivan seinähullu?
Meillä taas on tuossa naapurissa kuusi yh:jaa, joiden ainoastakaan kolmestatoista lapsesta ei tule taloyhtiöön muuta kuin valituksia. Samoin on kuulemma äitien kertoman mukaan koulun laita. Valituksia, valituksia. Mainittakoon, että istun talon hallituksessa.
Nämä yh:t ovat ns. rahattomia. Sekö takaa fiksuuden ja onnistumisen? Olen eri mieltä.
Joku aika sitten oli tehty tutkimus, jonka lopuksi todettiin rahattomuuden edistävän syrjäytymistä myös rahattomien vanhempien lapsissa.
Kyllä totta on, myönnät tai et, että Suomi on tänä päivänä niin kallis maa, että jos nämä yhteiskunnan tuet olisivat palkkaa parempia, KUKAAN ei kävisi työssä. Miksi kävisi, jos kotona saa enemmän tekemättä mitää? Minäkin lopetan heti työssäkäynnin, kun alkaa muutenkin pärjätä samaan malliin.
Se nyt ei vaan ole niin.
Hei haloo!? Miten voit sanoo, ettei ikinä oo liikaa tavaraa? Taidat olla oikee materialisti?! Kun lapset tekee nuorena osaa vissiinkin arvostaa enemmän rakkautta, kun vanhana synnyttävät. Onko sillon jo kerinnyt tottumaan ajattelemaan aina ensin omaa napaansa? Osoitatko lapsellesi rakkautesi ostamalla tavaroita?
näin, että ne, jotka tekevät lapset niin, etteivät pysty heitä itse elättämään, tarvitsevat näitä elättämään lapsensa, jotka siirtävät omaa lastentekoa, jotta pärjäisivät. Tarvitaa näet verotuloja. Mistä niitä otettaisiin, jos kaikki elää tuella?
Mikään ei ole sen tyhmempää kuin hommata lapsi elätettäväksi yhteiskunnan varoin.
Jollette siihen itse pysty, pitäkää housut ylhäällä ja tiukasti!
Niitä uhrauksia ei saa tehdä yhteiskunnan maksettavaksi!!!!!!
Yksinhuoltajia ei voi verrata pariskuntaan joka haluaa lapsen. Kaikki vakaat pariskunnat pärjäävät yhden lapsen kanssa mainiosti. Eriasia on sitten kun jostain syystä jäädään yksinhuoltajaksi... Ihmisten pitäisi sitoutua ensin toisiinsa 100 prosenttisesti ja sitten tehdä vasta lapsia. Tässä ajassa yleensä talouskin saadaan kuntoon...
Tsemppiä kaikille lasta odottaville ja yrittäville!!! AINA PÄRJÄÄ (ehkä ei sitten ole vaan varaa siihen hienompaan tekniikkaan, millä toiset täälä ovat kehuskelleet)!
naisten jaaritusta!
Ei kukaan elä rakkaudesta. Edes se keskonen ei jaksa elää pelkästä rakkaudesta.
Miten kummassa voi kukaan suostua antamaan niinkin läheiselle ihmiselle kuin omalle lapselleen vain "toiseksi" parasta? Ymmärrän kyllä, jos vanhempien älyllinen taso on tämä, mitä sinäkin edustat, että jo pelkästään siinä lapsesi on kärsinyt huomattavat menetykset, kun on saanut sinut äidikseen! Ei millään pahalla.
Rakkaus vaikuttaa elämän laatuun, mutta ei ole sen edellytys.
Lapsi tarvitsee kehittyäkseen paljon, paljon muutakin.
Lapsen rakastaminen on myös hänen perushoidostaan huolehtiminen ja rahan hankkiminen hänen turvakseen.
Helpoiten se tietenkin käy sossusta...lapsi kun kaikille ei ole enemmän arvoinen.
meikäläiset joutuukin lykkäämään lasten tekoa ehkä niin pitkään, ettei niitä sitten enää saakaan!
Saakelin tuilla eläjät! Mistään muusta tiedä kuin kakaroista vaan. Jonkun nekin on elätettävä, kun ette itse pysty, sillä varjolla sitten, että itse jää kokonaan paitsi laspionnesta.
Joten kiitti vaan niin pirusti!
jaksa uskoa, että nuori ihminen osaa ottaa huomioon asioita, joista hän ei tiedä mitään. Maailma on hyvin mutkikas paikka. Siperia opettaa, mutta se on rankkaa...ja erityisen rankkaa siitä tulee, kun pitää vetää perhettä matkassaan.
Aloittajan 600€ ruokaa ja vaatteisiin, suuren lainan maksu ym. ovat yhä olemassa kun lapsi syntyy. Jakajia on vain yksi enemmän.
Minä en edes tiedä miten pärjäisimme, jos meille jäisi vain 600€ käteen elämiseen. Meitähän on myös kolme.
Voi raukkaparka, ongelmia on paljon muitakin kuin vain lapsen kuolema. Ja sitähän ei tietääkseni ongelmana käsitellä muutenkaan.
Syrjäytyminen on kaikista pahin. Sitäkään ei huomaa, ennen kuin on matto repäisty jalkojen alta.
Miten sitten parisuhde voi hetken kuluttua, kun vaimolla on pelkkää lastenhoitoa, ei ikinä mahdollisuutta mihinkään?
Alkaa riidat ja pian ollaan eri teillä.
Lisäksi lapsen syntyminen on kriisi parisuhteelle. Oli se sitten missä iässä tahansa, aikuinen vain kykenee siitä selviytymään. Äitiys muuttaa naista, eikä tosiaankaan läheskään aina parempaan suuntaan...
Sitten alkaa se, miksi noilla on varaa ja meillä ei mihinkään-rumba!
Loppuikä tätä, kun ei ole huolehtinut parhaista kehyksistä elämäänsä...voi kuule, voin kertoa, että helpompiakin tapoja tuhota itsensä ja elämänsä on. Tosin ne eivät ole yhtä totaalisia...
sana onkin tuo "perustarve". Niiden tyydyttämiseen _ei_ tarvita kummoisiakaan tavaroita. Alla listaa tavaroista, joita ei tarvita:
hyppykiikku, hoitopöytä, radio-ohjattava auto, polkuauto, pepputalkki (perunajauho on parempaa).....
Mistäs tuo alla oleva pulpahti päähäsi:
"Miten kummassa voi kukaan suostua antamaan niinkin läheiselle ihmiselle kuin omalle lapselleen vain "toiseksi" parasta?"
Minä kun luulin puheen olevan tavaran _määrästä_.
jos ukko tahkoo rahaa eikä ole koskaan kotona, miten mahtaa parisuhde toimia. Hmmm. Raha ei suhteen hoidossa lienekään se tärkein asia. Onnihan ei synny materiasta, vaan aineettomista asioista. Tein nimittäin tuossa takavuosina kahta duunia ja se oli suhteen kannalta tuhoisampaa kuin penninvenytys kotihoidontukiaikana. Kun lopetin toisen työn, kaverit kysyivät "eiks oo kivaa kun on rahaa", johon vastasin, et jos rahaa saa vain tekemällä kahta duunia, oon mieluummin vähän köyhempi.
Toi "miksi noilla on varaa ja meillä ei" on asia, jota terve ja tasapainoinen aikuinen ei ajattele. Sellainen aikuinen tajuaa, että kaikkea ei voi saada.
Parhaista kehyksistä sen verran, että Heinojen murhien päätekijällä oli "parhaat kehykset", olihan hän "hyvästä perheestä". Taisi vaan puuttua se tärkein, eli kunnolliset vanhemmat ja aito välittäminen, mutta tuo on spekulointia, kun en tunne porukkata. Sillai sen kuitenki käsitän, et ongelmien alkusyy on kotioloissa. Vasta aikuinen pystyy, jos pystyy, käsittämään syyn ja seurauksen lain. Ne, jotka aikuisiälläkin tupeksivat, eivät ole aikuistuneet.
käsittely ei taida olla sun heiniä, iljetys! Turha on sun alkaa täällä puimaan syitä ja seurauksia asiasta, jota et tunne kuin lehtien sivuilta. Mutta olihan tuo taas hyvä heitto siihen suuntaan, että KAIKKI rahakkaiden kakarat on perseestä! Voi että olet säälittävä!
Sitä paitsi, köyhyys ja onni EI kulje rinnakkain. Valitan, vaikka sitä yritätkin kovasti tuoda esille.
Ongelmien alkusyy voi olla myös turmeltuneessa kaveripiirissä, köyhien mukuloissa... Olet vissiin ollut niin vähän kotona, ettet ole moiseen ehtinyt kiinnittää huomiota! Tai välittänyt...Terve ja tasapainoinen aikuinen, kuten aiemminkin jo kirjoitit, ei tee kakaroita muiden elätettäväksi. Olen sitä mieltä.
vanhemmaksi lapsi tulee, sen suuremmat ovat menot. Lisäksi tarve moninkertaistuu lasten lukumäärän mukaan. Jo pelkästään ruokamenot kasvavat.
Toiseksi parhaalla tarkoitan lähtökohtia, jotka lapselleen antaa. Miksi tyytyä toiseksi parhaaseen, kun parhaankin voi hänelle antaa?
Kysyn vaan.
vetää tähän kaikki Heinojen murhat. Terveen ja tasapainoisen ihmisen veto...
"sellainen aikuinen tajuaa, että kaikkea ei voi saada" (mutta lapsi on PAKKO saada ja vielä silloin, kun siihen EI ole edellytyksiä)
Mutta tajuaako lapsi?
korrektia. Heinojen tapauksen kaikki tuntenevat, muuta syytä tuohon ei ollut. Itsepä selititte, että materia = onni.
Ei korreloi, jos kohta ei aina toisinkaan päin.
Mitä lapsen pitää tajuta? Tajuaahan se, kun vanhemmat selittävät, että kaikkea ei voi saada. Minäkin tajusin, kun vanhempani selittivät, miksi minun oli mentävä ansaitsemaan taskurahani 15-vuotiaana tai miksi meillä ei ollut autoa vaikka kavereiden perheillä oli. Tai miksi asuimme (5 henkeä) kaksiossa, kun muut sen kokoiset perheet asuivat vähintään neliössä. Emme me silti olleet onnettomia.
Lapsen saamisen edellytykset ovat, että vanhemmat ymmärtävät siitä aiheutuvan vastuun ja osaavat asettaa lapsen tarpeet muiden edelle. Lapsi ei oikeasti vaadi muuta kuin helvatasti rakkautta, vaatteet, asunnon ja ruokaa sekä lääkkeet tarvittaessa. Jos rahat niihin riittävät, ei siihen ole muilla sanomista. Onko vaikeaa?
Nykyajan suuri ongelma on, että vanhemmat kuvittelevat lasten vaativan uusimmat vaunut, kaikki mahdolliset lelut ja niin edelleen. Sitten valitetaan, kun tulee lasten kasvattaminen kalliiksi ja opetetaan netissä muita, ettei lastenteko kannata, jos rahaa ei ole.
Kotona olostani ette tiedä mitään, joten kerron, etten ole tehnyt tuntiakaan ylitöitä vuoden 1997 jälkeen ja jos joku lapsistamme sairastaa, minä olen pois töistä. Työ ja raha jäävät meillä _aina_ toiseksi, kun lapsista on kyse.
ja kateutesi syy selvisi. Samoin se, miksi haluat lasten kärsivän. Vaikka kerroit, ettette olleet onnettomia, jokainen voi lukea syyn tähän hyökkäykseen.
Haluat, ettei KELLÄÄN ole paremmin kuin sinulla! Tunnet itsesi niin huonoksi, jos joku osaa hoitaa leiviskänsä paremmin kuin sinä.
Tuosta tapaus Heinoista vielä. Se on poikkeuksellinen juttu Suomessa. Se sanottiin jo silloin, kun asia tuli julkisuuteen, tekijöineen.
Miksi?
Siksi, että yleensä tämän sorttiset rikokset tekee juuri kaltaistesi lapset: katkerat ja kateelliset, lapsena itsestään vastaamaan joutuneet. Köyhistä oloista lähtöisin olevat. Tämä on fakta.
Lapset, joiden on ollut pakko syntyä, vaikka edellytyksiä heidän syntymiselleen ei olekaan ollut. He jäävät elämänsä aikana monesta paitsi. Terve aikuinen ymmärtää myös sen, että se mitä oli omassa lapsuudessa ja nuoruudessa, ei pidä paikkaansa enää kolmekymmentä vuotta myöhemmin...
Vaatimukset muuttuu ja maailma muuttuu. Siihen pitää nuoren vastata, millä eväin, jos edes omat vanhemmat eivät ymmärrä hänen parastaan?
Kerro minulle, kuinka monta päivää lapsesi tulee toimeen ilman rahaa?
Miten voit asettaa lasten tarpeet muiden edelle, jos sinulla ei ole varaa siihen?
Vähässä rahassa elävän on pakko maksaa asunnostaan vuokra. Sen jälkeen jää tietty vähäinen summa jokaiselle päivälle, elämiseen. Jos lapsi sairastuu ja lääkäri kirjoittaa kalliin lääkekuurin, oletteko loppukuun syömättä koko porukka? Tämäkö on sitä, minkä näet lapsen etuna?
En ole missään kohdin sanonut, että lapsi vaatii uusimmat vaunut yms. Lapsi elää vielä PALJON kauemmin kuin vaunuiän!!! Ja silloin alkaa maksaa...
Lapseteko ei tosiaan kannata, jos ei pysty vastaamaan huutoonsa, parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsi on NIIN arvokas, ettei yhtään soisi tänne kitumaan toimeentulotuella. Sellaiset vanhemmat, jotka eivät pysty elättämään itseäänkään, eivät ansaitse lapsiakaan.
Jos Suomessa kiellettäisiin niitä tahoja lisääntymästä, tukien menetyksen pelossa, jotka eivät pysty lasta elättämään omillaan, asiat olisivat paljon paremmin.
Silloin vapautuisi verovaroja sellainen määrä, että näistä, jotka nyt joutuvat lisääntymistään lykkäämään hamaan tulevaisuuteen,(koska maksavat näiden surkeiden elämistä, jotka vaan lisääntyvät)voisivat tehdä ne lapsensa ennemmin.
Minusta se olisi aivan oikein.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, kotihoidontuki alkaa olla menetettyä riistaa. Sen kimppuun käydään varmasti jatkossa. Sillä sen katsotaan juuri mahdollistavan tämän lasten tehtailun yhteiskunnan varoin. Voi jättäytyä hyvällä omallatunnolla työelämän ulkopuolelle ja antaa toisten maksaa omat elämisensä!
Oikeinko? Niin saamarin väärin!!
elämme tuilla? Ihan ollaan töissä ja ansaitaan kaikki rahamme itse!!! Silti raha ei ole pääasia vaan rakkaus. Lapsi ei tule ikinä saamaan kaikkea haluamaansa materiaalia mitä meillä olisi varaa ostaa, vaan osotamme rakkautemme rajoilla ja läheisyydellä!!!
En todellakaan kannata tuilla elämistä! Olenhan itsekin maksajana...
Ja mitä sä valitat? Tee muksu jos alkaa ikä painaan... vai elätkö tuilla nytkin jo???
olit 34-vuotiaana kypsä äidiksi!!!
Onnea sinulle ja perheellesi.
eikä tavarat voi toimia lapsenvahteina.
Kuka ne hyvät tavat ja kohteliaisuuden, suvaitsevaisuuden sekä empatiakyvyn lapsillesi/sinulle opettaa? Olisi pitänyt se äiti tietenkin, mutta mutta...
Vaikka olen haukkumasi yh-äiti, varaton, työtön ja omistan vain ruosteisen 12-v. corollan, silti lapseni eivät ole kuvaamiasi. Minulla on fiksut, älykkäät ja hyvin kasvatetut lapset, 15- ja 18-v. pojat. He vetävät poikakerhoja (15-v.) ja tietsikka yms. juttuja. He ovat luokkansa ykkösporukkaa ja vanhempi kirjoittaa älliä keväällä.
Mieti ja kurkkaa peiliin, mutta varotan sillä voit järkyttyä näkymästä.
Hyvää jatkoa "unelmaisukki"
Olen samaa mieltä ja kasvanut ahtaissa oloissa maalla. Ruokaa, kodin lämpöä ja ihmisiä, kavereita ympärillä oli riittämiin, mutta köyhiä me oltiin. Se kasvatti sitkeyttä ja sosiaalista luonnetta, rohkeutta. Mikä ei tapa se vahvistaa.
Ei lapset tarvitse todellakaan muuta kuin avoimen ja rehellisen kotikasvatuksen. Ei ne tavarat lohduta, jos vanhemmat esittävät muuta kuin todellisuudessa ovat. Lapsi vaistoaa asian ytimeen, kuitenkin. Se katkeroittaa lapsen mielen, siis vanhempien kieroilu lasta kohtaan.
Tuo tekstisi kuulostaa katkeroituneen ja lapsettoman vankilakundin tekstiltä.
Ei kukaan kolmen lapsen isä ainakaan voi noin ajatella. Tai sitten hänellä ei ole lämmintä ja läheistä isä-lapsi -suhdetta lapseensa/lapsiinsa.
Mitä Heino-tapaukseen tulee, niin juuri kiireisten, varakkaiden ja yhteiskunnallisesti merkittävien toimihenkilöiden lapsista siinä oli kyse.
Sinä et tiedä myöskään siitä tutkimuksesta, jossa todettiin lapsen kotihoidon/vanhemman merkitys kolmen ensimmäisen vuoden aikana mm. lapsen psyykkiseen kehittymiseen erittäin keskeiseksi, suureksi. Tämän takia kotihoidontuki tulee jatkossa lisääntymään. Heh, hee.
rahattomuus fiksuutta ja maailmassa pärjäämistä!
Luulisi noin vanhan akan sen jo tietävän.
oli juuri valtakunnallisesti puhetta. TODENNÄKÖISESTI se poistuu.
Tuo olikin hyvä juttu, että kotihoito vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Heh.
Selittyisiköhän tällä "kotihoidolla" ne jumalattoman pitkät jonot lasten psykiatriselle?
en tiedä, kuin vastuuttomat, rahattomat vanhemmat! Siitä saa lapsi kärsiä ja kauan! Häntä kiusataan päiväkodissa ja koulussa. Huonoista ja monesti likaisista vaatteista. Epäsiisteydestä, kotioloista ym. Loputon ja lohduton lista.
Mahtaakohan lapsi iloita kiusaamisestaan? Vaistoaakohan hän muiden nurjan suhtautumisen itseensä, asian ytimen - köyhät, saamattomat vanhemmat - sosiaalipummit? Katkeroittaako se, vaikuttaako myöhempään elämiseen dramaattisesti?
Ota hyvä ihminen sen kullin sijasta järki käteesi ja mieti.
taidat ajatella, että vain rahalla saa ja hevosella pääsee.
Lasten kärsimys? Oletko aivan varma että lääkityksesi on kunnossa?
Ainoa, mitä olen tolkuttanut on, ettei RAHALLA eikä TAVARALLA saa ONNELLISEMPAA olotilaa.
Joku voi aivan oikeasti olla onnellinen ilman jotain sellaista kuin paksu lompakko tai kämppä pullollaan leluja.
Mutta ryydy sinä sen rahasi ja tavarasi hankkimiseen aivan vapaasti vaan.
Sitä paitsi, minulla on asiat paremmin kuin monella muulla. Pistetään nyt perheemme vuosiansiot tuohon alle:
55 000 euroa. Säälittävän vähän siis.
että joku työtön juippi muka saa 55000 egee vuodessa. Tosi säälittävää ja tosi uskottavaa.
Kerroit kaksi vuotta sitten jäänees työttömäks.
Mistään liitosta ei makseta ku 500 arkipäivää ja lisäks siellä on katto.
Vai oletko pistänyt kakaras töihin?
Minä tienaan tuon yksin. Käteen. Revi siitä.
ymmärtäisit lukemasi, olisit ymmärtänyt, mitä kirjoitin otsikolla Korrektia tjs.
Siellä lukee, etten ole tehnyt tuntiakaan ylitöitä vuoden 1997 jälkeen. Jos jossain messussani on aikamääreenä pari vuotta sitten, niin sori, en jaksa enää lukea koko ketjua alusta saakka.
Revi sinä. Minä olen jo repinyt tarpeeksi ja jään osittaiselle hoitovapaalle vuoden 2006 loppuun saakka. Rahaa kun ei lasten kasvattamiseen tarvita kuin sen verran, että saa vaatteet, ruuan, asunnon ja mahdollisesti tarvittavat lääkkeet. No, ehkä vakuutuksetkin.
No kerroppas sitten mielipitees tähän asiaan.
Nainen työtön ja mies työssä ja saa ihan hyvää palkkaa? Aikovat yrittää lasta.
Tuleeko naisesta sosiaali pummi????
Mielestäni lapset voi ihan hyvin tehdä ensin ja sitten mennä töihin ja olla siellä niin kauan kun sielu sietää. Älkää olko huolissanne veroharoistanne saattehan niistä osan takaisin veronpalautuksissa.
Ja useimmin sossusta haetaan vain väliaikaista apua. No joo en tän enempää kommentoi kunhan halusin ilmaista asiani...
muuten muistaa, että työnsaannin tehokas este on pieni lapsi.
Mahdollisuus työllistymiseen on heikompi kuin lapsettomalla.
Jos tuo asia olisi minulle ajankohtainen, hankkisin kyllä ensin kunnon työpaikan. Ja niin teinkin aikanaan.
En ole eläissäni saanut veronpalautusta. Joten en varmasti saa sitä nytkään.
Naisesta on tosiaan vaarassa tulla "pummi". Johtuu yhteiskunnasta. Miksi tyytyä vähempään, kun voi valita.
Olemme nyt yrittänyt lasta muutaman kieeron eikä ole vielä kuulunut.
Ja minulla ei ole peruskoulun jälkeen muuta koulutusta.
Tälläkin hetkellä mietin pintakäsittelyalan kurssia, että suorittaisin sen tässä, mutta en ole vielä varma lähdenkö siihen. Muttakumminkin aijon hankkia koulutuksen lasten jälkeen. En itse ajatellut elää valtion kustannuksella. Jokaisella on omat mielipittet tästä asiasta ja olen sitä mieltä, että kenenkään ei pitäisi mennä mollaamaan kenenkään elämän järjestystä jokainen tekee asiat eri järjestyksessä.
Minä teen näin sinä toisin joku jollain muulla tavalla. Enkä todellakaan ole ainut joka tekee näin päin. Olen puhunut monien äitien kanssa asiasta ja he ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen.
Jokainen voi pärjätä hyvin vaikka tekevät eri järjestyksessä asiansa elämässä.
Joten älkää haukkuko niitä ihmisiä jotka haluavat nuoprena eka lapset ja vanhempana kouluttaa itseään ja mennä töihin.
moni äiti kenen kanssa olen keskustellut asiasta niin ovat sanoneet, että on helpompi käydä koulua pikkasen vanhempana kuin nuorena.
joillekkin tämäkään ei sovi. Joten en ala mitään yleistämään.
Tämä on vain minun mielipide ja jokaisella muulla omansa.
kommenttia:
Miten nykyaikana saa kunnon työpaikan?
Vakituisia paikkoja ei ole, ne ajat olivat ohi 90-luvun puolivälissä. Joka muuta luulee, luulkoon ja olkoon onnellinen. "Kouluttamalla itseään", joojoo....töihin voi päästä, mutta onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva, lukekaapa lehdistä, kumpia on enemmän.
Jos työnhakijalla ei ole lapsia, työhönottaja miettii: "hmm, nainen, ei lapsia, mutta kenties parisuhteessa; varmaan kohta jää äitiyslomalle". Nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden voimassa ollessa pieni lapsi ei todellakaan ole työllistymisen este. Hidaste se kyllä voi olla, infektiot kun jylläävät alle 6-vuotiaiden keskuudessa enemmän kuin kouluikäisten joukossa.
Kaikki kertomani asiat on täällä koettu useasti. Olen toiminut työhönottajana ja puolisoni kanssa ollut myös työnhakijana. En tosin tiedä, missä maailmassa muut elävät, lienenkö itse Matrixissa.
Veronpalautusten puuttumisen syy on, että verottaja on osannut arvioida veroprosenttisi täsmälleen oikein - se on lottovoittoon verrattava ihme.
aikaa on myöhemminkin. Miksi perustaa kaikki epävarmuudelle?
Kyllä perhettä tulisi kunnioittaa niin, että sen perustaa vain tukevalle pohjalle.
600€ elämiseen. Aika vähän on kuulehan.
Miksi niin kiire katumaan?
Meillä oli suurin piirtein sama tilanne. Mutta onneksi on velipoika joka mietti juttua pitemmälle ja löi käteemme selvän ratkaisun, jota sitten olemme toteuttaneet, eli
1. Osta oma kämppä, ota velkaa sitä varten velkaa kämpän auton hinta asuntolainana, onnistuu jos tuntee johtajan.
2. Maksa kallis autolaina pois
3. Me otettiin lainaa 130tkm 2o vuoden maksuajalla, kämppä maksoi 110t€, lyhennys korko 820€/kk, on lähes 200€ enemmän käytössä kuin vuokralla asuessa. Ja ei mene maksu ahneelle vuokraisännälle vaan omaan pussiin lainaa lyhennetään. Toki tuosta menee vesi vastike, mutta kuitenkin tuntuu, että nyt on säästössä enemmän rahaa kuin vuokralla asuessa.
Tee muksut jos on sen aika. Mutta yritä saada muijas töihin 6 kuukaudeksi, saa paljon parempaa äitiyspäivärahaa sitten kun jää äitiyslomalle.
Meillä oli samantyyppinen juttu kanssa, ja kun ollaan tänne etelään tultu, ei täällä ole tuttuja pankinjohtajia. Soitto kotoperän meritaan paljasti, että pankinjohtajakin on vaihtunut tällä välin. Uusi lupasi lainaa vain sen verran kuin on asunnon hinta, tyrkytti jotain muuta luottoa muutto- ym. kuluihin. Ja ei olisi antanut koko asunnon hintaakaan luottona, vaikka takaajia on, hänelle siellä pohjoisessa tuttuja työssäkäyviä, taloudelisesti vakavaraisia ihmisiä.
No, otettiin osuuspankista täältä kaupungista se laina, takaukset riitti, tosin ihan niin paljoa ei saatu, että olisi kaikki vanhat lainat maksettu. Mutta kyllä helpotti.
Lapsi aiheuttaa kuluja, mutta jos on herttaiset kummit ja muuta sukua ja kavereita, ne jelppaa aika lailla, varsinkin vaimon naistutut ovat ihastuneet pienokaiseen, ei olle itse montaa vaippapakkaa tai bodya ostettu, ollaan sanottu että ne ovat tervetulleita tuomisia.
Tuo pilttiruoka nyt maksaa, mutta kyllä se saakin maksaa, poika on muuten terve ja iloinen, mikäs tässä, velkaa niskassa milli, työni on määräaikaista, auto piiputtaa ym. elämä opettaa kovalla kädellä. Mutta rakkautta ja onnea se ei ole vähentänyt tuvastamme tippaakaan.
... neljä lapsinen perhe. mihen tulot ovat suurinpiirtein samaa luokkaa kuin sinunkin bruttona ja minä olen itse työtön, ja saan noin 700€kk päivärahaa nettona. Tietysti saamme myös lapsilisää joka on noin 480€kk ( en ole varma summasta, mutta jotain tonne päin).
Mutta kuluja on entisestä yrityksestä jääneitä lainoja ja vuokra asunnosta, poltto-aine kulut miehen työpaikalle noin 64km/päivä. Sekä kaikki muut elämiseen menevät kulut. Rahaa jää ns. ruokaan noin 700€, josta maksamme vielä kaikki yllättävät kulut, ja siitä huolimatta olemme Onnellisia isolla O:lla.
PS: Vaihtakaa auto halvenpaan, niin mekin teimme ja hyvin olemme pärjänneet.
Kuten huomaat, asia herättää intohimoja.
Jokainen saa tulla "uskossaan" autuaaksi. Väitän silti, että kun teet laskelmia rahojenne riittävyydestä ja jos tulet siihen tulokseen, että ne riittävät, koettakaa saada lapsia. On se sen arvoista, varsinkin esikoisen syntymähetki. Sitä onnea _ei_ voi rahalla eikä tavaramäärällä mitata saati sanoin kuvata.
Harkitse myös, tarvitsetteko välttämättä autoa. Toisaalla kerroinkin, että myin automme, kun jäin työttömäksi. Lapsia oli silloin vasta yksi, ikää hänellä silloin kaksi. Ensimmäisen syntymäpäivänsä tienoilla bruttokuukausiansiomme olivat noin 12000 mk (vrt. omiinne 2000 eur), asuinpaikka silloinkin pk-seutu.
Muille: kiitos mielipiteistä. Jos joku on kirjoituksistani hengitellyt hernehiä ylähengitysteihin, pyydän anteeksi. Vaikka geeniperimänikin on jonkun mielestä persieestä, uskallan silti pyytää anteeksi. Koettakaahan itsekin joskus, oikeassa tilanteessa, vaikutus voi olla yllättävä.
Lisään "diagnoosilistaani" katkeroituneen, sitä ei ole vielä kukaan heittänyt. Omituista sinänsä, olenhan kiertänyt muutakin kuin tahkoa ja kokenut muutakin kuin pyydyksiä. Olisi luullut katkeroitumiseni näkyvän edes jollekin jo tähän ikään mennessä. Kyllä netti on poikaa. :-)
Hyvät syksyt ja kirjoitellaan taas.