Niissäkin on puolet liikaa, jos tarkastelee maatalouden tuotantokustannuksia, esimerkiksi traktorin hankinta- ja käyttökuluja. Myös lypsykoneiden hankintahinnat puoltaisivat paremminkin 3000 maitotilaa kuin nykyistä useita kymmeniä tuhansia vakavien vaikeuksien tukineen. Siksi maatilamäärien puolituskaan ei vielä rationalisoi maatalouttamme vastaamaan järkeviä tehokkuusvaatimuksia. Valtran hankintahintaa pystyy tuskin kymmenen tilaa kuolettamaan omilla tuloillaan. Lopuista me veronmaksajat joudumme huolehtimaan tukiaisina.
Näin pieni viljelijämäärä ei pysty jäsenmaksuillaan ylläpitämään nykyistä MTK:ta tai sen poliittista jatketta Suomen Keskusta rp:tä. Siksi koko maatalouden neuvontasektori on kieroutunut ja keksii koko ajan keinoja ylläpitää kestämätöntä tuotantorakennetta, joka ei ole järkevä sen harjoittajalle eikä sen ylläpitäjälle, puhumattakaan lopulliselle maksajalle eli kuluttajalle.
Puhuttaessa poliittisesta haittavaikutuksista, MTK:n tuki kansanedustajille on vähintään samaa luokkaa kuin Kehittyvien Maakuntien Suomen KMS:n. MTK ei aja ensisijaisesti maatalouden etua, vaan maatalouteen ankkuroituneen järjestöväen etua, jolta terveiden liikeperiaatteiden mukainen pohja on pudonnut jo aikoja sitten.
Siksi EU joutui kovistelemaan Suomea olan takaa viimeisissä vakavien vaikeuksien 141-tukineuvotteluissa.
Siksi ääni Keskustalle on ääni menneisyydelle. Se on myös ääni asutuskeskusten vastaisuudelle, jonka pitäisi elättää tyhjenevä maaseutu.
Edes metsätalous ei pysty työllistämään maaseutuväestöä. Sodan jälkeen pokasahan aikakautena metsätyöntekijän piti tehdä pari mottia halkoja päivässä saadakseen elannon metsästä. Kun moottorisahat tulivat metsätyömaille, piti metsätyöläisen tehdä 17 mottia saadakseen elannon. Tänä päivänä monitoimikoneen kuljettajan pitää tehdä 300 mottia päivässä puutavaraa tullakseen toimeen omalla työllään. Siksi 10 muualta Suomesta tullutta monitoimikonetta pystyy hoitamaan koko toista sataa kilometriä pitkän Suomussalmen metsät. Koko Suomussalmen laaja metsätyöläisten kaarti on työttömänä ilman vakinaista tointa.
Kuka saattaisi nämä tosiasiat maamme maaseutujen elinkeinopolitiikan pohjaksi? Ilman muutoksia ei maaseudulla ole mitään tulevaisuutta.
Näin pieni viljelijämäärä ei pysty jäsenmaksuillaan ylläpitämään nykyistä MTK:ta tai sen poliittista jatketta Suomen Keskusta rp:tä. Siksi koko maatalouden neuvontasektori on kieroutunut ja keksii koko ajan keinoja ylläpitää kestämätöntä tuotantorakennetta, joka ei ole järkevä sen harjoittajalle eikä sen ylläpitäjälle, puhumattakaan lopulliselle maksajalle eli kuluttajalle.
Puhuttaessa poliittisesta haittavaikutuksista, MTK:n tuki kansanedustajille on vähintään samaa luokkaa kuin Kehittyvien Maakuntien Suomen KMS:n. MTK ei aja ensisijaisesti maatalouden etua, vaan maatalouteen ankkuroituneen järjestöväen etua, jolta terveiden liikeperiaatteiden mukainen pohja on pudonnut jo aikoja sitten.
Siksi EU joutui kovistelemaan Suomea olan takaa viimeisissä vakavien vaikeuksien 141-tukineuvotteluissa.
Siksi ääni Keskustalle on ääni menneisyydelle. Se on myös ääni asutuskeskusten vastaisuudelle, jonka pitäisi elättää tyhjenevä maaseutu.
Edes metsätalous ei pysty työllistämään maaseutuväestöä. Sodan jälkeen pokasahan aikakautena metsätyöntekijän piti tehdä pari mottia halkoja päivässä saadakseen elannon metsästä. Kun moottorisahat tulivat metsätyömaille, piti metsätyöläisen tehdä 17 mottia saadakseen elannon. Tänä päivänä monitoimikoneen kuljettajan pitää tehdä 300 mottia päivässä puutavaraa tullakseen toimeen omalla työllään. Siksi 10 muualta Suomesta tullutta monitoimikonetta pystyy hoitamaan koko toista sataa kilometriä pitkän Suomussalmen metsät. Koko Suomussalmen laaja metsätyöläisten kaarti on työttömänä ilman vakinaista tointa.
Kuka saattaisi nämä tosiasiat maamme maaseutujen elinkeinopolitiikan pohjaksi? Ilman muutoksia ei maaseudulla ole mitään tulevaisuutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin maataloutta heikommin tuntevana tuosta kuitenkin voisi vetää sen johtopäätöksen, että Suomen maaseudun pahin vihollinen on Suomen Keskusta ja sen elinkeinopoliittinen haara eli MTK.
Omassakin suvussa oli ennen 30 maatilatalouden harjoittajaa. Nyt ei ensimmäistäkään, mutta toistakymmentä viljelijäsukulaista elää luopumiskorvauksilla. Eikö Kemijärven sellutehtaan työläisillekin voisi maksaa luopumiskorvauksia?
Maataloudessa niitä kutsutaan luopumistueksi, joten asia on kummankin ryhmän kohdalta jo kunnossa!
jäävät yksiköt ovat näin ollen yhä suurempia.
Tuotanto pysyy lähes samalla tasolla tilojen määrän vähetessä, joten huoltovarmuus ja elintarvikeomavaraisuus, niiden elintarvikkeiden osalta joita täällä kasvaa, pysyy hyvällä tasolla.
Maataloustukien tarkoitus oli alentaa elintarvikkeiden hintaa maksamalla puolet elintarvikkeiden tuottajahinnoista verovaroista. Tämän järjestelmän loivat sossut, josta he ny haluavat kovaäänisemmin eroon. Siitä luovutaan kyllä ja jäljelle jäävien tilojen kannattavuus senkun paranee.
Maidon tuottajahinta on nykyisin 36,03 senttiä litralta. Kausivaihtelujen vuoksi hinta vaihtelee vuodessa 31-39 sentin välillä. Lehmän keskimääräinen tuotto on noin 7500 kg vuodessa, kun otetaan huomioon hieho- ja muut mahoajat. Parhaat rodut pääsevät 10.500 kg vuosituottoon ja huippuyksilöt 18.000 kg tuottoon, mutta silloin on enemmän kysymys eläinrääkkäyksestä.
Vuodessa yksi lehmä tuottaa siten n. 2.702,25 euroa.
Valtraksi muuttunut Valmet traktori maksaa perushinta n. 59.700 euroa. Malli on silloin N92H, jossa on riittävästi voimaa pyörittämään vaativimpiakin maatalouskoneita. Traktorin perushintaan on kuitenkin lisättävä toinen mokoma erilaisiin maatalouskoneisiin, jotta traktorilla voisi ylipäänsä tehdä mitään tuottavaa työtä. Silloin investointi yhteen traktoriyksikköön on noin 120.000 euroa.
Jotta investointi yhtene traktoriin tulisi kuoletettua, on pelkästään siihen käytettävä yhden lehmän 22 vuoden tuotto tai koko traktoriyksikköön 44 vuoden tuotto. Toisin sanoen pitää olla 44 lehmää, jotta voisi ostaa yhden traktorin työkaluineen vuodessa. Sen päälle tulisi kaikki käyttökulut, polttoaineet, huoltokustannukset ym. Eikä lehmäkään lypsä tyhjästä, vaan vaatii lukuisan määrä väkirehuja, rehun säilöntä ja säilytyskuluja jne.
Kaikki nämä laskelmat todistavat sitä, että yhden lypsykarjaan perustuvalla tilalle pitäisi olla vähintään 200 lehmää, jotta tuotanto olisi mielekästä. Saman verran pitää olla peltopinta-alaa hehtaareissa. Suomalaisten lypsytilojen keskikoossa tai lehmäpääluvussa ei päästä edes kymmenesosaan siitä.
Miksi? Siksi, koska Maalaisliitto teki kaikkensa, ettei Suomen maatilojen keskikoko päässyt kehittymään maatalousteknologian kehitystä vastaavaksi, jotta maaseudulla olisi säilynyt riittävästi Keskustan äänestäjiä.
Voi Suomi-Neito parkaa! Kaikki tämä kurjuus kohdataan EU:n tukineuvotteluissa!
http://www.valtra.fi/default.asp
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/maa/mmtal/mmtal_fi.asp
Suomessa oli vuonna 2005 Tilastokeskuksen mukaan 66830 maatilaa. Lypsykarjataloutta harjoitti 16273 tilaa.
Kun nämä ovat lähes identtiset Keskustan maksavien jäsenmäärän kanssa, pitäisi Suomen Keskustan jäsenpohjaa kaventaa vähintään yhteen kolmasosaan nykyisestä. Siksi Joensuun puoluekokoukseen olisi pitänyt osallistua vain 1700 osanottajaa sen 5000 sijasta.