"1939 työväen paratiisi oli natsin kanssa sopimassa
sotatoimien aloittamisesta lähialueilla.
Vai etkö tätäkään tiennyt?"
kun urpo taas näin kysy, laitan tämän liitteen, koska mulla on tapana säilytellä hyviä kommarikirjotuksia, josta löysin tän urpolle osoitetun!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000024989031#22000000024989031
"Molotov-Ribbentrop sopimuksesta hieman
Kirjoittanut: jomacom 29.3.2007 klo 10.08
Molotov-Ribbentrop sopimukseen, Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimukseen johtanut historiallinen kehityskulku ei mielestäni tue sellaista arviota, että sen pohjalta voidaan perustella talvisotaa edeltäneet Moskovan neuvottelut. Jota T Urpo tässäkin aloituksessa tämän tästä tarjoaa kahden lauseen heitoissaan. Tätä näkemystäni puoltaa jo sekin, että Neuvostoliitto oli Suomen kanssa kontakteissa liittyen Leningradin turvallisuuteen ja Saksan mahdolliseen hyökkäykseen Suomen kautta Neuvostoliittoon jo puolitoista vuotta ennen sopimuksen syntyä. Eli siis kaksi vuotta ennen talvisodan syttymistä.
Siitä löytyy tietoa täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=4500000000000333&posting=22000000024965780
Molotov-Ribbentrop sopimuksen takaa Neuvostoliiton osalta voidaan nähdä ensinnäkin se, kun länsivallat käytännössä upottivat Neuvostoliiton ajaman Saksan vastaisen yleiseurooppalaisen kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän perustamisen, Neuvostoliitto oli pakotettu vahvistamaan omaa maakohtaista turvallisuuttaan ja puolustustaan.
Tästä turvallisuusjärjestelmän rakentamisesta esimerkkinä se, että Neuvostoliitto esitti jo joulukuussa 1933 laajan toimintasuunnitelman turvallisuusjärjestelmän luomiseksi, ja tulostakin syntyi: NL solmi mm. vuonna 1935 molemminpuoliset avunantosopimukset Ranskan ja Tšekkoslovakian kanssa. Mutta elokuussa -39 Neuvostoliitto joutui sitten tekemään valinnan, joko jatkaa toivottomiksi käyneitä neuvotteluja Englannin ja Ranskan kanssa järjestelmän luomiseksi tai suostua Saksan ehdottomaan hyökkäämättömyyssopimukseen. Kysyä tietysti sopii, miksi Suomi ei antanut panostaan jopa kuusi vuotta kestäneelle Euroopan turvallisuusjärjestelmän luomiselle? Toisaalta syykin on osaltaan selvä, puolueettomuudellaan Suomi karsi itsensä pois Saksan potentiaalisten vihollisen joukosta.
Toiseksi Molotov-Ribbentrop sopimus torjui NL vastaisen, Saksan ja länsimaiden yhteisen liittouman syntymisen Eurooppaan. Ja elokuussa -39 syntyi todellinen uhka kyseisen rintaman syntymiseksi Englannin, Ranskan, Saksan ja Italian toimesta. Se oli länsimaille, etenkin Ranskalle ja Englannille Münchenin sopimuksen loogista jatkoa, koska Englanti ja Ranska ”puuttumattomuuspolitiikallaan” yhä enemmän sallivat natsien tunkeutumisen itään aina Neuvostoliiton rajoille. Saksan eteneminen oli elokuuhun -39 ollut systemaattisen tehokasta, se tunkeutui Reinin demilitarisoidulle vyöhykkeelle, miehitti Itävallan ja Tšekkoslovakian ja Liettuan Klaipedan alueen. Ja tuolloin Saksan suunnitelmissa seuraava uhri oli Puola, jonne Saksa hyökkäsi syyskuun 1. päivänä 1939, ja tunkeutuminen Baltiaan ja Neuvostoliittoon.
Sopimuksellisesti Englannin ja Ranskan tarkoitusperät: ajaa Saksa NL:n kimppuun näkyivät mm. 1935, kun Englanti solmi Saksan kanssa merisopimuksen, joka salli Saksan työntää sotalaivastonsa aina itäiselle Suomenlahdelle. Mutta ennen kaikkea 29-30.9.1938 pidetyssä Münchenin konferenssissa, jossa Englanti ja Ranska allekirjoittivat Saksan ja Italian kanssa surullisen kuuluisan Münchenin -sopimuksen, jolla Tšekkoslovakian ns. sudeettialueet luovutettiin Saksalle. Samassa yhteydessä Englannin pääministeri Chamberlain allekirjoitti Hitlerin kanssa Englannin ja Saksan välisen hyökkäämättömyysjulistuksen. Ja saman vuoden joulukuussa ulkoministerit Bonnet ja Ribbentrop allekirjoittivat myös Ranskan ja Saksan välisen hyökkäämättömyysjulistuksen.
Kaikkien em. Englannin, Ranskan ja Saksan välisten sopimuksellisten toimenpiteiden tarkoituksena oli ehkäistä kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän aikaansaaminen ja viime kädessä auttaa natseja hyökkäyksen valmistelussa Neuvostoliittoa vastaan.
Kolmas syy oli se, ettei Neuvostoliitto jäänyt kahden rintaman väliin. Esimerkiksi USA:n Neuvostoliiton asiamies eversti Faymonwill totesi osuvasti jo syyskuussa vuonna 1937, että “Neuvostoliiton kipein sotilaallinen ongelma oli valmistautuminen torjumaan Japanin hyökkäys idästä ja samanaikainen Saksan hyökkäys Suomen kanssa lännestä”. Mutta Molotov-Ribbentrop sopimuksen ansiosta Neuvostoliitto onnistui pysäyttämään natsien etenemisen itään ja siirtämään omat puolustuslinjansa lännemmäs, kuten Puolan alueelle, joka oli Saksan hyökkäyksen myötä käytännössä lakannut valtiona olemasta. Tälläkin sotilaallisella siirrolla oli tärkeä puolustuksellinen merkitys saksalaisten tunkeuduttua Neuvostoliittoon kesällä -41.
Neuvostoliitto soti siis tuolloin myös Kaukoidässä, Japanin kanssa, koska Japani hyökkäsi kesällä -39 ilman sodanjulistusta Mongoliaan päämääränään Neuvostoliiton raja. Mutta puna-armeija torjui japanilaisten hyökkäyksen Halhin Gol-joen alueella. Neuvostoliitto oli Mongoliassa maiden välisen avunantosopimuksen perusteella. Ja Molotov-Ribbentrop sopimuksella NL käytännössä jähmetti Japanin strategiset kuviot Kaukoidässä. Mutta mikä tärkeintä, kykeni purkamaan joutumisen kahden rintaman väliin ja sopimus antoi Neuvostoliitolle 22 kuukautta lisäaikaa varustautumiseen Saksan hyökkäykseen."
sotatoimien aloittamisesta lähialueilla.
Vai etkö tätäkään tiennyt?"
kun urpo taas näin kysy, laitan tämän liitteen, koska mulla on tapana säilytellä hyviä kommarikirjotuksia, josta löysin tän urpolle osoitetun!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000024989031#22000000024989031
"Molotov-Ribbentrop sopimuksesta hieman
Kirjoittanut: jomacom 29.3.2007 klo 10.08
Molotov-Ribbentrop sopimukseen, Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimukseen johtanut historiallinen kehityskulku ei mielestäni tue sellaista arviota, että sen pohjalta voidaan perustella talvisotaa edeltäneet Moskovan neuvottelut. Jota T Urpo tässäkin aloituksessa tämän tästä tarjoaa kahden lauseen heitoissaan. Tätä näkemystäni puoltaa jo sekin, että Neuvostoliitto oli Suomen kanssa kontakteissa liittyen Leningradin turvallisuuteen ja Saksan mahdolliseen hyökkäykseen Suomen kautta Neuvostoliittoon jo puolitoista vuotta ennen sopimuksen syntyä. Eli siis kaksi vuotta ennen talvisodan syttymistä.
Siitä löytyy tietoa täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=4500000000000333&posting=22000000024965780
Molotov-Ribbentrop sopimuksen takaa Neuvostoliiton osalta voidaan nähdä ensinnäkin se, kun länsivallat käytännössä upottivat Neuvostoliiton ajaman Saksan vastaisen yleiseurooppalaisen kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän perustamisen, Neuvostoliitto oli pakotettu vahvistamaan omaa maakohtaista turvallisuuttaan ja puolustustaan.
Tästä turvallisuusjärjestelmän rakentamisesta esimerkkinä se, että Neuvostoliitto esitti jo joulukuussa 1933 laajan toimintasuunnitelman turvallisuusjärjestelmän luomiseksi, ja tulostakin syntyi: NL solmi mm. vuonna 1935 molemminpuoliset avunantosopimukset Ranskan ja Tšekkoslovakian kanssa. Mutta elokuussa -39 Neuvostoliitto joutui sitten tekemään valinnan, joko jatkaa toivottomiksi käyneitä neuvotteluja Englannin ja Ranskan kanssa järjestelmän luomiseksi tai suostua Saksan ehdottomaan hyökkäämättömyyssopimukseen. Kysyä tietysti sopii, miksi Suomi ei antanut panostaan jopa kuusi vuotta kestäneelle Euroopan turvallisuusjärjestelmän luomiselle? Toisaalta syykin on osaltaan selvä, puolueettomuudellaan Suomi karsi itsensä pois Saksan potentiaalisten vihollisen joukosta.
Toiseksi Molotov-Ribbentrop sopimus torjui NL vastaisen, Saksan ja länsimaiden yhteisen liittouman syntymisen Eurooppaan. Ja elokuussa -39 syntyi todellinen uhka kyseisen rintaman syntymiseksi Englannin, Ranskan, Saksan ja Italian toimesta. Se oli länsimaille, etenkin Ranskalle ja Englannille Münchenin sopimuksen loogista jatkoa, koska Englanti ja Ranska ”puuttumattomuuspolitiikallaan” yhä enemmän sallivat natsien tunkeutumisen itään aina Neuvostoliiton rajoille. Saksan eteneminen oli elokuuhun -39 ollut systemaattisen tehokasta, se tunkeutui Reinin demilitarisoidulle vyöhykkeelle, miehitti Itävallan ja Tšekkoslovakian ja Liettuan Klaipedan alueen. Ja tuolloin Saksan suunnitelmissa seuraava uhri oli Puola, jonne Saksa hyökkäsi syyskuun 1. päivänä 1939, ja tunkeutuminen Baltiaan ja Neuvostoliittoon.
Sopimuksellisesti Englannin ja Ranskan tarkoitusperät: ajaa Saksa NL:n kimppuun näkyivät mm. 1935, kun Englanti solmi Saksan kanssa merisopimuksen, joka salli Saksan työntää sotalaivastonsa aina itäiselle Suomenlahdelle. Mutta ennen kaikkea 29-30.9.1938 pidetyssä Münchenin konferenssissa, jossa Englanti ja Ranska allekirjoittivat Saksan ja Italian kanssa surullisen kuuluisan Münchenin -sopimuksen, jolla Tšekkoslovakian ns. sudeettialueet luovutettiin Saksalle. Samassa yhteydessä Englannin pääministeri Chamberlain allekirjoitti Hitlerin kanssa Englannin ja Saksan välisen hyökkäämättömyysjulistuksen. Ja saman vuoden joulukuussa ulkoministerit Bonnet ja Ribbentrop allekirjoittivat myös Ranskan ja Saksan välisen hyökkäämättömyysjulistuksen.
Kaikkien em. Englannin, Ranskan ja Saksan välisten sopimuksellisten toimenpiteiden tarkoituksena oli ehkäistä kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän aikaansaaminen ja viime kädessä auttaa natseja hyökkäyksen valmistelussa Neuvostoliittoa vastaan.
Kolmas syy oli se, ettei Neuvostoliitto jäänyt kahden rintaman väliin. Esimerkiksi USA:n Neuvostoliiton asiamies eversti Faymonwill totesi osuvasti jo syyskuussa vuonna 1937, että “Neuvostoliiton kipein sotilaallinen ongelma oli valmistautuminen torjumaan Japanin hyökkäys idästä ja samanaikainen Saksan hyökkäys Suomen kanssa lännestä”. Mutta Molotov-Ribbentrop sopimuksen ansiosta Neuvostoliitto onnistui pysäyttämään natsien etenemisen itään ja siirtämään omat puolustuslinjansa lännemmäs, kuten Puolan alueelle, joka oli Saksan hyökkäyksen myötä käytännössä lakannut valtiona olemasta. Tälläkin sotilaallisella siirrolla oli tärkeä puolustuksellinen merkitys saksalaisten tunkeuduttua Neuvostoliittoon kesällä -41.
Neuvostoliitto soti siis tuolloin myös Kaukoidässä, Japanin kanssa, koska Japani hyökkäsi kesällä -39 ilman sodanjulistusta Mongoliaan päämääränään Neuvostoliiton raja. Mutta puna-armeija torjui japanilaisten hyökkäyksen Halhin Gol-joen alueella. Neuvostoliitto oli Mongoliassa maiden välisen avunantosopimuksen perusteella. Ja Molotov-Ribbentrop sopimuksella NL käytännössä jähmetti Japanin strategiset kuviot Kaukoidässä. Mutta mikä tärkeintä, kykeni purkamaan joutumisen kahden rintaman väliin ja sopimus antoi Neuvostoliitolle 22 kuukautta lisäaikaa varustautumiseen Saksan hyökkäykseen."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.