Olin sinäsilmäinen liian pitkään. Sorruin jopa nyökkyjen kelkaan ja haukkumaan oikeita ja selkärankaisia persuja.
Nyt olen valaistunut ja ymmärtänyt missä olemme eläneet.
Halveksin suorastaan itseäni ja olen häpeissäni.
Antakaa minulle anteeksi!
Pyydän sitä, vaikka ette minua tästä tunnistakaan.
Saan siitä itselleni mielenrauhan.
Olinhan täysi nuija, kun en huomannut aikaisemmin missä mennään.
Nyt on tulevaisuuteni kirkas. Nyt myös niskat ryhdikkäästi eteenpäin.
Nyt olen valaistunut ja ymmärtänyt missä olemme eläneet.
Halveksin suorastaan itseäni ja olen häpeissäni.
Antakaa minulle anteeksi!
Pyydän sitä, vaikka ette minua tästä tunnistakaan.
Saan siitä itselleni mielenrauhan.
Olinhan täysi nuija, kun en huomannut aikaisemmin missä mennään.
Nyt on tulevaisuuteni kirkas. Nyt myös niskat ryhdikkäästi eteenpäin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Että puukotit parhainta ystävääsi kavalasti ja yllättäin selkään? Muista kuitenkin mököttää ja kuvitella, että sinähän se uhri olit. Se lievittää ahdistustasi ja voit joten kuten sietää omantuntosi kolkutusta.
Ei kaipaakaan täydellistä anteeksiantoa, vaan hieman ymmärrystä, että nyökyttelin ja oletin saavani siitä kiitosta johtajalta. Ehkä olin vain hölmö enkä halunnutkaan uskoa totuuteen. Kai minäkin sen oikeasti näin.
katua. Soini ei osaa edes hävetä.
Ja voit alkaa odottaa hartaasti joulukorttia. Yhteiskuntahan ne maksaa, mutta älä sitä ajattele. Tervehdys itse Johtajalta on arvokkaampi, kuin tuhat euroa rahaa tai ihmisarvo.