Viulisti Linda Lampeniuksen Tukholma on esittelyssä uusimmassa Anna-lehdessä (25-26, 2008).
Linda esittelee tunnelmallisen Gamla Stanin, jossa sijaitsee muun muassa hänen levy-yhtiönsä ja kaupungin vanhin konditoriokahvila Sundbergs, ylellisen Grand Hôtelin, jossa hän on useasti esiintynyt ja jonka uusitusta baarista on todella kaunis näköala kuninkaanlinnalle ja lahden takana näkyviin taloihin, ihanan Djurgårdenin, jossa on luonnon keskellä historiallinen ja hieno Ulla Winbladh -ravintola kuin suoraan Carl Larssonin tauluista, Le Rouge -luksusravintolan, jonka sisutus on sekoitus Toulouse Lautrec -atmosfääriä ja maharadja-telttoja, vegetaristin unelmapaikan Hermasin, jonka terassilta on upea näköala yli Grönä Lundin, Östermalmstorgin vanhan kauppahallin Robert's Coffeen, jossa voi höpöttää suomeksi kahvilan omistajan kanssa ja Gallerien -kauppakeskuksen, jota hän suosii PUB:n tavaratalon ohessa.
Juttua on kivasti täydennetty sitaateilla, kuten: "Olen kova lätkäfani, joten käyn usein ystävieni kanssa pubissa katsomassa maaotteluita" ja "Aina kun näen Östermalmin hallissa prinsessa, he jäävät juttelemaan". Linda paljastaa myös, että hänen esiintymisasunsa ovat Lars Wallinilla teetettyjä ja että hän pitää Stureplanin trendiyökerhoja ja Östermalin snobijengiä enemmän Södermalmin oikeista ihmisistä ja boheemista meiningistä.
Jutussa paljastui myös muun muassa sellaista, että Linda soittaa viuluosuuksia Celine Dionin uudella levyllä, hän on ollut kiertueella arvostetun Anúna-irlantilaiskuoron kanssa USA:ssa sekä julkaissut heidän kanssa Amerikan ykköseksi maailmanmusiikin kategoriassa nousseen Celtic Origins -levyn ja että Linda tekee kesällä kiertueen muun muassa kuuluisan brittiläisen oopperalaulaja Paul Pottsin kanssa.
Linda esittelee tunnelmallisen Gamla Stanin, jossa sijaitsee muun muassa hänen levy-yhtiönsä ja kaupungin vanhin konditoriokahvila Sundbergs, ylellisen Grand Hôtelin, jossa hän on useasti esiintynyt ja jonka uusitusta baarista on todella kaunis näköala kuninkaanlinnalle ja lahden takana näkyviin taloihin, ihanan Djurgårdenin, jossa on luonnon keskellä historiallinen ja hieno Ulla Winbladh -ravintola kuin suoraan Carl Larssonin tauluista, Le Rouge -luksusravintolan, jonka sisutus on sekoitus Toulouse Lautrec -atmosfääriä ja maharadja-telttoja, vegetaristin unelmapaikan Hermasin, jonka terassilta on upea näköala yli Grönä Lundin, Östermalmstorgin vanhan kauppahallin Robert's Coffeen, jossa voi höpöttää suomeksi kahvilan omistajan kanssa ja Gallerien -kauppakeskuksen, jota hän suosii PUB:n tavaratalon ohessa.
Juttua on kivasti täydennetty sitaateilla, kuten: "Olen kova lätkäfani, joten käyn usein ystävieni kanssa pubissa katsomassa maaotteluita" ja "Aina kun näen Östermalmin hallissa prinsessa, he jäävät juttelemaan". Linda paljastaa myös, että hänen esiintymisasunsa ovat Lars Wallinilla teetettyjä ja että hän pitää Stureplanin trendiyökerhoja ja Östermalin snobijengiä enemmän Södermalmin oikeista ihmisistä ja boheemista meiningistä.
Jutussa paljastui myös muun muassa sellaista, että Linda soittaa viuluosuuksia Celine Dionin uudella levyllä, hän on ollut kiertueella arvostetun Anúna-irlantilaiskuoron kanssa USA:ssa sekä julkaissut heidän kanssa Amerikan ykköseksi maailmanmusiikin kategoriassa nousseen Celtic Origins -levyn ja että Linda tekee kesällä kiertueen muun muassa kuuluisan brittiläisen oopperalaulaja Paul Pottsin kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihan oli hyvä juttu. Ja oikein, että kertoi töistään, hänhän on viulisti.
En ollenkaan ymmärrä, että tälläkin palstalla on hänestä vaikka mitä kirjoitettu, edellisestäkin kirjoituksesta rivien välistä se piikki löytyi.
Mennäämpä nyt nauttimaan keskikesän juhlasta, jos vaikka Suomen suvesta löytäisimme mielenrauhan.