kun tässä noin puolen vuoden päästä pitäs tietää minnekä sitä haluaa opiskelemaan, mutta ei todellakaan tiedä, kannattaako:
a) mennä sinne minne on joskus halunnut mutta ei oikein enää
b) mennä hetken mielijohteesta sinne minne nyt sillä hetkellä kiinnostaa
c) valita joku kompromissipaikka jonne nyt voi mennä jos ei muuta keksi
d) pitää välivuosi ja mennä töihin
e) pitkittää lukiota vielä yksi vuosi
f) muu, mitä?
ehdotuksia otetaan vastaan...
a) mennä sinne minne on joskus halunnut mutta ei oikein enää
b) mennä hetken mielijohteesta sinne minne nyt sillä hetkellä kiinnostaa
c) valita joku kompromissipaikka jonne nyt voi mennä jos ei muuta keksi
d) pitää välivuosi ja mennä töihin
e) pitkittää lukiota vielä yksi vuosi
f) muu, mitä?
ehdotuksia otetaan vastaan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jaa-a... Ainakaan ei missään nimessä kannata lähtee sellaselle alalle mistä ei oo yhtään kiinnostunu.. menee kaikki mielekkyys eka opinnoista ja sitten itse työstäkin...
Mulla oli oikeestaan sama juttu monta vuotta, mikään ei kiinnostanu. Nyt haluan palavasti lääkäriksi, mutta täytyy vielä odottaa.. on nimittäin vielä peruskouluki kesken x)
Mutta sulle suosittelen (jossei siis mikään tunnu alkavan kiinnostaa) että pidät vaikka välivuoden, meet töihin ja pidät mielesi avoimena ;)
...paljonko haluat ansaita,kuinka pitkiä päiviä tehdään eri aloilla, onko yötyöpakkoa, työllistyminen, ammatin arvostus jne.
Esim di-llä on korkea palkka, normaalit työajat, luultavasti esimiesasema. Vaikean, pitkän ja tylsähkön koulutuksen jälkeen tuskin tarvii aivosoluja repiä. Tosin kehityksen mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua.
Lääkärin työ on periaatteessa likaista työtä usein hankalienkin ihmisten parissa. Yötyö oletettavaa, mutta palkka hyvä, ellet jää sitten roikkumaan opiskelupaikkakunnalle tai sen ympäristöön.
Taideammatit tuntuvat varmaan houkuttelevilta monista, mutta käytännössä töitä ei ole. Se pieni promille joka omalla työllään itsensä elättää on harvinaisuus suomessa. Päädyt luultavasti grillimyyjäksi tai tarjoilijaksi, ellet solmi avioliittoa varakkaaseen tyyppiin.
Humanistisella puolella työttömyysluvut ovat huimat, opiskelu pitkäveteistä, käsiteltävät asiat usein todellisuudesta irrallaan turhauttavuuteen asti. Ja ennen kaikkea palkat tosi pienet.
Kaupalliselta alalta voi työllistyä laajalti erilaisiin tehtäviin. Mutta ekonomiksi 4-6 vuotta, ja sitten pankkivirkailijaksi, tai Anttilan kassaksi, kuten nykyään voi käydä. Pistää miettimään kannattaako.
Älä lapsi pieni tee ratkaisua hätiköiden. Tuhlatut vuodet väärällä alalla voivat harmittaa. Mene ennemmin vaikka töihin vuodeksi, pariksi ja selvittele tuntojasi. Ehkä sitäkin kautta löydät jotain mitä haluat lähteä avartamaan.
Jos jotain glamoröösiä tavoittelet, ota nyrkkisäännöksi : ensin opiskellaan ammatti, sitten harrastus ! Eli taustalle työ, jolla ansaitset, jos esim. vapaan taitelijan elanto jää mitättömäksi.
..mieti vain, mutta Tiinulin pohdinta oli hänen omaansa, hänen motiivestaan lähtevää. Muiden kiinnostuksiin ja arvostuksiin perustuen ei kannata tehdä valintaa. www.mol.fi on ammatinvalintaa auttava tehtävistö.
Hmm.. hankala sanoa. Kannattaa yrittää ottaa selvää eri aloista, selailla opinto-oppaita, jututtaa opoa, puhua tuttujen kanssa heidän aloistaan. Jos et keksi mitään kiinnostavaa alaa, kannattaa ehkä pitää välivuosi. Välivuoden aikana voi hakeutua erilaisiin työtehtäviin tai lähteä vaikka ulkomaille kokemuksia hankkimaan. Ja vuodessa ajatuksesikin saattavat kummasti selkeytyä.
Toisaalta voit toki myös opiskella jotain, vaikka et "omaa" alaasi vielä tietäisikään. Voisit lukea esim. avoimessa yliopistossa eri aineita, jotka tuntuisivat kiinnostavilta, ja ehkä sitä kautta löytää oman juttusi. Erilaisia opistojakin on paljon.
Toisaalta on hyvä muistaa, että monesti sitä tässä elämässä enemmän tai vähemmän ajautuu jonnekin, että kaikki valinnat eivät ole niin selkeitä. Ja vaikka joskus valitsisikin väärin, ei se ainakaan opiskeluista puhuttaessa ole lopullista. Uusiakin valintoja voi aina tehdä.
Etköhän sinäkin jostain paikkasi löydä!