Viitisen kuukautta tuli oltua juomatta, ja kunto oli taas rautaa. Kuntotestissä tarkastettuna.
Pari viikkoa sitten taas repesi, kun tuttavaperhe kuskin palkkana löivät käteen viinapullon.
Hälytyskellot nupissa soivat, mutta usko kyvystä kohtuukäyttöön laittoi taas, ties monennenko kerran kokeilemaan.
Ketuille meni, ja sen parisen viikkoa kiskonut viinapullon joka päivä. Välillä tärisin, kuin haavan lehti pelkästä krapulasta ja syömättömyydestä.
Monta päivää yrittänyt lyödä pelin poikki, mutta huonoin tuloksin.
Järki kertoo, että korkki kiinni, mutta hermosto alkaa soimaan kuin viulun kieli kireällä, ja huutaa viinaa.
Iltapäivästä haaveilin jo pelin loppuneen, mutta taas se pakottava levottomuus ja hermoilu iski, ja siihen lääkkeeksi uusi pullo. Pirullista.
Juupas-eipäs-rähinät tällä palstalla kohtuukäytöstä ovat turhia, koska alkoholiriippuvuudet eri ihmisillä ovat eri vaiheissa.
Olenpa varma, että vuosia, tai jopa vuosikymmeniä jatkunut kohtuukäyttö useimmilla ennemmin tai myöhemmin johtaa täyteen voimistuvaan alkoholiriippuvuuteen, ja silloin ei kohtuukäyttöä voi itsehuijauksena suositella.
Minä en hallitse alkoholia, vaan se minua.
Eikö ole tieteellinen fakta, että vuosien kohtuukäytölläkin toleranssin kasvun myötä käytetyt alkoholimäärät lainmukaisesti lisääntyvät, ja mihin se johtaa?
Jokainen tulkoon tavallaan onnelliseksi, mutta ainakaan tällä areenalla en koskaan enää lyö sanan säilällä kohtuukäytön puolesta, koska uskon, että jatkuva kohtuukäyttö määrien lisääntymättä on mahdollista vain harvoilla poikkeusyksilöillä, jos niitä onkaan.
Ihminen on varsin pitkäikäinen eläin, ja itsekin olen kiskonut viinaa about 35 vuotta vailla erityisempiä ongelmia, mutta karille menin kuitenkin lujasti ja aikoja sitten.
Pari viikkoa sitten taas repesi, kun tuttavaperhe kuskin palkkana löivät käteen viinapullon.
Hälytyskellot nupissa soivat, mutta usko kyvystä kohtuukäyttöön laittoi taas, ties monennenko kerran kokeilemaan.
Ketuille meni, ja sen parisen viikkoa kiskonut viinapullon joka päivä. Välillä tärisin, kuin haavan lehti pelkästä krapulasta ja syömättömyydestä.
Monta päivää yrittänyt lyödä pelin poikki, mutta huonoin tuloksin.
Järki kertoo, että korkki kiinni, mutta hermosto alkaa soimaan kuin viulun kieli kireällä, ja huutaa viinaa.
Iltapäivästä haaveilin jo pelin loppuneen, mutta taas se pakottava levottomuus ja hermoilu iski, ja siihen lääkkeeksi uusi pullo. Pirullista.
Juupas-eipäs-rähinät tällä palstalla kohtuukäytöstä ovat turhia, koska alkoholiriippuvuudet eri ihmisillä ovat eri vaiheissa.
Olenpa varma, että vuosia, tai jopa vuosikymmeniä jatkunut kohtuukäyttö useimmilla ennemmin tai myöhemmin johtaa täyteen voimistuvaan alkoholiriippuvuuteen, ja silloin ei kohtuukäyttöä voi itsehuijauksena suositella.
Minä en hallitse alkoholia, vaan se minua.
Eikö ole tieteellinen fakta, että vuosien kohtuukäytölläkin toleranssin kasvun myötä käytetyt alkoholimäärät lainmukaisesti lisääntyvät, ja mihin se johtaa?
Jokainen tulkoon tavallaan onnelliseksi, mutta ainakaan tällä areenalla en koskaan enää lyö sanan säilällä kohtuukäytön puolesta, koska uskon, että jatkuva kohtuukäyttö määrien lisääntymättä on mahdollista vain harvoilla poikkeusyksilöillä, jos niitä onkaan.
Ihminen on varsin pitkäikäinen eläin, ja itsekin olen kiskonut viinaa about 35 vuotta vailla erityisempiä ongelmia, mutta karille menin kuitenkin lujasti ja aikoja sitten.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomessa on noin kolmesataatuhatta alkoholistia, jotka käyvät päivisin työssä, ja yrittävät iltaisin opetella kohtuukäyttöä - vuodesta toiseen.
En aio sinua lohduttaa, vaikka en itse "nollatoleranssilaisena" tiedäkään miltä putoaminen pitemmästä raittiudesta tuntuu. Voin vain kuvitella, että se tuntuu pahalta.
Mutta niin sen mielestäni pitääkin tuntua, sillä jos alkoholismi olisi helppo sairaus, eivät ihmiset siihen kuolisikaan. He lopettaisivat juomisen hiukan sitä ennen.
Ainahan sinulla on mahdollisuus olla tämä päivä selvin päin.
Ja miettiä tosissasi, josko sinunkin pitäisi tehdä itsellesi jotain muutakin kuin vain panna korkki kiinni. Pelkkä korkin kiinni ruuvaaminen ei alkoholistille vielä riitä.
Hyvää jussia kuitenkin.
noilla hyvää tarkoittavilla lahjanantajilla.
Minäkin olen saanut niitä pulloja silloin tällöin. Uskomatonta noiden hyvien ihmisten käytöksessä on se, että ne hyvin tietävät, että olen väkisin lopettanut juomisen.
Viimeksi konjakkipullon antaja sanoi, että ota sitten joskus, kun maistuu.
Teki mieli antaa sille rotanmyrkkypussi ja sanoa, että ota siitä, vaikka ei maistuisikaan.
Erittäin hyvää ja raitista juhannusta!
Nimittäin se, että ko. tuttavapariskunta tietää historiani tasan tarkkaan, ja lesti tuli kouraan sillä puheella, että ei ole tarkoitus, että vedät viikkojen putken.
Oliko takana naivi toivomus paremmasta viinan juonnista vs. menneet vuodet, vai jonkinlainen nautinto toisen heikkoudesta?
Kauan keskustelupalstoja surffailleena on herännyt epäilys jonkinlaisesta ihmismielessä piilevästä pahantahtoisuudesta.
Toisen onnettomuus on toisen onni, ja toisen onni on toiselle menetys.
Niinkö se on, että ihminen ihmiselle on susi?
Itse vierestä seuranneena voin todeta saman; mitä kulkee niiden päässä, jotka tuovat joulupulloja,kutsuvat tosi kosteisiin illanviettoihin, tietäen koko ajan; tyyppi voi pudota.
He tahollaan nauttivat siitä, että toinen putoaa. Sen täytyy tuottaa heille jotain hyvää, sillä muuten lahja olisi joku muu.
Ystäväni, joka sai myös pullon lahjaksi työnantajaltaan; sanoi joulujuhlassa kaikkien kuullen; kiitos, olen viinani juonut, jos vielä juon juon toisten viinoja ja siksi jätän pullon tähän. Työnantajan ilme oli näkemisen arvoinen, jos joku oli siinä tilanteessa nolo, niin pullon antaja. Toki vaati se sanojaltakin helvetisti, mutta hänellä oli ollut niin kalliit paukut, asunto aviovaikeudet rahahuolet; hänellä ei enää ollut varaa retkahtaa tai se olisi ollut hänen loppunsa.
oikein pahassa jamassa olevissa porukoissa on ainakin yksi syy se,että yksi maksaja on poissa riveistä.Siellä se nimittäin toimii niin,että vuoroin vieraissa.Sitäpaitsi joissakin pahemmin "spugesoituneimmissa" jengeissä ollaan vilpittömästi iloisia ,jos joku sieltä helvetistä vielä elävän maan pinnalle ja yhteiskuntaan nouseee.
Ns."taviksilla" ja muilla muka itsensä jotenkin paremmaksi laskevilla taas on hirveä paikka, kun joku muu onnistuu siinä,mistä itse haaveilee ,
mutta ei pysty.Se käy itsetunnon päälle ylpeelle ihmiselle aika pahasti,kun toinen onnistuu.
Ja vahingonilo on semmosille ihmisille se paras ilo.Siksipä just yritetään saada muutenkin arka vastaraitistunut tuntemaan olonsa mahdollisimman epämukavaksi konstilla millä hyvänsä. AJH
kokemuksesi. Jonkin kummallisen rajan yli menneellä ei ole mahdollisuutta ruveta juomaan kontrolloidusti.
Apua alkoholiongelmaan on saatavana. Sinunkaan ei tarvitse pinnistellä yksin. Itselleni sain avun vertaistukiryhmästä. Se mahdollisuus on sinullakin, päivä kerrallaan.
Alkoholisti syyllistää aina jotakin muuta, kuin itseänsä, siitä kun alkaa juomaan.
Olen itse alkoholisti ja minulla on alkoholia ollut koko ajan kotonani, mutta silti en ole pulloihin koskenut.
Minulla on myös aikaa ja ennenkaikkea varallisuutta juoda, mutta olen ITSE VALINNUT raittiuden tien.
Kummallisia tekosyitä juoda, jos joku antaa viinaa lahjaksi.
Minusta se, ettei kykene itse pitämään pullon korkkia kiinni, kertoo siitä, ettei ihminen ole sinut oman itsensä ja päätöksiensä kanssa.
Taas tuli yksi ns. parempi ihminen. Kitos vaan neuvoista. Niiden kanssa nyt kaikki alkaakin elää.
Ei kun pullot kaappiin ja olohuoneeseen katselemaan Amekikkalaisia sarjoja, joissa otetaan silloin tällöin pienet napanterit.
Sinun kohdallasi on niin, mutta tuottaako sinulle vaikeuksia ymmärtää, että kaikki eivät ole samoista geeneistä rakennetut, kuin Sinä.
Jo se, että taskussa on euroja, tekee monesta levottoman, kun ovat niin välkkyjä, että tietävät niillä rahoilla saavan viinaa.
Ihminen on kovin erilainen yksilö. Jokaisen pitäisi kyllä tajuta se, että toinen on heikompi toista.
Hyvää jatkoa selvänä!
Jos joku vetää telkussa jotain drinkkejä, niin alkaako sinunkin tekemään mieli alkoholia?
Ihan sama, onko ihmisellä alkoholi tai muu huume riippuvuus. Ruokakin on monelle ylipainoiselle "huume".
Se, että luopuu alkoholista, jos kokee olevansa alkoholisti, on OMA PÄÄTÖS.
Viinaa saa aina, oli rahaa tai ei.
Jokainen ihminen on omalla tavallaan heikko, mutta sen verran kuuluisi löytyä jokaiselta ihmiseltä selkärankaa, että pysyy päätöksessään olla selvinpäin, vaikka kaikki muut ympärillä käyttäisivätkin alkoholia.
Alkoholiriippuvuudesta pääsee eroon, mikäli itse niin haluaa. Kukaan muu ei päätä omista valinnoista elämässäsi, kuin sinä itse, heikkouksistasi huolimatta.
Sä et ehkä oikeesti ole alkoholisti, sillä viinanhimoinen juo vaikka "sinapit kaapista", sillä hän ei pysty ajatuksen voimalla pitämään pulloja kiinni.
Ihminen, jolla on terve suhtautuminen alkoholiin pystyy näin toimimaan.
Se on totta, että alkoholisti helposti etsii syyt muualta juomiseen.
Ja yleensä miksi alkoholistille annetaan viinaa lahjaksi, sehän on ihan sama jos annetaan laihduttajalle kilo suklaata (sitäkin tapahtuu) Molemmissa on kyseessä se, että toivotaan toisen kompastuvan; ihminen on ihmiselle susi.
ja miksi sulla on sitä viinaa kotona, et voi juoda sitä koskaan koska olet alkoholisti, no, ok voi tarjota vieraille, mutta eikö se ole tulella leikkimistä?
Sinä vaan et tunnu ymmärtävän, että meitä ihmisiä on eri tavalla toimivia ja ajattelevia.
Kyllä television ohjelmatkin manipuloivat ihmisen käytöstä. Siihen mainonta perustuukin.
Aikanaan, kun jollakin Kauniin ja Rohkean näyttelijällä oli uusi kampaus, niin se muoti levisi laajalti nissä maissa, jossa ohjelma tuli ulos.
Ulkopuolisen on kovin helppoa sanoa, että jokainen päättää itse. Minä päätin yksin, mutta suurimmalla osalla ulkopuolinen apu on välttämätöntä.
Olen niitä sanojia nähnyt paljon elämäni varrella.
Ne samat sanojat ovat sitten jossakin muissa asioissa ulkopuolisen avun varassa.
Jos ihmiseltä puuttuu toinen jalka, niin eipä toinen jalaton juuri mene sanomaan sille toiselle ivallisesti, että kyllä sinun pitää pärjätä ilman ulkopuolista apua, kun minäkin pärjään.
Pitää tutustua ensin huolella kaikkiin asioihin, ennen, kuin alkaa väittelemään aiheesta, jossa tietomäärä kuitenkin on pieni.
on. Jos joku tulee tulisaispullon kanssa kylään, niin se voi olla merkki myös siitä, että toin omat eväät mukanani. Mutta eihän sitä ole siitäkään huolimatta pakko aukaista, jos itsestä tuntuu ettei nyt halua seurustella juopuneen kanssa.
Minä myöskin kyllä suon vieraiden ottavan vaimoni kanssakin, ei se minua haittaa jos toisilla on hauskaa, kun meillä ei yleensäkään käy sellaisia jotka vetäisivät räkäkännit.
Tuo viimeinen lauseesi oli oikein kuin minun päästäni lähtenyt. Koska asia on justiinsa noin henkilökohtainen.
Joillain käy silläkin lailla ,että viinasta pääsee eroon,mutta ei "holistisista" elämäntavoista.Pitäis edes yrittää vähän kasvattaa myös tuota ajatusmaailmaansa ja ymmärtämystä muita ja ylipäätään sitä kohtaan ,että on vain minä ,minä ja minun ajatukseni ja elämäntapani muka olisivat ainoita oikeita.
Viinan hamstrausta,kaikki rahat pitää saada menemään mahdollisimman äkkiä,hirveä näyttämisen tarve ,ylipukeutuminen,syöminen ja itsensä hoito on sitä sun tätä,valvotaan yöt,häiritään muita ja haastetaan riitaa ja väitellään vaan ihan sen takia ,että ei itsetunto anna periksi sitä,että muutkin voivat olla oikeassa.
Mä tiedän aika paljon just tämmösiä ihmisiä.Sitten kun dokaaminen loppuu,alkaa kaappi täyttyä pulloista ihan näyttämisen merkiksi.Kaulat ja ranteet notkuu kultaa ja muuta rojua ihan samasta syystä.Ilme on on koko ajan kuin paskan syöneellä,pinna kireellä ja hampaat vaan narskuu.Viinä jäi ,mutta mitään ei tullut tilalle.
Jokainen tavallaan ,mutta noi yhden aatten fanaatikoista en kauheasti välitä.Joka asiassa on huono homma ,jos ruvetaan jalkaa työntämään jalkaa oven väliin ja väkisin,nyrkit pystyssä sitä omaa juttuaan tyrkyttämään.Se ei johda mihinkään muuhun kuin tympääntymiseen koko juttuun.
Meitä on moneksi ja asemalla vielä paljon porukkaa.
Että näitä yli-ihmisiä, jotka siirtyvät suoraan
rapajuopoista Tuomareiksi ihan vaan omalla päätöksellä, riittää..
Ja ennenkaikkea, on se hyvä että näille Tuomareille
riittää epätäydellisiä juoppoja paheksuttavaksi. Juoppoja jotka joutuvat raitistuakseen tekemään suuren työn saavuttaakseen
valinnanvapauden juomisensa suhteen..
Jos alkoholismin tunnusmerkeistä leimaavin on kontrollin menettäminen omaan juomiseensa, niin
nämä selkärankaiset tuskin ovat alkoholisteja koskaan olletkaan..
*Kummallisia tekosyitä juoda, jos joku antaa viinaa lahjaksi.
Minusta se, ettei kykene itse pitämään pullon korkkia kiinni, kertoo siitä, ettei ihminen ole sinut oman itsensä ja päätöksiensä kanssa.*
Minulle aikoinaan kelpasi mikä tahansa tekosyy
juomiseen, vaikkapa jos kaverin serkun kissa oli
oli kipeä..se on alkoholismia..
Jos itsetunnon pääsisällöksi muodostuu se että pystyy pitämään kotonaan viinapulloja niitä
kuitenkaan avaamatta niin taitaa alkoholi olla ajatusmaailmassa edelleen melkoisen hallitsevassa osassa..sääli sinänsä, tuossa olisi paikka kasvaa
ihmisenä. Mutta kun on niin mukavaa jatkaa sairastamistaan muiden, vielä raitistumiseen matkalla olevien kustannuksella..no valintahan sekin on..;)
huomaa, että osa teistä on juonut ne tärkeimmät aivosolunsa lopullisesti tuhoon.
Ihan kuin sinullakin olisi jotakin vikaa lukemisen ymmärtämisessäsi.
Minulle on aivan sama, kuka alkoholisti juo itsensä hautaan, sekin on OMA VALINTA.
..;)
kyllä se vaan niin on , että ei kenenkään suuhun väkisellä viinaa tarvtse kaataa- eikä kukaan saa toista ihmistä lopettamaan ryypiskelyä-
telkkari ohjelmista mainittakoon, että product placement on se tärkein juttu- ei niinkään vleraiden kulttuurien ja tapojen omaksumittanen.
itse olen omaksunut joskus lapsena lännen leffoista tavan ottaa drinkkejä. kpska ei ollut viinaa,join etikkaa. juon vieläkin sit paujjuina silloin tällöin, pidään mausta, niitä on n iin monenlaisia.
ei tuon tavan olen telkkarista todellakin oppint, juopottelun oppin ihan ominpin teininä, siitä luopumista en näytä oppivan, mutta terveysterroristeista ei ole nitään apua. se on itsestä kiinni. sääliksi käy moni joka kuvittelee raitistubeebsa jossain huuhaa porukassa. itse nne on sen tehbeet-
kulunut jonkin verran, koska kirjoittelusi pätkii.
No, nythän on juhannus.
joop, tiedän että typoo paljon. veres miniläppäti ja liika suuret sormet. oon .muutaman päivän koittanu totutella tähän.
toisekseen en enää viitsi oikolukea kirjoituksiani, muut kyllä tekee sen puolestani.
jahas kaupat aukee parin tunnin päästä. etikoita on kaapissa monenmoisia. mutta joku juonut kaikki viinat ja keppanat jussin aikoina...
Samanlaista oli vielä keväällä meikäläisenkin elämä. Päiväannos oli pullo viinaa ja oluet päälle. Kävin töissä ja suoriuduin duuneista rimaa hipoen. Huhtikuun puolivälissä ei ollut muuta tehtävissä kuin hakeutua katkolle. Siellä olin parisen viikkoa ja sen jälkeen myllyhoidossa kuukauden.
Nyt taas elemä on jokseenkin siedettävää. En haluaisi takaisin kaikkea P...aa jota pakonomainen dokaaminen toi mukanaan.