Otan uudestaan esiin tämän kapitalismin taloustieteen puoskarin T.Urpon typerän lausahduksen joka osoittaa hyvin konkreettisesti porvariston tyhjänpäällä seisomisen pelkän paskanpuhumisen voimalla.
Ensiksi tämä jo aiemmin kirjoitettu keskustelu ja heti sen perään konkretiaa sosialismin kansantaloudesta, vastauksena T.Urpon toivomaan konkreettiseen rahataloustieteeseen sosialismissa.
LUKU 1
””T Urpo ”””Yrittäisit nyt faktaperusteisen tieteellisesti vastaväittää ESIMERKIN VOIMALLA!”””
HR: Tässäpä tämä, sama, kun pyytäisi, tuo jeesus näytille, oman porvarillisen tieteen käsityksemme vastainen vaatimus. Ei tuo porvari jeesusta meille, eikä vaatimus ole myöskään pätevä.
Hypoteettis-deduktiiviseen tieteen käsitykseen ei tule kuulua hypoteesin testaamista ennakkoon käytännössä, sillä se juuri estää kaiken kehityksen. Kehityksen estäminen on ns. pappispimitystä ja vanhassa pitäytymistä. Edes kapitalistinen tiede ei ole niin tyhmä tässä kuin vaatijamme, vaikka se monessa tyhmä onkin.
Kysymykseen, "tuo nähtäväksi sosialismin rahatalous" sisältyy vaatimus käytännössä testaamisesta. Tähän sisältyy tällöin myös vaatimus tieteen vastaisuudesta eli regonstruoida malli todellisuudesta joka on vain hypoteettinen eli keksiä todellisuus. Tämä on sikälikin vakava virhe väittäjältä, että vaatimus sisältää demokratian vastaisesti vaatimuksen kuvata jotain joka ei ole demokraattiseen käsittelyn tulosta.
Vaikka kommunistinen kansantaloustiede sisältää sosialismin mallinnusta ja kommunismin talousoppien mm. arvonlisäysteorian mallinnusta, ei porvaripelle lue sitä tai ei sitten ymmärrä lukemaansa. ””””””
LUKU 2
Sosialistinen arvonlisäys, määräsuhteenlaki
Kapitalismin talouden peruslait. jotka tunnemme yleisesti kategoria kokonaisuuksina, riisto, arvonlisäys jne.. ovat niitä, joissa konkreettinen rahatalous kulminoituu. Sosialismissa on samoin, sielläkin on yleisesti kuvattavia taloudellisia kategorioita, lakeja, jotka muodostuvat konkretiasta käytännössä. Mutta koska sosialismi on meille olemassa vain hypoteesina, voidaan nämä kuvata vain kahdella tapaa, molemmat ennusteena. Ensiksi, vertaamalla sosialismin prosesseja kapitalismin prosesseihin ja toiseksi puhtaana ennusteena.
Sosialismin talouden peruslait, kun ne on ensin korvannut kapitalismin talouden peruslait, muotoutuu seuraavasti.
”Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden, määräsuhteen laki.” Ensiksi tämä laki vertaa itseään kapitalismin lakiin ”markkinat määrittävät työvoimasta maksettavan hinnan ja näin tavaran vaihtoarvon hinnan”. Ja korostaa suunnitelmallisuutta kapitalismin työvoimatavaran riiston korvaajana. Toiseksi tämä sosialismin laki korvaa kapitalistisen ”arvolain”, joka on puhdasta riistoa eli riistolla lisättyä uutta arvoa ”määräsuhteella” eli sillä kuinka paljon kukin panostaa työvoimaansa hän samalla määrittää saamaansa korvausta työstään.
Tässä siis on vastakkain kapitalistinen arvonlisäys ja sosialistinen arvonlisäys. Niitä erottaa se, että toisessa arvo kertyy pääomaksi yksityiselle ja toisessa arvo kertyy yhteisölle. Molemmissa työvoimansa käyttäjä saa korvauksen, mutta kapitalismissa vain työajasta kun taasen sosialismista tuottamastaan tavarasta ja sen määrästä. Huomamme, että sosialismissa uutta arvoa tuotetaan ilman riistoa jota kapitalismissa ei voi koskaan tehdä. Sillä, jos kapitalsimista poistetaan riisto eli yksityinen pääoman omistaja, lakkaa myös kapitalismi.
Tämä kirjoitus sisältää kolme lukua, ensiksi yleisen tieteellisen analyysin hypoteesille asetettavasta vaatimuksesta ja toiseksi luvun sosialistisesta arvonlisäyksestä ja kolmanneksi soslistisen arvonlisäysmekanismin konkreettisemman kuvauksen.
Varsinaista konkretiaa, jota ei voi konkreettisen kohteen puuttuessa esittää, voi ainoastaan mallintaa hypoteesina. Tässä seuraavaksi esimerkki siitä mitä vaatija T.Urpo vaatii sosialismilta esitettäväksi; Sosialismissa on siis pankki, josta puutuu keinottelu sijoitustoiminta eli yksi tärkeimpiä riiston muotoja, joka on korvattu kestävänkehityksen täyttämällä ”määräsuhteella”. Pankki lainaa rahaa (arvon vastiketta), jota se saa valtiolta, jolle kertyy arvonlisäyksessä pääomaa. Ei siis vaihdossa markkinoilla kuten kapitalismissa, vaan ”määräsuhteessa” tuotettuna uutena arvona. Pankki saa lainaansa takasin valtiolta sen mukaan mitä valtio on päättänyt pankin varallisuudeksi. Ei siis rahan saaneelta (tunnetaan kapitalismissa velallisena), jonka tekemä uusi arvo siirtyy valtiolle vaan valtiolta tästä kertymästä. Koska ei ole velallista, ei ole velkasuhdettakaan, on vain vastuu tehdä se mihin raha on annettu. Valmistuttuaan tämä uusi tavara, mikä nyt onkaan lisää yhteiskunnan varantoa, mutta ei anna yhteiskunnalle keinotteluoikeutta (ns. kuplaa esim. asuntokuplaa) tällä varannolla. Tämä menetelmä poistaa talouden epävarmuuden, se poistaa roskakulutuksen, luonnonvarojen riiston, Ihmisen tavarana olemisen eli Ihmisen riisto, velkasuhteet ja niitä hoitavat osapuolet jne.. En tiedä, taitaa olla aika sairasta vastustaa tätä ja jatkaa keinottelua, Ihmisen riistoa ja typeriä velkasuhteita.
Nämä ovat tässä asioita joita kansantaloustieteen oppituolien yliopistoissamme tulisi tutkia, mutta ne tutkivatkin vain kapitalismia ja sen rahatalouden kiemuroita, mutta ei kapitalismin tuottamia Ihmiseen kohdistuvia vääryyksiä. Ei, niitä se ei edes tunnista olemassa oleviksi.
LUKU 3
Hypoteesi R-T-(R¹-T-r1) = ur-T-ur1.
Ei siis vaihdeta tavaraa- tavaraan, vaan vaihdetaan raha- tavaraan ja tavara takaisin- rahaksi, raha tässä välillä laitetaan tuottamaan lisäarvoa so. (palkkatyön orjuus), niin saadaan pääomaa. Siis sitä rahaa, joka ottaa vallan yhteisön yli, yksilöiden kautta. Jos tämän ketjun kolmas lenkki eli R1 (pääoma) ei palaudukaan alkuperäiselle rahan liikkeelle laittajalle, vaan palautuu yhteisön haltuun, joka sijoittaa näin itselleen saadun rahan takaisin tavaraan eli tarpeeseen, niin olemme saaneet suljetun lisäarvoketjun, jossa siis pystymme tuottamaan pääomaa lisää, yhden kerran, mutta emme sitä pysty tekemään ketjutetusti. Mutta jos yhteisö sijoittaa rahan uudelleen niin, että se tuottaa uuden lisäarvon uudelleen, olemme saaneet yhteisölliseksi muuttuneen lisäarvoautomaatin. Tämä lisäarvoautomaatti, eroaa ns. valtiokapitalismista siinä, että valtio on lakkautettu. Se on siis erilainen yhteisö, kuin valtion muodostama.
Onko tässä jokin ongelma?-on, ja useampikin, nimittäin lisäarvon tuotto tuottaa aina kiihtyvää luonnonvarain hyödyntämistä, mutta koska tässä tapauksessa kiihdytin eli rahan ohjaaja, on yhteisö, on sen muu, kuin puhdas itsekäs käyttö mahdollista. Toiseksi, onko yhteisön hallitseminen mahdollista? - vastaan on, sillä Ihmiskunnalla on tasan yksi lopputulema, ja se seuraa siitä yhtälöstä, että yksilö tarvitsee aina yhteisön ja yhteisö aina yksilönsä.
Mikä tässä mallissa huolehtii, riiston poistumisen eli, että yhteisö ei ala syömään lapsiaan samalla, kun se välttämättä tarvitsee jäsenensä lisäarvoa tuottamaan??- sosialidemokratia se ei ole, sen olemme varmaan jo nähneet, sillä sosialidemokratia luo juuri niitä valtionhoitaja metodeja joilla meitä uudistuvasti nujerretaan, sosialidemokratia luo tasapäisyyttä. Heidän ongelmansa on valtio ja hoitaja ja nämä ovat molemmat vielä edelleen kapitalismia. Muutosta ei siis voi tapahtuakaan, koska sitä ei kukaan tilaakaan. Katsokaamme asiaa tarkemmin, seuraavassa.
On tullut mielestäni selväksi (tässä todellisuudessa ympärillämme), että yksityinen pääoman omistus ei ole mahdollista, muuta kuin riiston muodossa.
Myös se, että ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa sille, kuin yhteisöllinen omistus, mutta ei siis kuitenkaan sosialidemokraattisessa muodossa..
Molemmissa edellisissä tapauksissa riisto on mahdollinen, kapitalismissa se on sitä lainominaisuudessa, so. Kapitalismia ei voi olla ilman riistoa, siis toisen työn luoman uuden arvon poisottamista sen tekijältä. Mutta eroaako se yhteisöllisestä poisottamisesta? -ja vastaus on, että eroaa, mutta eroaako ratkaisevasti, eli niin, että voidaan puhua niin, että riisto on poistunut eikä vain muuttunut muuksi. Totesin juuri, että sosialidemokratiaa se ei voi olla, sillä se on vain yksityisomistuksen erilainen muoto. Mutta mitä sen täytyy olla, ollakseen erilaista, niin erilaista, että se korvaa yksityisomistuksen. Sen täytyy siis, falsifioida kapitalismi, tuomalla tilalle uusi paradigma ja pystyä tällä uudella paradigmalla luomaan kokonaan uusi tapa lähestyä ja hoitaa lisäarvon moottoria eli lisäarvon uudistumiskierrettä. Mutta nyt siis täysin ilman yksityistä riistoa, mutta voidaanko sille sallia yhteisöllinen riisto jossakin muodossa? Mielestäni näin voidaan ainakin olettaa, jos se on väliaikainen muoto, jona aikana tapahtuu siirtymä pysyvään riistosta vapaaseen muotoon, teoreettisesta konkreettiseen kohoten.
Kuinka tämä sitten tapahtuu? Ensiksi tämä väliaikainen siirtymäkausi on saatava käynnistettyä niin, että se käynnistää itsensä kuoleennuttamisprosessin. Se on siis kuin madot kaurapuuro kattilassa, kun puuro loppuu kattila on tyhjä myös madoista, vain niiden kuoret ovat pohjalla. Ja kattilalla on uusi käyttö edessään. Tässä täytyy syntyä nyt vallankumous, teoriassa ja käytännössä. Siis seuraavasti.
Aatetta tarvitaan tämän uuden paradigman valtaamiseen yhteiskunnallisena, sillä ilman aatetta ei ole voimia murtaa yksityisomistuksen aatetta. Aate on siis vastaan toista aatetta, kapitalismin aatetta. Toisella niistä on hallussaan tämä kehno nykyinen todellisuus, ja toisella mahdollinen kyky koota joukot kaatamaan tämä kehno todellisuus. Välissä ei ole mitään, joka joka voisi muuttaa tämän kumoamisen tarpeen. Ilman aatetta ei siis voida koota muutosvoimaa yhteen!! ja saada sitä toteuttamaan suunnitelmaa, muuttaa maailmamme yhteisöllisesti ohjatuksi ja hoidetuksi. Aatteeton muutos, muuttaa ehkä jotakin, mutta antaa vapaat kädet muutoksen tiimellyksessä vahvoille, se on siis vain paluu villiin tilaan, villiin kapitalismiin, sillä villissä tilassa suurissa joukoissa muodostuu vain vahvojen kartelleja ja taisteluiden kautta nämä valtaavat itsensä takaisin kapitalisteiksi. Ei siis noin esimerkin mukaan, vaan muutoksen on siis tapahduttava kokoavan aatteen kautta, jolloin voimme vaikuttaa tämän aatteen sisältöön jo etukäteen, ennen muutosprosessin käynnistymistä eli aatteellisen joukon vallan valtaamista itselleen. Tämä on taasen monien taisteluiden kenttä, mutta niiden summan tulee olla, riistosta vapaa maailma.
Aate on siis käynnistysmoottori muutokselle, ja joukot se voima joka käynnistetään.
Mutta vielä on ratkaisematta tärkein kysymys eli kuinka uusi maailma uudistaa pääomaansa vai voiko se tulla toimeen ilman pääomaa.
Jos pääoma tarvitaan, tulee sitä myös uudistusprosessissa lisätä. Mikäli siitä voidaan luopua, niin uudistamisprosessia ei tarvita tai se on voitava korvata jollakin kokonaan uudella paradigmalla, mutta joka täytyy siis myös voida falsifioida ajan kehityksessä. Tämä saattaa olla vaikeaa, jos prosessissa ei ole uutta luovaa kehitystendenssiä sisällään.
Hallintomallin kannalta tämä on melko samanlainen ongelma, aina on joukot joita tulee hoitaa niiden ykseydessä yksilöihinsä. Yksilöin ja yhteisön ykseydessä, aivan samoin kuin miehen ja naisen välinen välttämätön ykseys.
Esitin ratkaisuksi, että jos kehitetään uusi malli siirtymäkauden kuoleentumisen aikana, mutta silloin ei voida aloittaa muutosta tietämättä päämäärää ja se tulee tietää, muutoin ajaudutaan taasen takaisin villin kapitalismin tilaan.
Muutos voidaan siis sallia väliaikaisessa tilassa tapahtuvaksi, mutta se pitää olla ennakkoon tiedossa ja sen lopputulema tulee olla jo alkuasetelmassa asetettu, muutoin lopputulemaa ei voi tuntea.
Ongelma on siis vain teoreettinen, sillä tavalla, että se rakentuu suhteesta yksilön ja yhteisön ykseyteen. Ongelma on siis dialektinen (tietoteoreettinen) ja materialistinen (objektiivinen), ja jo ennakkoon historiallinen eli hallittu.
Mutta siis edelleen, tuotannon uudistamisprosessi eli uuden arvon luontiprosessi, tulee tuntea ennakkoon. Ja millainen se sitten on.. siihen tulee antaa vastaus myös ennakkoon. Vastaukseni on siis seuraavan kaavan mukainen ur-T-ur¹.
Ja nyt sitten selittämään sitä: ur = uusiraha so. Raha joka ei enää ole yksityisessä omistuksessa. T = tavara, ja ur¹ = uusiraha lisättynä uudella arvolla, joka syntyy kierrossa, kierron aina kiertäessä uudelleen. Nyt siis ensimmäinen neropatti jo huudahtaa, valtiokapitalismia!! mutta hän joutuu pettymään samantie, kun muistaa, että valtio on lakkautettu ja kuoleentunut siirtymäkaudenaikana, madot vain jäivät kattilan pohjalle.... Mitäs nyt? Ei mitään muuta, kuin joudumme uudenajan kynnykselle katsomaan uuden arvoa luovan tuotantotavan syntyä, tuotantotavan joka ei enää synnytä riistoa.
Kuinka niin, on seuraava ihmettelynaihe, syntyyhän tuossa myös tapahtumana, luodun uuden varannon luovutus pois itseltä. Niin tässä tapahtuukin, mutta ei enää itseltä, sillä yksityisomistuksen lakkauttamisen myötä, lakkasi myös maanomistus, jolloin emme koskaan omista raaka aineita itse, vaan aina ne omistaa vain yhteisö. Saamme siis toteuttaa raaka aineiden jalostusta ja jättää jalostettu uusi arvo sen omistajalle eli yhteisölle jonka ykseyden osa olemme. Jätämme uuden arvon siis kuitenkin välillisesti itsellemme, emmekä luovuta sitä pois, vaan saamme siihen yhteisöllisen omistusoikeuden. Hyväksymme mentaliteetiksemme siis, käyttöarvotalousmuodon ja vaihtoarvotalousmuodon sijaan niiden ykseyden seuraavasti. Yhteisön tuotantokaava ur-T-ur¹ ja kansalaisten omana yksityisenä tuotantomuotona T-r....r-T.
T-T on siis muuttunut ensin T-R.....R-T:ksi ja siitä R-T-R¹:stä eli kapitalistisesta arvonmuodostusprosessista uudeksi toisiaan tarvitsevaksi arvonluonti prosessiksi; ur-T-yr¹:si ja T-r....r-T:si, joka prosessi tulisi nyt hyväksyä uuden kommunistisesti järjestäytyneen yhteiskunnan tuotantomuodon arvoluontiprosessiksi.
Vaan eipä mennä aikaamme edelle, sillä nyt vasta esitetään hypoteesia julkiseen kritiikkiin arvioitavaksi. Lopputulos riippuu jatkokehityksestä, ja hypoteesin pätevästä hylkäämisestä tai hyväksymisestä. Hypoteesin virheet, eivät tietysti heti sitä kaada, mutta perustavanlaatuiset virheet kylläkin, mutta silloin saamme käsiimme uuden paremman hypoteesin, jonka on kuitenkin myös käytävä sama prosessi läpi.
Tässä prosessikehityksessä tapahtuu siis seuraavaa filosofisesti määriteltynä: Ensin käyttöarvo talousmuodosta muodostuu vaihtoarvo talousmuoto, dialektisessä muutosprosessissa jossa tuotantomuodot vuorottelevat historian kulussa. Paradigma seuraa paradigmaa, falsifioidessaan edellisen verifioituneen paradigman, näinhän se on mennyt tämä maailmanmeno. Tämä falsifioitumisprosessi ei kuitenkaan ole täysin itsesyntyinen automaatti, vaan sen kiihdytinmoottori on aate eli uuden yhteiskunnallisen paradigman muodostumisprosessi vanhan sylissä. Tämä muodostumisprosessi saa kasvunsa ristiriidoista joita ilmenee juuri tuotantosuhteissa ja muodoissa. Elämme jälleen tällaista aikaa, olemme muodostaneet ainekset uudelle yhteiskunnalliselle paradigmalle, eli siis sellaiselle joka muuttaa entisen vallankumouksellisesti uudeksi ja tarjoilee tämän ennen muutosprosessin alkua ja täyttää näin, jopa porvarillisen (nykyisen) normaalitieteen vaatimukset. Normaalitiede joutuukin nyt muuttamaan normaalina pitämiään tieteen reunaehtojen ja kehityksen määritelmiään ja tekeekin sen, joutuen yhä syvemmälle uuden paradigman saartamaksi, kohti todellista vallankumouksellista tilannetta, jossa se syrjäytetään ja korvataan uudella, nyt siis yhteisön ja yksityisen kansalaisen ykseytenä. Tämä onkin hyvin oleellinen ero, sillä se ei sisällä enää luokkaristiriitaa tuotantotavan määrittäjänä.
Normaalitieteen esittämien vaatimusten täyttymisen lisäksi tässä prosessissa tapahtuu se dialektinen kehitysprosessi jonka se tulee täyttää, ollakseen dialektisesti, materialistisesti ja historiallisesti pätevä.
Tässä tapahtuu myös se tieteen filosofinen tiedostus- ja kehitysprosessi, jonka Lev Trotski muotoili siirtymäkauden ohjelmaksi ja jatkuvanvallankumouksen teoriaksi ja jota jälkimmäistä teoriaa Karl Popper, Thomas Kuhn, Larry Laudan ja Imre Lakatos kehitti.
Huomatkaa nyt, että tässä kuvaamani prosessi on kuvattuna vain johdanto lukuna, eli sen kaikki eksaktit perusteet on kirjoitettuna erillisiin lukuihin, kukin omalle paikalleen. Ja nyt siis tämä on tehty vasta luonnoksina, miellekarttoina ja kaavioina.
Yleiset Filosofiset määritteet, tuotannolliset kansantaloudelliset - ja tieteen ja ns. normaalitieteen mukaiset teoriat on sijoitettu lopulta omille paikoilleen omiin lukuihinsa.
Tällainen kirjoittamisprosessi on välttämätön, jotta vuorovaikutus tulee turvattua ja ansaittu kritiikki julki lausuttua. Tuotekehitys, jollainen tämäkin projektini tavallaan on, on nykymaailmassa sellaista, että heti kehityksen ensiaskelilla tulee verifioitavaksi teorian joitakin osasia, jotta virheiden määrä lopullisessa teoriassa minimoituisi. Näin sen pitäisi kulkea myös tavaratuotannossa ja osin kulkee, mutta kapitalistinen, markkinatalouden kilpailu vääristää tämän prosessin. Koska sen tulee salata itsekkäistä syistään keksintönsä loppuun asti, ja voi näin hyödyntää vain suppean määrän Ihmistietoutta. Virheethän maksaa aina kapitalismissa työläinen, irtisanomisina ja lomautuksina, joilla säädellään kannattavuutta.
25.10.2003 Hannu Rainesto
Tarkastamaton versio 3.
Jos ongelma voidaan ratkaista teoreettisella "malli" tasolla, niin se käsittely periaate ja politiikka tasolla muuttuu läpinäkyväksi. HR 03
Ensiksi tämä jo aiemmin kirjoitettu keskustelu ja heti sen perään konkretiaa sosialismin kansantaloudesta, vastauksena T.Urpon toivomaan konkreettiseen rahataloustieteeseen sosialismissa.
LUKU 1
””T Urpo ”””Yrittäisit nyt faktaperusteisen tieteellisesti vastaväittää ESIMERKIN VOIMALLA!”””
HR: Tässäpä tämä, sama, kun pyytäisi, tuo jeesus näytille, oman porvarillisen tieteen käsityksemme vastainen vaatimus. Ei tuo porvari jeesusta meille, eikä vaatimus ole myöskään pätevä.
Hypoteettis-deduktiiviseen tieteen käsitykseen ei tule kuulua hypoteesin testaamista ennakkoon käytännössä, sillä se juuri estää kaiken kehityksen. Kehityksen estäminen on ns. pappispimitystä ja vanhassa pitäytymistä. Edes kapitalistinen tiede ei ole niin tyhmä tässä kuin vaatijamme, vaikka se monessa tyhmä onkin.
Kysymykseen, "tuo nähtäväksi sosialismin rahatalous" sisältyy vaatimus käytännössä testaamisesta. Tähän sisältyy tällöin myös vaatimus tieteen vastaisuudesta eli regonstruoida malli todellisuudesta joka on vain hypoteettinen eli keksiä todellisuus. Tämä on sikälikin vakava virhe väittäjältä, että vaatimus sisältää demokratian vastaisesti vaatimuksen kuvata jotain joka ei ole demokraattiseen käsittelyn tulosta.
Vaikka kommunistinen kansantaloustiede sisältää sosialismin mallinnusta ja kommunismin talousoppien mm. arvonlisäysteorian mallinnusta, ei porvaripelle lue sitä tai ei sitten ymmärrä lukemaansa. ””””””
LUKU 2
Sosialistinen arvonlisäys, määräsuhteenlaki
Kapitalismin talouden peruslait. jotka tunnemme yleisesti kategoria kokonaisuuksina, riisto, arvonlisäys jne.. ovat niitä, joissa konkreettinen rahatalous kulminoituu. Sosialismissa on samoin, sielläkin on yleisesti kuvattavia taloudellisia kategorioita, lakeja, jotka muodostuvat konkretiasta käytännössä. Mutta koska sosialismi on meille olemassa vain hypoteesina, voidaan nämä kuvata vain kahdella tapaa, molemmat ennusteena. Ensiksi, vertaamalla sosialismin prosesseja kapitalismin prosesseihin ja toiseksi puhtaana ennusteena.
Sosialismin talouden peruslait, kun ne on ensin korvannut kapitalismin talouden peruslait, muotoutuu seuraavasti.
”Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden, määräsuhteen laki.” Ensiksi tämä laki vertaa itseään kapitalismin lakiin ”markkinat määrittävät työvoimasta maksettavan hinnan ja näin tavaran vaihtoarvon hinnan”. Ja korostaa suunnitelmallisuutta kapitalismin työvoimatavaran riiston korvaajana. Toiseksi tämä sosialismin laki korvaa kapitalistisen ”arvolain”, joka on puhdasta riistoa eli riistolla lisättyä uutta arvoa ”määräsuhteella” eli sillä kuinka paljon kukin panostaa työvoimaansa hän samalla määrittää saamaansa korvausta työstään.
Tässä siis on vastakkain kapitalistinen arvonlisäys ja sosialistinen arvonlisäys. Niitä erottaa se, että toisessa arvo kertyy pääomaksi yksityiselle ja toisessa arvo kertyy yhteisölle. Molemmissa työvoimansa käyttäjä saa korvauksen, mutta kapitalismissa vain työajasta kun taasen sosialismista tuottamastaan tavarasta ja sen määrästä. Huomamme, että sosialismissa uutta arvoa tuotetaan ilman riistoa jota kapitalismissa ei voi koskaan tehdä. Sillä, jos kapitalsimista poistetaan riisto eli yksityinen pääoman omistaja, lakkaa myös kapitalismi.
Tämä kirjoitus sisältää kolme lukua, ensiksi yleisen tieteellisen analyysin hypoteesille asetettavasta vaatimuksesta ja toiseksi luvun sosialistisesta arvonlisäyksestä ja kolmanneksi soslistisen arvonlisäysmekanismin konkreettisemman kuvauksen.
Varsinaista konkretiaa, jota ei voi konkreettisen kohteen puuttuessa esittää, voi ainoastaan mallintaa hypoteesina. Tässä seuraavaksi esimerkki siitä mitä vaatija T.Urpo vaatii sosialismilta esitettäväksi; Sosialismissa on siis pankki, josta puutuu keinottelu sijoitustoiminta eli yksi tärkeimpiä riiston muotoja, joka on korvattu kestävänkehityksen täyttämällä ”määräsuhteella”. Pankki lainaa rahaa (arvon vastiketta), jota se saa valtiolta, jolle kertyy arvonlisäyksessä pääomaa. Ei siis vaihdossa markkinoilla kuten kapitalismissa, vaan ”määräsuhteessa” tuotettuna uutena arvona. Pankki saa lainaansa takasin valtiolta sen mukaan mitä valtio on päättänyt pankin varallisuudeksi. Ei siis rahan saaneelta (tunnetaan kapitalismissa velallisena), jonka tekemä uusi arvo siirtyy valtiolle vaan valtiolta tästä kertymästä. Koska ei ole velallista, ei ole velkasuhdettakaan, on vain vastuu tehdä se mihin raha on annettu. Valmistuttuaan tämä uusi tavara, mikä nyt onkaan lisää yhteiskunnan varantoa, mutta ei anna yhteiskunnalle keinotteluoikeutta (ns. kuplaa esim. asuntokuplaa) tällä varannolla. Tämä menetelmä poistaa talouden epävarmuuden, se poistaa roskakulutuksen, luonnonvarojen riiston, Ihmisen tavarana olemisen eli Ihmisen riisto, velkasuhteet ja niitä hoitavat osapuolet jne.. En tiedä, taitaa olla aika sairasta vastustaa tätä ja jatkaa keinottelua, Ihmisen riistoa ja typeriä velkasuhteita.
Nämä ovat tässä asioita joita kansantaloustieteen oppituolien yliopistoissamme tulisi tutkia, mutta ne tutkivatkin vain kapitalismia ja sen rahatalouden kiemuroita, mutta ei kapitalismin tuottamia Ihmiseen kohdistuvia vääryyksiä. Ei, niitä se ei edes tunnista olemassa oleviksi.
LUKU 3
Hypoteesi R-T-(R¹-T-r1) = ur-T-ur1.
Ei siis vaihdeta tavaraa- tavaraan, vaan vaihdetaan raha- tavaraan ja tavara takaisin- rahaksi, raha tässä välillä laitetaan tuottamaan lisäarvoa so. (palkkatyön orjuus), niin saadaan pääomaa. Siis sitä rahaa, joka ottaa vallan yhteisön yli, yksilöiden kautta. Jos tämän ketjun kolmas lenkki eli R1 (pääoma) ei palaudukaan alkuperäiselle rahan liikkeelle laittajalle, vaan palautuu yhteisön haltuun, joka sijoittaa näin itselleen saadun rahan takaisin tavaraan eli tarpeeseen, niin olemme saaneet suljetun lisäarvoketjun, jossa siis pystymme tuottamaan pääomaa lisää, yhden kerran, mutta emme sitä pysty tekemään ketjutetusti. Mutta jos yhteisö sijoittaa rahan uudelleen niin, että se tuottaa uuden lisäarvon uudelleen, olemme saaneet yhteisölliseksi muuttuneen lisäarvoautomaatin. Tämä lisäarvoautomaatti, eroaa ns. valtiokapitalismista siinä, että valtio on lakkautettu. Se on siis erilainen yhteisö, kuin valtion muodostama.
Onko tässä jokin ongelma?-on, ja useampikin, nimittäin lisäarvon tuotto tuottaa aina kiihtyvää luonnonvarain hyödyntämistä, mutta koska tässä tapauksessa kiihdytin eli rahan ohjaaja, on yhteisö, on sen muu, kuin puhdas itsekäs käyttö mahdollista. Toiseksi, onko yhteisön hallitseminen mahdollista? - vastaan on, sillä Ihmiskunnalla on tasan yksi lopputulema, ja se seuraa siitä yhtälöstä, että yksilö tarvitsee aina yhteisön ja yhteisö aina yksilönsä.
Mikä tässä mallissa huolehtii, riiston poistumisen eli, että yhteisö ei ala syömään lapsiaan samalla, kun se välttämättä tarvitsee jäsenensä lisäarvoa tuottamaan??- sosialidemokratia se ei ole, sen olemme varmaan jo nähneet, sillä sosialidemokratia luo juuri niitä valtionhoitaja metodeja joilla meitä uudistuvasti nujerretaan, sosialidemokratia luo tasapäisyyttä. Heidän ongelmansa on valtio ja hoitaja ja nämä ovat molemmat vielä edelleen kapitalismia. Muutosta ei siis voi tapahtuakaan, koska sitä ei kukaan tilaakaan. Katsokaamme asiaa tarkemmin, seuraavassa.
On tullut mielestäni selväksi (tässä todellisuudessa ympärillämme), että yksityinen pääoman omistus ei ole mahdollista, muuta kuin riiston muodossa.
Myös se, että ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa sille, kuin yhteisöllinen omistus, mutta ei siis kuitenkaan sosialidemokraattisessa muodossa..
Molemmissa edellisissä tapauksissa riisto on mahdollinen, kapitalismissa se on sitä lainominaisuudessa, so. Kapitalismia ei voi olla ilman riistoa, siis toisen työn luoman uuden arvon poisottamista sen tekijältä. Mutta eroaako se yhteisöllisestä poisottamisesta? -ja vastaus on, että eroaa, mutta eroaako ratkaisevasti, eli niin, että voidaan puhua niin, että riisto on poistunut eikä vain muuttunut muuksi. Totesin juuri, että sosialidemokratiaa se ei voi olla, sillä se on vain yksityisomistuksen erilainen muoto. Mutta mitä sen täytyy olla, ollakseen erilaista, niin erilaista, että se korvaa yksityisomistuksen. Sen täytyy siis, falsifioida kapitalismi, tuomalla tilalle uusi paradigma ja pystyä tällä uudella paradigmalla luomaan kokonaan uusi tapa lähestyä ja hoitaa lisäarvon moottoria eli lisäarvon uudistumiskierrettä. Mutta nyt siis täysin ilman yksityistä riistoa, mutta voidaanko sille sallia yhteisöllinen riisto jossakin muodossa? Mielestäni näin voidaan ainakin olettaa, jos se on väliaikainen muoto, jona aikana tapahtuu siirtymä pysyvään riistosta vapaaseen muotoon, teoreettisesta konkreettiseen kohoten.
Kuinka tämä sitten tapahtuu? Ensiksi tämä väliaikainen siirtymäkausi on saatava käynnistettyä niin, että se käynnistää itsensä kuoleennuttamisprosessin. Se on siis kuin madot kaurapuuro kattilassa, kun puuro loppuu kattila on tyhjä myös madoista, vain niiden kuoret ovat pohjalla. Ja kattilalla on uusi käyttö edessään. Tässä täytyy syntyä nyt vallankumous, teoriassa ja käytännössä. Siis seuraavasti.
Aatetta tarvitaan tämän uuden paradigman valtaamiseen yhteiskunnallisena, sillä ilman aatetta ei ole voimia murtaa yksityisomistuksen aatetta. Aate on siis vastaan toista aatetta, kapitalismin aatetta. Toisella niistä on hallussaan tämä kehno nykyinen todellisuus, ja toisella mahdollinen kyky koota joukot kaatamaan tämä kehno todellisuus. Välissä ei ole mitään, joka joka voisi muuttaa tämän kumoamisen tarpeen. Ilman aatetta ei siis voida koota muutosvoimaa yhteen!! ja saada sitä toteuttamaan suunnitelmaa, muuttaa maailmamme yhteisöllisesti ohjatuksi ja hoidetuksi. Aatteeton muutos, muuttaa ehkä jotakin, mutta antaa vapaat kädet muutoksen tiimellyksessä vahvoille, se on siis vain paluu villiin tilaan, villiin kapitalismiin, sillä villissä tilassa suurissa joukoissa muodostuu vain vahvojen kartelleja ja taisteluiden kautta nämä valtaavat itsensä takaisin kapitalisteiksi. Ei siis noin esimerkin mukaan, vaan muutoksen on siis tapahduttava kokoavan aatteen kautta, jolloin voimme vaikuttaa tämän aatteen sisältöön jo etukäteen, ennen muutosprosessin käynnistymistä eli aatteellisen joukon vallan valtaamista itselleen. Tämä on taasen monien taisteluiden kenttä, mutta niiden summan tulee olla, riistosta vapaa maailma.
Aate on siis käynnistysmoottori muutokselle, ja joukot se voima joka käynnistetään.
Mutta vielä on ratkaisematta tärkein kysymys eli kuinka uusi maailma uudistaa pääomaansa vai voiko se tulla toimeen ilman pääomaa.
Jos pääoma tarvitaan, tulee sitä myös uudistusprosessissa lisätä. Mikäli siitä voidaan luopua, niin uudistamisprosessia ei tarvita tai se on voitava korvata jollakin kokonaan uudella paradigmalla, mutta joka täytyy siis myös voida falsifioida ajan kehityksessä. Tämä saattaa olla vaikeaa, jos prosessissa ei ole uutta luovaa kehitystendenssiä sisällään.
Hallintomallin kannalta tämä on melko samanlainen ongelma, aina on joukot joita tulee hoitaa niiden ykseydessä yksilöihinsä. Yksilöin ja yhteisön ykseydessä, aivan samoin kuin miehen ja naisen välinen välttämätön ykseys.
Esitin ratkaisuksi, että jos kehitetään uusi malli siirtymäkauden kuoleentumisen aikana, mutta silloin ei voida aloittaa muutosta tietämättä päämäärää ja se tulee tietää, muutoin ajaudutaan taasen takaisin villin kapitalismin tilaan.
Muutos voidaan siis sallia väliaikaisessa tilassa tapahtuvaksi, mutta se pitää olla ennakkoon tiedossa ja sen lopputulema tulee olla jo alkuasetelmassa asetettu, muutoin lopputulemaa ei voi tuntea.
Ongelma on siis vain teoreettinen, sillä tavalla, että se rakentuu suhteesta yksilön ja yhteisön ykseyteen. Ongelma on siis dialektinen (tietoteoreettinen) ja materialistinen (objektiivinen), ja jo ennakkoon historiallinen eli hallittu.
Mutta siis edelleen, tuotannon uudistamisprosessi eli uuden arvon luontiprosessi, tulee tuntea ennakkoon. Ja millainen se sitten on.. siihen tulee antaa vastaus myös ennakkoon. Vastaukseni on siis seuraavan kaavan mukainen ur-T-ur¹.
Ja nyt sitten selittämään sitä: ur = uusiraha so. Raha joka ei enää ole yksityisessä omistuksessa. T = tavara, ja ur¹ = uusiraha lisättynä uudella arvolla, joka syntyy kierrossa, kierron aina kiertäessä uudelleen. Nyt siis ensimmäinen neropatti jo huudahtaa, valtiokapitalismia!! mutta hän joutuu pettymään samantie, kun muistaa, että valtio on lakkautettu ja kuoleentunut siirtymäkaudenaikana, madot vain jäivät kattilan pohjalle.... Mitäs nyt? Ei mitään muuta, kuin joudumme uudenajan kynnykselle katsomaan uuden arvoa luovan tuotantotavan syntyä, tuotantotavan joka ei enää synnytä riistoa.
Kuinka niin, on seuraava ihmettelynaihe, syntyyhän tuossa myös tapahtumana, luodun uuden varannon luovutus pois itseltä. Niin tässä tapahtuukin, mutta ei enää itseltä, sillä yksityisomistuksen lakkauttamisen myötä, lakkasi myös maanomistus, jolloin emme koskaan omista raaka aineita itse, vaan aina ne omistaa vain yhteisö. Saamme siis toteuttaa raaka aineiden jalostusta ja jättää jalostettu uusi arvo sen omistajalle eli yhteisölle jonka ykseyden osa olemme. Jätämme uuden arvon siis kuitenkin välillisesti itsellemme, emmekä luovuta sitä pois, vaan saamme siihen yhteisöllisen omistusoikeuden. Hyväksymme mentaliteetiksemme siis, käyttöarvotalousmuodon ja vaihtoarvotalousmuodon sijaan niiden ykseyden seuraavasti. Yhteisön tuotantokaava ur-T-ur¹ ja kansalaisten omana yksityisenä tuotantomuotona T-r....r-T.
T-T on siis muuttunut ensin T-R.....R-T:ksi ja siitä R-T-R¹:stä eli kapitalistisesta arvonmuodostusprosessista uudeksi toisiaan tarvitsevaksi arvonluonti prosessiksi; ur-T-yr¹:si ja T-r....r-T:si, joka prosessi tulisi nyt hyväksyä uuden kommunistisesti järjestäytyneen yhteiskunnan tuotantomuodon arvoluontiprosessiksi.
Vaan eipä mennä aikaamme edelle, sillä nyt vasta esitetään hypoteesia julkiseen kritiikkiin arvioitavaksi. Lopputulos riippuu jatkokehityksestä, ja hypoteesin pätevästä hylkäämisestä tai hyväksymisestä. Hypoteesin virheet, eivät tietysti heti sitä kaada, mutta perustavanlaatuiset virheet kylläkin, mutta silloin saamme käsiimme uuden paremman hypoteesin, jonka on kuitenkin myös käytävä sama prosessi läpi.
Tässä prosessikehityksessä tapahtuu siis seuraavaa filosofisesti määriteltynä: Ensin käyttöarvo talousmuodosta muodostuu vaihtoarvo talousmuoto, dialektisessä muutosprosessissa jossa tuotantomuodot vuorottelevat historian kulussa. Paradigma seuraa paradigmaa, falsifioidessaan edellisen verifioituneen paradigman, näinhän se on mennyt tämä maailmanmeno. Tämä falsifioitumisprosessi ei kuitenkaan ole täysin itsesyntyinen automaatti, vaan sen kiihdytinmoottori on aate eli uuden yhteiskunnallisen paradigman muodostumisprosessi vanhan sylissä. Tämä muodostumisprosessi saa kasvunsa ristiriidoista joita ilmenee juuri tuotantosuhteissa ja muodoissa. Elämme jälleen tällaista aikaa, olemme muodostaneet ainekset uudelle yhteiskunnalliselle paradigmalle, eli siis sellaiselle joka muuttaa entisen vallankumouksellisesti uudeksi ja tarjoilee tämän ennen muutosprosessin alkua ja täyttää näin, jopa porvarillisen (nykyisen) normaalitieteen vaatimukset. Normaalitiede joutuukin nyt muuttamaan normaalina pitämiään tieteen reunaehtojen ja kehityksen määritelmiään ja tekeekin sen, joutuen yhä syvemmälle uuden paradigman saartamaksi, kohti todellista vallankumouksellista tilannetta, jossa se syrjäytetään ja korvataan uudella, nyt siis yhteisön ja yksityisen kansalaisen ykseytenä. Tämä onkin hyvin oleellinen ero, sillä se ei sisällä enää luokkaristiriitaa tuotantotavan määrittäjänä.
Normaalitieteen esittämien vaatimusten täyttymisen lisäksi tässä prosessissa tapahtuu se dialektinen kehitysprosessi jonka se tulee täyttää, ollakseen dialektisesti, materialistisesti ja historiallisesti pätevä.
Tässä tapahtuu myös se tieteen filosofinen tiedostus- ja kehitysprosessi, jonka Lev Trotski muotoili siirtymäkauden ohjelmaksi ja jatkuvanvallankumouksen teoriaksi ja jota jälkimmäistä teoriaa Karl Popper, Thomas Kuhn, Larry Laudan ja Imre Lakatos kehitti.
Huomatkaa nyt, että tässä kuvaamani prosessi on kuvattuna vain johdanto lukuna, eli sen kaikki eksaktit perusteet on kirjoitettuna erillisiin lukuihin, kukin omalle paikalleen. Ja nyt siis tämä on tehty vasta luonnoksina, miellekarttoina ja kaavioina.
Yleiset Filosofiset määritteet, tuotannolliset kansantaloudelliset - ja tieteen ja ns. normaalitieteen mukaiset teoriat on sijoitettu lopulta omille paikoilleen omiin lukuihinsa.
Tällainen kirjoittamisprosessi on välttämätön, jotta vuorovaikutus tulee turvattua ja ansaittu kritiikki julki lausuttua. Tuotekehitys, jollainen tämäkin projektini tavallaan on, on nykymaailmassa sellaista, että heti kehityksen ensiaskelilla tulee verifioitavaksi teorian joitakin osasia, jotta virheiden määrä lopullisessa teoriassa minimoituisi. Näin sen pitäisi kulkea myös tavaratuotannossa ja osin kulkee, mutta kapitalistinen, markkinatalouden kilpailu vääristää tämän prosessin. Koska sen tulee salata itsekkäistä syistään keksintönsä loppuun asti, ja voi näin hyödyntää vain suppean määrän Ihmistietoutta. Virheethän maksaa aina kapitalismissa työläinen, irtisanomisina ja lomautuksina, joilla säädellään kannattavuutta.
25.10.2003 Hannu Rainesto
Tarkastamaton versio 3.
Jos ongelma voidaan ratkaista teoreettisella "malli" tasolla, niin se käsittely periaate ja politiikka tasolla muuttuu läpinäkyväksi. HR 03
Vastaukset 21
Vanhimmat
Nyt selvisi mitä Hannu on Juhannuksena tehnyt. Onnittelen kaikkia jotka tuon jaksavat kokonaan lukea ajatuksella. Se on tuo Hannun terminologia varsinaista sekasotkua. Kuvitteleekohan hän, että tuomalla omituisia termejä jaaritukseen se muuttuu viisaamman näköiseksi.
"T-T on siis muuttunut ensin T-R.....R-T:ksi ja siitä R-T-R¹:stä eli kapitalistisesta arvonmuodostusprosessista uudeksi toisiaan tarvitsevaksi arvonluonti prosessiksi; ur-T-yr¹:si ja T-r....r-T:si, joka pros" jne, jne.....
Vittu, harvoin saa lukea mitään typerämpää taloustieteen esitystä - harvoin, jos koskaan.
T-T=0, aina, kaikkialla ja joka paikassa - myös kommunismissa. Ei ihme, että kommunistien taloustiede on mitä se on kun he eivät edes ymmärrä, että T-T on nolla - aina. Siis T-T ei ole muuttunut ensin joksikin muuttuakseen sitten joksikin toiseksi ja kolmanneksi.
Eikös ole hienoa että saa sanoa sanottavansa, kunhan ei itse tarvitse sanoa mitään.
Oletko koskaan kehittänyt vielä mitään? Tiedätkö kuinka kehittämiseen tulee suhtautua?
Ei, sinä et tiedä etkä ymmärrä yhtään mitään, siksi sinä et myöskään tuota yhtään mitään kuin suunsoittoa.
Oletko kuullut mitään esim. aivoriihestä? Siinä laitetaan yleisö mölyämään, jotta saadaan vastauksia.
Eikös ole hienoa että saa sanoa sanottavansa, kunhan ei itse tarvitse sanoa mitään - viittaus sinun aloitusviestiisi.
Kalle kumosi tieteellisesti sinun pitkän aloituksesi muutamalla lauseella ja sinulla ei ollut ensimmäistäkään vasta-argumenttia.
Kalle kyllä tietää mitä kehitystyö on mutta sinusta poiketen Kallella on itsekritiikkiä eikä hän tuo kaikkia typeryyksiään yleisön naurettavaksi. Aivoriiheenkään ei kannata viedä ihan mitä tahansa pohdittavaksi vaan tiettyä itsekritiikkiä tarvitaan.
Sinä Hannu olet kehitellyt ainoastaan, ainakin tällä palstalla, utopioita, minä olen kehitellyt toimivia järjestelmiä (elektronisia) joita viedään ympäri maailmaa vieläkin vaikka minä olen jo eläkkeellä. Siitä tiedät miten kehittämiseen on suhtauduttava, kehittelyn tulos on pystyttävä myymään tuottavasti. Utopioiden kehittäminen ei ole oikeaa kehittämistä vaan unelmointia, sinun kohdallasi se on unelmointia painajaisista.
Sinuna en juurikaan mainitsisi suunsoittoa koska olet yksi suurimmista sen harrastajista joihin olen koskaan törmännyt.
Sinä et ole kumonnut mitään, etkä sinä ole mitään kehittänyt, et edes suunsoittoa.
Mölinästäsi päätellen olet lähinnä edesvastuuton pelkuri.. Et ole tuonut mitään kehittämääsi näkyviin...voi jeesus, etkö, olet kehittänyt typeryysmölinäkoneen ja se on näkyvissä kokoajan.
Juuri yleisön nauraminen saa heidän kitarisansa näkyviin ja näkee mitä niiden takana piilee...
Sinä olet kehittänyt on off kytkimen, mutta et osaa sitä käyttää.
Kalle kumosi esityksesi tieteellisesti muistuttaen sinua siitä, että T-T on aina nolla ja vain nolla. T-T ei muutu miksikään vaan on ollut aina nolla, on sitä myös tänään ja tulee aina olemaan. Ja siihen totuuteen kaatui koko teoriasi sillä et ole esittänyt yhtäkään päteväksi katsomaasi vasta-argumenttia, jonka Kalle saa sitten kumota omilla päteviksi katsomillaan vasta-argumenteilla.
Ja Kalle tietää, että ideoita ei todellakaan kannata tuoda julkisuuteen ilman itsekritiikkiä. Jos sinä et tätä totuutta tiedä niin silloin olet joko huono kehittelijä tai et ole kehitellyt käytännössä yhtään mitään.
"Juuri yleisön nauraminen saa heidän kitarisansa näkyviin ja näkee mitä niiden takana piilee... "
Sinä saat varmasti yleisön nauramaan ideoillasi mutta et taida kuitenkaan osata tulkita mitä heidän kitarisojensa takana piilee...
Kyllä minun kohdallani on kyse paljon monimutkaisemmasta kuin pelkkä kytkin, niin tai kaikki elektroniset laitteethan ovat jonkinlaisia kytkimiä laajassa merkityksessä. Puhelin on kytkin ja TV:kin on, puhelin kytkee puhujan verkon kautta kuuntelijaan ja TV taas kytkee lähetysaseman katselijaan joten voitaneen niitä työni tuloksia kytkimeksikin luonnehtia (joskaan ne eivät ole edellä mainittuja tuotteita). Näitä voidaan luonnehtia myös on-off laitteiksi koska joko puhutaan tai katsellaan taikka sitten ei, välimuotoja ei nyt kannata hakea vaan yksinkertaistetaan homma kommareiden tasolle.
ei tartu niin helposti jokaiseen oksaan jne. Vihollisen on myös vaikeampi nähdä lyhyttä
kuin pitkää antennia.
Jokaiselle taajuusalueelle on oma antenninsa - väärän taajuusalueen antennia ei saa käyttää.
Taajuusalue on merkattu antenniin.
""T-T on siis muuttunut ensin T-R.....R-T :ksi ja siitä R-T-R¹:stä eli kapitalistisesta arvonmuodostusprosessista uudeksi toisiaan tarvitsevaksi arvonluonti prosessiksi"" Tavaran käyttöarvo on siis edelleen T-T. Huomioidaan siis tavaran kaksi ominaisuutta, käyttöarvo ja vaihtoarvo.
Tässä sanotaan, että T-T tavarasta tavaraksi tapahtuva tuotantotapa on muuttunut tuotantotavaksi, jossa vaihdossa käytetään vastiketta ja siitä tuotantotavaksi, jossa tavaran on tuotettava lisäarvoa.
Olemmeko huomanneet, että Ihminen on tavara, joka luovuttaa työvoimaansa, kun sitä puristetaan ja ei luovuta, jos ei puristeta. Koska hänen tarpeensa ei sitä häneltä edellytä, Ihminen on kuin tiskirätti sifonet?
Olemmeko huomanneet, että tavarat kiertävät kapitalismissa vaihdonkautta ja luovuttavat niihin sidotun työvoiman sijoittaman arvon. Lisäksi tulee ymmärtää huomioida aina koko teksti ja myös sen saatesanat, jos haluaa ymmärtää kokonaisuuden.
Minua kiinnostaa vain se miten sosialismissa tuotetaan lisäarvoa suunnitelmallisuuden, määräsuhteen lain lisäksi, eikä siihen tarvita persnaamaisia huomautuksiasi.
MOLSKIS!
MITÄ TARKOITTAA PÄÄOMA-KIRJA JA DIALECTICA NATURALIS -OPPIJÄRJESTELMÄ?
Olisiko Arvon Iskutaistelija Herra HR hyvä lukea uudestaan se, että mitä Pääomakirjassa on kerrottu Pääomasta ja Pääoman kiertokulkuprosessista?
Onhan hyvä huomata se, että T-T tarkoittaa tavarapääomaa, R-R rahapääomaa, R-R-R' on sama asia kuin pankkipääoma, R-T-R' on taas kauppapääoma sekä *R-T...P...T'-R'* on tuotantopääoman kaava.
Haluan myös kertoa sen tosiasian, että rahapääoma voidaan merkitä pelkästään R, joten ei ole pakko käyttää kaavaa R-R ja, että tämä sama sopii myös tavarapääomaan eli yksinkertaisesti T, mutta voi myös käyttää kaavaa T-T.
(Minua ihmetyttää Teidän Herra HR selityksenne koskien kaavaa T-T. Mitä ajoitte takaa? Onko Teidän Herra HR selityksenne jotain Leniniläiseen Iskuriaatteeseen kuuluvaa?)
Onhan meidän Revisionistien että Teidän Vallankumousiskurien yhteinen etu ymmärtääkseni se, että kun puhumme PÄÄOMA-KIRJASTA, niin emme sekoile ja puhu läpiä päähämme.
Mieti Herra HR, että mitä tarkoittaa Teidän sekoilunne ja päästönne kirjoituksessa "Kallesi ei kumonnut yhtään mitään, vaan liukastui"...
Terveisin Punavihreä KULKURI.
Mitäkö tarkoittaa minun sekoiluni? Entä omasi?
Uusia yhteiskunnallisia ja selittäviä innovaatioita etsimässä.
Minun sekoiluni tarkoittaa sellaista, jota sinä ja tämän toisen toopen Kalle, eivät koskaan osaa edes asettaa kysymykseksi, siis jotain uutta ja ihmeellistä, kuten mummon kirsikkakakku, jota hän teki nokkosista ja punaherukoista!
Ei jo olemassa oleva ole sitä, vaan se mikä ei vielä ole olemassa tai mitä ei ole vielä siksi ymmärretty löytää ja selittää. Ongelmatiikka onkin yhtäkkiä luova ajattelu ja innovaatiokyky ja sen puute.
Jos hyvät ulkolukijat viitsitte lukea myös jotain ajatuksella, huomaatte heti, että kyse on siitä, kuinka tuotantotapojen ketjussa voidaan edetä niin, että lisäarvotuotantoa voidaan jatkaa luopuen samalla kapitalistisesta riistosta. Tämä edellyttää myös, että lisäarvo ja arvonluonti prosessi ymmärretään toisistaan poikkeaviksi arvonluontiprosesseiksi. Kysymys on siis myös asetettava siten, että miten kapitalismia voidaan jatkaa, koska se on niin kannatettua hyväosaisten kesken, että saamme nyt kaikki kuusimiljardia syrjäytettyä Ihmistä siihen mukaan. Sanotaanko sitä kansankapitalismiksi, joka poistaa kaiken köyhyyden.
Teiltä hyvät pellet en ole kuullut yhtään järkevää ja edistyksellistä ajatusta tai aloitetta, sen sijaan olen kuullut kasapäin ajatuksia, joissa kaikki siihen suuntaan oleva yritetään nauraa pihalle. Siis nauraa pihalle se tosiasia, että maailman väestöstä 8/10 osaa on syrjäytettynä ja kusessa! Siksi minä vähät välitän mitä paskaa sinä ja kaltaisesi nuijat minulle anovat, kun etsin itse ratkaisuja maailman todellisiin ongelmiin.
Ei siinä ole mitään ideaa, että toistetaan sitä mitä pääoma kirja sanoo vaan siinä, että löydetään lähestymistapoja kehittää uutta kansantaloustiedettä ja sille uusia metodeja. Elämän vaikein asia on uuden luominen, se on sitä, kun naista selätetään ja suostutellaan, mutta se on sitä myös silloin, kun luodaan mitä tahansa uutta, kuten uutta talousjärjestelmää tai vain ymmärrystä osata ajatella siten, että syntyy uusia visioita.
Itse kannatan kommunismia, se on ainut esitetty vaihtoehto nykymenolle, mutta kannatan myös uusia innovaatiota, vaikkapa kansantaloustieteessä, eikä niitä tyhjästä löydy, vaan metodeilla jotka nostavat niitä nyt kuvitellusta tyhjästä yllättäen esiin.
Tätä kaikkea voi sanoa ideariiheksi tai vaikka tyhmien kusetukseksi, jotta saamme uusia ajatuksia esiin.
Hannu Rainesto Helsinki 23.6.2008
Jos T-T ei ole nolla kommunistien taloustieteessä niin ei tarvitse ihmetellä vaikka homma ei toimikkaan käytännössä.
/Kalle, joka ymmärtää jaksaa yrittää ymmärtää myös kommunisteja - joskus se on tosi vaikeaa
MOLSKIS!
MIKSI TÄYTYY EROITTAA HENKIMAAILMA JA REAALIMAAILMA SELVÄSTI JA TEHOKKASTI TOISISTAAN?
Kun Te Arvon Herra HR päästätte suustanne sekoiluja ja erinäistä sekavaa sekä kahjoa Erittelyrauhasen tuotosta, niin olkaa hyvä ja kertokaa meille Pellekaartin jäsenille, että milloin alkaa Herra Iskutaistelija HR:n sekä myös erikoisneron tuotokset.
Minua kiinnostaa LOGIIKKA ja REALISMI mutta ei sellainen Mielikuvitus- ja Henkimaailma kuin on Teillä Arvon ERIKOISNERO HERRA HR pääkuorenne sisällä.
Kyllähän tässä maailmassa saa päästellä erittelyrauhasesta, vaikka minkälaisia sammakoita ja ihanuuksia, mutta olkaa hyvä Arvon Herra Erikoisnero HR, että kerrotte meille sen hetken, jolloin alkaa Teidän HR omat tuotokset ja innovaatiot, jotta me ja PELLEKAARTI voimme jo etukäteen päästellä oivat ja räjähtävät Hörönaurut.
Me voimme yhdessä yrittää ratkaista maailman ongelmia mutta kuitenkin siten, että HENKIMAAILMA ja LENINILÄINEN IDEALISMI sekä REAALIMAAILMA ja MARXISMI on selvästi ja audosti erotettavissa toisistaan.
Minä kehottaisin Sinua Herra ERIKOISNERO HR miettimään, että mitä tapahtuu silloin, kun sekoillaan niin pahasti ja saastaisesti kuin Te Arvon Erikoisnero ja Innovaattori Herra HR teette ja päästelette erikoispäästöjä ja -sekoiluja.
Terveisin PELLEKAARTI ja KULKURIT.
T-T on tavara ja tavara on tavara vaikka voissa paistaisi. R-T-R1 on pääoma jolla tuotetaan tavara, jotta saadaan työvoimalla lisääntynyt pääoma joka voidaan laittaa uudelle kasvunkirrokselle. Tämä on kapitalismia, työvoiman riistoa.
Jos omistat näitä pääomia olet kapitalisti, jos et olet työvoimasi risitoon alistettu nykyaikainen kapitalismin orja!
Sinut on oikeutettu tuleen pamputetuksi, jos työnantaja, pankki, vakuutuslaitos, poliisi tai oikuslaitos niin haluaa.
Tutustu pamppuihin niin tiedät, millä sinua on tarkoitus mätkiä, kun et enää alistu ja seiso porvariston ruodussa.
Jotta systeemi pyörisi on asiat aina hoidettava, ei siis ole mitään eroa tämän sekatalousjärjestelmän ja sinun kommunismiutopiasi välillä. Jos otat lainaa pankista on se jollain tavalla maksettava takaisin ja jos korkoa ei peritä niin jotain muuta sinun on tehtävä pelkän maksun lisäksi.
Molemmissa järjestelmissä pitää olla töitä kannattavassa muodossa eli palkkaa ei voi maksaa enempää kuin työ tuottaa ja siitäkin on mentävä osa yhteiskunnalle (verot) ja työnantajan kukkaroon (yleiskulut ja poistot vähintään).
Poliisi on molemmissa tapauksissa oltava ja sen on puututtava laittomuuksiin. Oikeuslaitostakaan (=oikuslaitos) on oltava jotta asiat saadaan selvitettyä lakien mukaan.
Ero kansalaisen kannalta on näin mitaten varsin pieni mutta nykyjärjestelmä antaa vapauden joka on noista kommarijärjestelmistä puuttunut ainakin siinä muodossa jota minä arvostan.
Järjestelmissä on tietysti aina parantamista mutta ei huonompaan kannata mennä kuten kommunismiin.
Jotta systeemi pyörisi on asiat aina hoidettava, ei siis ole mitään eroa tämän sekatalousjärjestelmän ja sinun kommunismiutopiasi välillä. Jos otat lainaa pankista on se jollain tavalla maksettava takaisin ja jos korkoa ei peritä niin jotain muuta sinun on tehtävä pelkän maksun lisäksi.
HR: Tässä menet metsään ukko luuloinesi. Koko rahoitusajattelu tulee oppia ymmärtämään oikein ja sinun oppisi ovat vain kapitalistisia riisto oppeja.
Molemmissa järjestelmissä pitää olla töitä kannattavassa muodossa eli palkkaa ei voi maksaa enempää kuin työ tuottaa ja siitäkin on mentävä osa yhteiskunnalle (verot) ja työnantajan kukkaroon (yleiskulut ja poistot vähintään).
HR: Tästä tein juuri selvitystä, mutta se meni yli hilseen sinultakin ja nyt sitten selittelet puuta heinää, jonka kapitalistisen yhteiskunnan perusta ei selitä mitenkään sosialistista yhteiskuntaa.
Poliisi on molemmissa tapauksissa oltava ja sen on puututtava laittomuuksiin. Oikeuslaitostakaan (=oikuslaitos) on oltava jotta asiat saadaan selvitettyä lakien mukaan.
HR: Poliisi ja pamputtava, tutkimuspyyntöjä tutkimaton puolueellinen luokkapoliisi ovat täysin eri asioita!
Ero kansalaisen kannalta on näin mitaten varsin pieni mutta nykyjärjestelmä antaa vapauden joka on noista kommarijärjestelmistä puuttunut ainakin siinä muodossa jota minä arvostan.
HR: Ero on päätähuimaava, sillä kapitalistinen perusta luo kapitalistisia riistoyhteiskunnan kakaroita ja sosialistinen sosialistisia yhteisöllisiä kakaroita. ”Heijastusteoria” selittää asian, mutta sitähän te nuijat, ette halua lukea, koska se muuttaa pysähtyneet käsityksenne ja se taasen tuo ripulit punttiin.
Järjestelmissä on tietysti aina parantamista mutta ei huonompaan kannata mennä kuten kommunismiin.
HR: Niin, mitä sinä nyt tiesitkään siitä kommunismista?? Omaatko tulevaisuuden tutkimuksen metodiikan? Omaatko ennustajaeukon lahjoja vai millä muodostat käsityksesi tulevaisuudesta??
Otat vaan itse nyt kalkulaattorin ja alat laskes-
kella sosialistisen Suomen kansantuotetta.
Suhteutat sen sitten "vaalilupauksiisi".
Jos ymmärrät mikä on suurempi ja mikä pienempi
määre, etkä sotke niitä toisiinsa.
Vinkki: YKSI ON PIENEMPI KUIN KAKSI!
Meinaat että sosialismissä saadaan lainoja joita
ei tarvitse maksaa takaisin?
OTAN HET SELLAISEN, MIHIN ILMOITTAUDUN!
Ja seuraavaksi työpaikan elinikäiseksi josta
SAA LIKSAA TUOTTAMATTA MITÄÄN!
Johan kerran ilmoittauduin 2.400,- euron liksalla
sinulle duuniin.
Eläke tietysti ja sosiaalikulut maksettuna.
Ei kelvannut.
Voi voi, pamputtaaako sinua poliisi?
Hehee, kas kun ei meitä muita.
Paitsi jos teemme kolttosia.
Jätät kolttoset vähemmälle ja polliisia ei kiin-
nosta Rainesto paskaakaan.
Sosialismi on tähän asti luonut varkaita.
Het kun totalitäärinen kyttäys- ja rankaisu
inkvisiitio on lakannut olemasta, on kunnon kom-
munisti varastanut puhelin langatkin tolpista!
Tulevaisuutta tutkitaan mutta ei punikkiuniversi-
teetissä.
Te punapallerot pyöriskelette siellä pelkän ikuna
toteutumattoman teorian vähemmän loisteliaassa
menneisyydessä.
Menneisyydessä, jonka reaalisella ymmärtämisellä
ihmiset haluavat sen mahdollisimman kauas itses-
tään.
Myös sitä kokeilleet.
JA ETENKIN HE!
Revit siitä ja kekkailet uusia pitkiä lässytyksiä
joita kukaan ei ymmärrä.
Saat jatkaa kommunismin vittumaisuuden häivytystä
tavalla, jonka jokainen sille nauraessaan ymmär-
tää pelkäksi hämäysyritykseksi.
Puoskari on sillä puolella näyttöä. Meikäläinen
on täysvaltainen kansakoulun käynyt työläinen.
Et viitsisi vittuilla "kohderyhmälle".
Eli sosialistisen talouden toiminnan takaavan fakta
pohjaisen esimerkin laatimiseen vaaditaan samaa
kuin Jeesuksen tuomiseen näytille?
Sitähän minäkin olen sanonut jo moneen kertaan.
Ollaan siis samaa mieltä.
Jaa että etukäteen varautuminen ja selvittäminen
estää muutoksen?
Voi ihme sun kanssas.
Olet käsittänyt sen väärin päin. MIKÄLI ASIA
OSOITTAUTUU ETUKÄTEEN HYVÄKSI, TOIMIVAKSI JA
KANNATETTAVAKSI SE PIKEMMIN JOUDUTTAA SEN KÄYTTÖÖN
OTTOA!
Meikäläisen maailmassa.
Teikäläisen uskonto on vain niin heikoilla että
selitystiedettä täytyy käyttää kaikin konstein!
Vaikka sanomalla ettei voi kokeilla tai arvuutella!
NO VITTU EI TIETENKÄÄN KOSKA SIINÄ PALAA HETI
SOSIALISMIN PUURO POHJAAN!
Kun kaikki perustuu toimiviin pääoma- ja työvoima
markkinoihin, vaihdettavaan valuuttaan ja
verotuksella ylläpidettävään valtioon niin
tässä kohtaa menee jo het kiville.
Sosialismi tuhoaa pääomahuollon.
Mitäs sitten tapahtuu? Menee luottokelpoisuus
valtiolta ja talouselämältä.
Kauanko arvelet systeemin pyörivän kun pääomahuol-
to lakkaa?
Meinaat että tuloksena on täystyöllisyys vähintään
3 tonnin liksalla?
Ehei, palkat jäävät välittömästi maksamatta.
Yritysten konkurssiaalto on välittömästi käsillä.
Niitä ei ehditä edes sosialisoida.
Kansakunta siirtyy käteistalouteen.
Koko valtakunnan setelivaranto on palttiarallaa
50 miljardia euroa.
Sosialistisen Suomen hallituksen on äkkiä saatava
kaikki eurot haltuunsa.
Määrätään laki että ne on teloituksen uhalla
vaihdetta RainestoRupliin.
Raha ei vain riitä edes tuontienergiaan jota
on lakattu myymästä luotolla.
Toivottavasti talvi on lämmin.
Käytännössä kaikki se mitä teikäläinen sormella
osoittelee lakkaa olemasta.
Ei ole mitään jaettavaa.
Paitsi nomenklatuura sosialisoisi tietysti
kartanot ja muut pytingit.
Mikään lainalaisuus ei ole voimassa silloin kun
systeemi kaadetaan.
Tämä on teidän tosi kommunistien suurin typeryys.
Tuo hypoteettinen pierutieteesi on tyystin tyhjän
päiväistä paskan jauhamista.
Siinä ei puhuta mm. pääomahuollon turvaamisesta.
Ja kun pääomahuolto menee ei Suomeen jää kiveä
kiven päälle.
Tämä on luontaistaloudessa suhteellisen asumis-
kelvoton maa.
Lopuksi käänteinen sokuri pohjalla.
Mites luulet käyvän terveydenhoidolle valuutta ja
energiapulan vallitessa?
Vastaatteko kollektiivisesti kuolleista?
Ettepä tietenkään vaan nimeätte onnettoman kohta-
lon kokeneet joko suoraan revisionisteiksi tai
mahdollisiksi revisionisteiksi tulevaisuudessa.
Kun kapitalismin prosessit lakkaavat olemasta niin
sosialismillä pitäisi olla valmiina esitys
niiden luomisesta uudelleen.
Sinulla ei ole siitä aavistustakaan, sillä
suurin typeryytesi ja lapsellisuutesi kulminoituu
siihen että kuvittelet kaiken vain jatkuvan ja
jatkuvan.
Teoriasi suurin aukko on siirtymässä.
Se kun on täysi katastrofi.
Liut jossain unimaailmassa sen yli!
Niinhän punikkirotat tietysti aina tekevät.
Missä fakta loppuu niin valhe alkaa.
Tai ei järkiperäinen kieltäminen.
Vai sisältyy aina hankaliin paikkoihin vastusta-
jalle annettu "tieteenvastaisuuden" leima otsassa.
Tämäkin täsmää.
Vaikka itse jätit homman tekemättä.
Mikähän suunnitelmallisuuden ja määräsuhteen
laki sinulla olisi ihan perus nussimiseen!
Kerros niin päästään nauramaan vielä enemmän!
kun tuollaista pystyy nauramatta kirjoittamaan.