vl:t, voisitteko vastata tahan kysymykseen kiertelematta:
jos kuolinvuoteella oleva vl pyytaa syntejaan anteeksi toiselta vl:lta koska haluaa varmistaa etta paasee taivaaseen ("joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut. ja joiden synnit te pidatatte, niille ne ovat pidatetyt"). mutta sitten jostain syysta tama vl ei haluakaan "paastaa" taman sairaan vl:n synteja!
joutuuko tama sairas vl helvettiin koska hanen syntejaan ei paastetykkaan?! hanhan ei voi saada syntejaan anteeksi suoraa Jumalalta vaikka kuinka anelisi, eiko?
jos kuolinvuoteella oleva vl pyytaa syntejaan anteeksi toiselta vl:lta koska haluaa varmistaa etta paasee taivaaseen ("joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut. ja joiden synnit te pidatatte, niille ne ovat pidatetyt"). mutta sitten jostain syysta tama vl ei haluakaan "paastaa" taman sairaan vl:n synteja!
joutuuko tama sairas vl helvettiin koska hanen syntejaan ei paastetykkaan?! hanhan ei voi saada syntejaan anteeksi suoraa Jumalalta vaikka kuinka anelisi, eiko?
Vastaukset 29
Vanhimmat
..Aina synnit anteeksi. Niinkuin Jeesus opetti ei seitsämän kertaa vaan 70x7.. niin usein kuin veljesi katuu anna hänelle anteeksi.
Eli kuvailemaasi tilannetta ei ole.
Meillä ei ole oikeutta kieltää synninpäästön antamista, sitä janoavalta ihmiseltä.
kylla etta asia on niin, mutta kyseessa oli esimerkki. eli miten olisi sairaan vl:n laita?
>>
Meillä ei ole oikeutta kieltää synninpäästön antamista, sitä janoavalta ihmiseltä.
>>
70- ja 80- luvuilla tosin opetettiin toisin ainakin SRK:ssa. Lisäksi silloin oltiin "erehtymättömiä, koska on pyhä henki mukana ja "Jumalan seurakunta on "totuuden patsas ja perustus"...
Minutkin on täten tuomittu helvettiin "noidan poikana"... Ei riittänyt, kun vanhempani halusivat uskoa kaikki anteeksi, vaan noituudestakin olisi pitänyt parannusta tehdä! Moiseen kun eivät vanhempani suostuneet (eli valehteluun), heidän syntinsä pidätettiin!!
Todella hieno homma, kun suunta on muuttunut.
Tervetuloa nykypäivään.
Ande
Nimittäin joudutkin kadotukseen siksi, kun et antanut toisen syntejä anteeksi, kun hän ei niitä koskaan katunut, eikä sinulta anteeksi pyytänyt.
Toisen synnit on annettava AINA anteeksi, riippumatta hänen kaumuksestaan tai siitä anooko hän niitä anteeksi. Muutoin on varmistanut paikkansa kadotuksessa.
Silloin ei Jumalakaan annan sinun syntejäsi sinulle silloin anteeksi, ellet sinä anna anteeksi niille, jotka ovat sinua vastaan rikkoneet.
Tämän tietää jo silloin jos on uskossa lukenut Isämeidän rukouksen. Moni ei vaan lue sitäkään uskossa, vaan epäuskossa.
Kuvitellen kyllä olevansa uskossa. Minä uskon Lutherin lailla, että taivaasta puuttu moni sellainen teeskentelijä, jonka kuvittelisi siellä olevan ja siellä on moni, jonka täällä ajassa kuviteltiin sieltä puuttuvan.
Sydämen uskolla tullaan vahhuskaiksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Jumalan edessä ei voi teeskennellä. Lakihenkinen omavanhurskas on hyvän teeskentelijä. Uskossa oleva on valmis armahtamaan jokaisen ja jättää tuomion sille, kenelle se valta kuuluu.
Matt. 7:2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Luuk. 6:36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.
Luuk. 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Sodoman ja Gomorran on helpompi viimeisellä tuomiolla kun omavanhurskaalla. Silläkin liikkeelä vanhoillislestadiolaisuus)
on taakkana raskas menneisyys.
Totuutta he eivät kuitenkaan halua tehdä näistä asioista. Katumusta ja parannusta ei ole kuulunut. Mutta kyllä muille sitten senkin edestä luetaan lakia.
Kuka lukee toiselle lakia? Eikö juuri se joka itse on lain alla. Jurri laille on nimittäin mahdotonta armahtaa rikkojaansa.
Joka tuntee kristuksen ei voi olla armahtamatta rikkojaansa. Hänen autuutensa on nimittäin kiinni juuri siitäkin, että armahdettuna on valmis soimaamatta armahtamaan.
Eikä tarvita muuta, kun uskoo Isä meidän rukouksen, niin tämä on päivän selvä asia.
että vl-herätysliikkeen liikkeellepaneva voima on sielunvihollinen.
Jotkut silloin halusivat ja pyysivät "kaikki synnit anteeksi", mutta eivät halunneet myöntää todeksi sitä asiaa, jolla olivat seurakunnassa pahennusta ja kuohuntaa aiheuttaneet. -Vaikea se on parannusta tehdä, jos ei ole synnintuntoa.
Jumalan seurakunta on edelleenkin totuuden patsas ja perustus, jossa meitä kaikkia katuvia tuomitaan armolla ja laupeudella.
Olemme vielä armon ajassa.
yöllisiä "kolistelukokouksia".
olla legendaa, jota jotkut sitkeästi kierrättävät
Liikaa , ei sellaista satukkaan.
Mutta kylläkin että Sidotut saavat palaamisen armon juuri kuolinvuoteellaan.
Se onkin jo huomattavasti vakavampi kysymys.
Pilvin piein on ihmisiä, jotka omassa vanhurskaudessa vaeltaen turvaavat syyttömyytensä siihen, että kantavat toiseten syntejä ja vikoja omilla tunnoillaan.
He vertailevat itseänsä ja omia muka pieniä syntejänsä toisten muka suurempiin synteihin.
Tehdä parannus, ei ole yksittäisten syntien tunnustamista ja anteeksianomista, vaan sen tajuamista, että on ITSE sellaisessa velassa jota ei koskaan pysty maksamaan. Ja tällaisena kaikem menettäneenä turvautuu yksi Jumalan armoon Jeesuksessa Kristuksessa. Se on parannus.
Pyhyydestä on vielä monin verroin vaikeampi tehdä parannus, kun pahuudesta.
Pyhyydestä tarttekkaan tehdä parannusta, se kun on luonnostaan uskovaisella.
Niin kyllähän se tuntuu kun synnit painaa tunnolla,ja tietää ettei ole muuta kuin tuo velka, ja sitäpaitsi vielä alastonkin.
Sitojat tekee vain työtään, heille maksetaan sitomisesta palkka, silloin Kun Jeesus sanoo tulkaa Isäni siunatut omistamaan sitä valtakintaa joka maailman alussa on teille valmistettu.
Sanatarkkan en muista mutta näin on vanhurskaan sitojan palkanmakso.
voi olla, synnit on saarnattava kuolevalle anteeksi.
...olisikin tuollainen tilanne? Joutuisiko kuoleva helvettiin siksi että ihminen ei päästänyt häntä synneistään? Vastatkaa jo älkääkä kierrelkö.
mahdollinen, joten ymmärtääkseni vastasin tarpeeksi suoraan.
..hypoteettista tilannetta, jonka oletamme olevan kuvauksen kaltainen. Kuinka siinä kävisi, jos sellainen tapajtuisi, riippumatta siitä onko tuollaisia tilanteita vai ei? Siksi toisekseen, tuskinpa sinäkään kaikkia maailman lestadiolaisia tunnet niin että voisit sataprosenttisen varmasti sanoa mitä sanot.
...joudu. Jos joutuisi niin silloinhan ihmisellä olisi tuomiovalta ja Jumala on sanassaan pitänyt tuomion itsellään.
Ei meistä kukaan synnitön ole, ei edes kuolinvuoteellaan ja jos synnittömyyteen pyrimme niin siinä itsemme väsytämme, mutta armoevankeliumin hoidossa jaksamme uskossa kilvoitella.
Mitä mieltä olette tilanteesta, että vl-opista tietoinen ihminen(ex-vl tai ihminen , jonka suvussa on vl:iä) on kuolinvuoteellaan ei-vl-sukulaistensa ympäröimänä. Hän anelee vl-sukulaisen pyytämistä paikalle julistamaan synnin päästön, mutta ei-vl-sukulaiset eivät toteuta hänen toivettaan vaan pyytävät esim. seurakunnan papin häntä lohduttelemaan. Toimivatko kuolevan omaiset oikein vai väärin? (tällaista on sattunut)
..minun mielestäni, koska kyllä kuolevan toiveita on noudatettava.
Esimerkiksi sellaista, että "avuton" vanhus haluaisi että hänet vietäisiin vl-seuroihin, niin sen koppavat ja kaikentietävät miniät estävät.
Tietysti he voisivat kunnioittaa kuolevan toiveita, mutta ihan yhtä lailla Jumala näkee hänen sydämeensä ilman niitä vl:iäkin.
Sekin jo riittää että hän itse rukoilee "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen". Hänelle tulee vakuuttaa - kuka tahansa voi tehdä sen - että kun hän uskoo itsensä Jeesuksen käsiin, hän saa syntinsä anteeksi ja pelastuu.
...uskomalla häneen saamme syntimme anteeksi.. lupaa Raamattu. Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.
Eli vastaisin näin, että he tekevät hieman väärin kun eivät noudata kuolevan toivomusta, mutta eivät he tällä vaikuta kuolevan ikuisuuskohtaloon. Jumala näkee taivaastaan mitä kenenkin sydämessä liikkuu. Hän on ylpeitä vastaaan, mutta antaa nöyrille armon.
Stb, minusta sinun kirjoituksessasi on pieni väärinkäsitys, jonka ymmärrän kyllä hyvin, emme ole siitä riittävästi puhuneet.
Se on sitominen. Yksityinen vl ei voi päättää, ettei antaisi toiselle vl:lle syntejä anteeksi millään perusteella. Ne on yksinkertaisesti saarnattava anteeksi.
Sitomisen kohteeksi taas joutuu esim. ihminen, joka elää vl-yhteisön keskellä, mutta julkisesti synnissä. Esimerkiksi avioliitossa oleva ihminen, jolla on myös rinnakkaissuhde. Häntä puhutellaan asiasta Kristuksen kirkkolain ohjeilla, mutta jos hän ei halua tehdä parannusta aviorikoksesta, hänet voidaan sitoa. Jos hän myöhemmin haluaa tehdä parannuksen tästä synnistä, hänelle luonnollisesti annetaan se anteeksi. Mutta kuolinvuoteella hänellekin on saarnattava synnit ja myös tämä asia anteeksi.Tällainen ihminen on kaikkien vl-yhteisön jäsenten esirukouksissa ja jos hänen tiedetään olevan hengenvaarassa, hänen luonaan ahkeroidaan käydä ja toivotaan että synti kirkastuisi hänelle synniksi ennen kuin hän kuolee.
Tosin asiaan liittyy tämä ymmärtämättömyys AVIOEROSTA, ja sen koukeroista.
Suonessa asuu uskoa tunnustava nainen
avoliiton kaltaisessa suhteessa ja seurakunta on sen hyväksynyt.
Puolustettakoon tällä etteivät he ymmärrä avioeroa ja sen kiemuroita.
Tälleen tämä nainen elää huoruudessa julkisesti ja seurakunta siunaa sen huoraamisen.
(sen jälkeen mitä jeesus opettaa avioerosta).
...kyllä väitteesi. Koska täällä ei puhuta(eikä tarvitsekaan) sen tarkemmin paikoista tai henkilöistä niin tämän kyllä jätän kyseenalaiseksi totuudeksi ja jättäisin sen muutenkin.
Etta valehtelen ?.
...tarkoita kuten ilmaisit asian.
Tämä kuolinvuoteella oleva VL pääsee taivaaseen, mutta tämä joka ei sukostaan huolimatta saarnannut syntejä tälle katuvalle anteeksi niin on toiminut Jeesuksen opetuksen vastaisesti "niin monesti kuin veljesi katuu niin anna hänelle anteeksi"
Tämän VL:n, joka ei saarnannutkaan syntejä katuvalle anteeksi on armokäsitys hämärtynyt. Vrt kymmenen tuhannen leiviskän velka.
Vain jos kuoleva on uskovainen, kuinkahan olisi jos hän olisi sidottu?
Tämä on hypoteesiä, ei tällainen ole hyväksi, jos ei ole todellista aihetta esittää tällaista hypoteesiä.
...ja pyytää syntejään anteeksi niin totta kai hänelle ne saarnataan anteeksi. Ei kenelläkään ole valtaa olla antamatta anteeksi jos katuva sitä anoo. Muuten Jumala laittaa sen synnin hänen päällensä, joka sen pidätti vastoin Jumalan sanaa. ME kaikki olemme kymmenen tuhannen leiviskän velallisia.
Ettei se toinen antaisi.
Vaan kuoleva jäisi näin sidottuun tilaan.
Minulla nousee kyllä ???? tässä, onko Jeesuksen lupaus hänellekin , että palatessansa maksaa.