aivan paskamaista sananhelinää koko roska. kukaan ei jaksa ketään rakastaa kuolemaan asti...
Turhaa höpinää
on rakkaus
131231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rakkaus ei vaadi paljon vaan KAIKEN,
rakkaus on TEKOJA EI SANOJA!
Koko elämäni olen rakastanut perhettäni. Pitkään olen rakastanut lähelle tulleita ystäviäni. Ikuisuuden tulen rakastamaan sydämeni valittua.
Rakkaus on valinta rakastaa niin myötä kuin vastamäessäkin. Kaiken se kestää, kun molemmilla on samat päämäärät.
Oon aina miettinyt sitä. Kun omat tunteet sen kun vaan voimistuu.
Nyt tosin pelottaa, kun sanotaan että rakkaus on ikuista. Mulle tää on ihan uutta ja vierasta. Saan tuntea sellaista kaaosta ja tuskaa että haluan paeta tätä tunnetta.
Sanokaa että tämä menee ohi? Miten minä pääsen pois tästä?
http://www.youtube.com/watch?v=2ui_pXuZOas
Mikä ettei jaksaisi? Kun eihän se ole jaksamista, yhdessä on hyvä olla ja jakaa elämän pitkä taival. Yhteistä mukavaa kertyy paljon ja ikääntyessä syntyy uusia ihania kokemuksia. Pitkä avioliitto on ihmisen paras saavutus lasten jälkeen. Tutun ja turvallisen rakkaan kainalossa vietytyt vodet ovat arvokkainta mitä olemassa on.
elä elämäsi rakastaen ja rakastettuna.
se on siinä.
uskoni ikuiseen rakkauteen on hävinnyt. Kaikkien näiden vuosien jälkeen elämme kuin kämppikset eikä kumpikaan vaan uskalla lähteä. Rakkaudesta ei ole tietoakaan.
täälläkin. 18. vuosi menossa eikä rakkaudesta, läheisyydestä, hellyydestä eikä muustakaan enää tietoakaan. Mihin häntä tarvitsen? Kauppakassien kantajaksi. Näin totesin ja se tuntuu tosi surulliselta. Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina, kun mielessäni pyörii joku toinen. Joku toinen, joka ei saisi pyöriä mielessäni.
kauppakassien kantaja mielessä.
Niin, onhan ne tavarat jollain kotiin kaupasta saatava.
Kokeile helliä ja huomioida miestäsi, eikö 18 vuotta yhdessä ole sen arvoista? Avoliitto nimityksenäkin tarkoittaa, että helppo lähteä sitten kun et enää tarvitse avokumppaniasi ja uusi kauppakassien kantaja löytyy.
en minä sitä kauppakassien kantajaa välttämättä tarvitse vaan ihmisen, jota voin rakastaa ja joka rakastaa minua. Tuli muuten virhe vuosissa, 20. vuosi menossa. Tästä jo huomaa, että viimeiset vuodet ovat olleet merkityksettömiä. En halua helliä enkä huomioida miestäni, jo koko ajatuskin enemmän puistattaa. Toki välitän hänestä, mutta ei tämä rakkautta ole. Ei ole ollut enää vuosiin. Helppoko lähteä? Ei ole. Ehkä sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa tai jotain mullistavaa tapahtuu. Tiedän, että lapset kyllä selviäisivät, mutta...
Muuten, en minä "kauppakassien kantajaa" mitenkään etsi. Tämä yksi vaan tulla tupsahti jostain ja on nyt mielessäni koko ajan. Että tällälailla.
ei ole helppo lähteä... oli sitten avio tai avoliitossa - sama asia kun vuosia on noinkin paljon.
Naisia kaikki tässäkin keskustelussa lähtökuopissaa.
Ei ne jaksa elää kokonaisena perheenä, veri vetää bilettämään ja ottamaan menetetyt vuodet ja nuoruus takaisin. Nykyäidit ei jaksa olla äitejä koska ne haluavat olla kaikkien miesten halujen kohteita vielä vähän aikaa ennen rupsahdusta kun ne luulevat naiseuden päättyvän tietyssä iässä ja et ne jätetää ilman huomiota ja ihailua.
Vai emme me naiset jaksa elää kokonaisena perheenä. Joopa joo. Kyllä minä kuule tulen todennäköisesti elämään näin koko loppuelämäni, vaikka täällä muuta höpisenkin. Perhe on minulle kuitenkin kaikki kaikessa, vaikka suhteeni avopuolisooni onkin mitä on. Mutta onko vika sitten minussa? Avopuolisoni ei puhu eikä pussaa, tuijottelee TV:tä illat pitkät, käy kavereidensa kanssa viihteellä ja pitää minua itsestäänselvyytenä. Ajattelee, ettei tuo tuosta mihinkään lähde. Itse viihdyn kotona, en käy "bilettämässä", enkä todellakaan haikaile nuoruuden perään. Nyt olen vaan alkanut pohtimaan elämän syntyjä syviä, kun olen mennyt ihastumaan toiseen. En minä tätä tunnetta ole tilannut enkä ketään toista etsinyt, enemmänkin etsin itseäni. Niin, ennen kaikkea olen äiti, mutta olen myös tunteva ihminen, joka haluaisi toisen ihmisen lähelleen. Kaikkien miesten halujen kohde? Hoh hoijaa, tämä nykyinen on ensimmäinen varsinainen suhteeni. Hänen kanssaan olen kokenut kaikki ensimmäiset "juttuni". Yli 20 vuotta yhdessä kertoo jo aika paljon sitoutumisestani johonkin. Tästä varmaan jatketaankin, suhteessa, jossa molemmat ovat suht tyytyväisiä, mutta toiselta jotain puuttuu...