Ei ole muuta kuin puhdas sattuma ja kausaali determinismi. Tilastollisuus/todennäköisyys on determinismin ominaisuus, ei kolmas pooli. Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta on näin vain väärä tulkinta, kun kausaalin deterministisiä syitä/muuttujia sen takana ei tunneta.
Kvantti-ilmiöiden hunnun takaa paljastuu ennen pitkään aivan varmasti deterministiset syyt, sillä puhdasta sattumaa se ei ole, josta ei koskaan saada tilastollisuutta/todennäköisyyttä, puhdas sattuma on vieläpä äärettömän harvinaista.
Puhdas sattuma ja kausaali determinismi
Kvanttidetermi
6
768
Vastaukset
- Hauska kysymys.....
Kun sattumaa rupeaa tarkemmin miettimään, niin totta tosiaan, miten se oikein määritellään?
Lotto-koneesta putoaa satunnainen numero, taikka niin siinä pyritään. Todellisuudessa on voitu tilastollisesti osoittaa, että ko. kone suosii enemmän joitain tiettyjä numeroita.
Ja jos hiuksia ruvetaan halkomaan, niin eihän tuossa voi olla mitään satunnaista, koska jos on riittävän hyvä malli, tarvittavat lähtötiedot ja riittävästi laskentakapasiteettia, niin aivan oikein! Sen pystyy laskemaan, mikä numero tulee koneesta ulos seuraavaksi, koska pallojen liikkeet ja törmäykset noudattavat jotain lakeja.
Arkikielessä siis satunnaisuus tarkoittaa sellaista asiaa, jota ei sen hetkisen tietämyksen valossa pystytä ennustamaan ja joka on ennustettavuuden puutteen johdosta satunnaista. Yksi tieteen tehtävistä lieneekin juuri kyseisen satunnaisuuden vähentäminen, mm. sään ennustamisessa.
Satunnaisuuden satunnaisuus siis vähenee.- Kvanttidetermi
Puhdas sattuma luonnossa on varmasti harvinaisin asia, jos tällaista edes luonnossa esiintyy, epäilen.
Asiat voivat esiintyä vaikka ihmisestä satunnaisina, mutta luonnossa ei ole oikeaa sattumaa, siis puhdasta sattumaa. Puhdas sattuma on yliluonnollisen tyylinen asia, se sotkisi koko fysikaalisen maailman kudoksen.
Kaikiialla luonnossa on rakenteet, symmetriat, vuorovaikutukset eli syyt ja seuraukset.
- teoreetikko
Determinismistä jouduttiin tieteenfilosofiassa luopumaan kun liian monet havainnot osoittivat se teoreettisesti mahdottomaksi.
Itse asiassa Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja sen fotoneilla tehdyt kokeet osoittavat hiukkasten ”hiukkasluonteen” puutteellisuuden. Virhe syntyy meidän 3 D ja millimetri – kilometri havaintojen mittakaavasta. Näin ajatuksellinen idea ”atomista” – siis aika-avaruudessa olevasta homogeenisesta ”ainepisteestä”, jonka liikemäärä voitaisiin teoriassa tuntea ja jonka ”tuleva rata” voitaisiin määrittä ja olisi siis deterministinen – tämä kuvitelma rikkoutuu emmekä itse asiassa tällä hetkellä ainakaan kykene syvällisesti ”ymmärtämään” sitä mitä Heisenberg kutsui epätarkkuudeksi ja joka siis on pohjimmiltaan epädeterministisyyden ydin.
Asiaa valaisee moni kompleksisuuden teoriaa käsittelevä kirja.
Otan esimerkin biologiasta. Erinomainen kirja kompleksisuuden rakenteesta on Stuart Kauffmanin kirja: ” At home in the universe ”. Tässä Kauffman osoittaa, että elämä on mahdollinen vain deterministisen järjestyksen ja kaaoksen faasimuunnoksessa – siis rajapinnassa. Mielestäni geenimutaatiot ja eri mutaatioiden vuorovaikutus ovat esimerkkejä aidosta satunnaisuudesta.
Vastaavasti kaoottiset prosessi ( kuten esim. säätilan kehitys ) ja siihen liittyvä perhosefekti todistavat aidon ja puhtaan täydellisen satunnaisuuden olemassaoloa. Arkikokemuksemme ja suuri joukko johdettuja kokemuksia tukee väitettä. Tätä väitettä tuskin kuitenkaan voidaan sitovasti ”todistaa oikeaksi”. Yksi ilmentymä tästä on älykkyys ja keinoäly. Deterministisellä ohjelmoinnilla ( siis eksplisiittisten if- lauseiden ohjelmilla) ei ikinä tullaa saamaan oppivia järjestelmiä vaan tiedämme että tällaisten järjestelmien täytyy perustua hermoverkkotyyppisten kaaoksen faasimuunnosten toteutuksiin ja silloin niihin liittyvä ”puute” on se, että no ovat aidosti epädeterministisiä!
teoreetikko- Descartes
Determinismin vastakohtana on alettu käyttää aika huolimattomasti monia käsitteitä: stokastisuus, epälineaarisuus, kaaos jne., yleisesti jonkin asteinen epäennustettavuus. Kaaos on houkutteleva sana, koska se on tuttu arkikielestä ja sen ajatellaan olevan täydellistä ennustamattomuutta.
Kaaosteoria on kuitenkin matemaattisesti oleellisesti deterministinen teoria. Olennaista on kuitenkin mallin epälineaarisuus, sillä kaaosta esiintyy vain noissa malleissa. Kuitenkin mallit itse ovat useimmiten deterministisiä, esim. logistinen käyrä, Lorenzin yhtälöryhmä ilmakehän konvektiosta, Korteveg-DE Vries -uhtälö matalan veden aalloista jne. Jotkut mallit (esim. Hénon-heines -yhtölö) voivat olla säännöllisiä tai kaoottisia parametrien arvoista riippuen.
Differentaali ja differenssiyhtälöillä kuvatut systeemit ovat deterministisiä. Kaaoksen kannalta tärkeitä ovat dissipatiiviset mallit, joihin liittyy attraktorin käsite ja dynaamisen systeemin tilan kuvaaminen faasiavaruuden pisteenä.
Toisaalta kaaosteoria toimii myös stokastisissa systeemeissä (ks. esimerkkejä esim. Hao Bai-Lin: Chaos ja Chaos II, kustantaja World Scienfitic).
Jos kaaosteorian tuloksia todella rajusti tiivistää, niin seuraavaa on löydetty:
* systeemien käyttätymisen herkkä riippuvuus alkutilasta ja ns. kontrolliparametreista (vakioista)
* yksinkertainenkin systeemi voi käyttäytyä hyvin monimutkaisesti ilman ulkopuolisia syitä
* kaaos ei ole mielivaltaista, vaan siitä löytyy säännöllisyystä (!!!), esim. systeemin kaoottisuuden astetta mitataan Lipuonovin eksponenteilla.
Ei ole mieltä kirjoittaa tähän perusteellisemmin, mutta eihän kaaos voi olla "puhdas sattuma", jos se on mm. determinististen systeemien ominaisuus, sen ilmeneminen riippuu tavasta, jolla systeemi voidaan kuvata, systeemin alkuarvoista, ja siinä ilmenee säännönmukaisuutta!
Lienee vähän uskonasia, todistaako mittauksen epätarkkuuden alaraja (Heisenberg) sen, että ilmiö olisi todella ei-deterministinen. Toisaalta yhtä hyvin koko aineellinen todellisuus voi olla luonteeltaan stokastinen, ja deterministiset ilmiöt vain rajatapauksia. Uskonomaiset hokemat kaiken selittyvyydestä deterministisesti ovat nykytiedon valossa kuitenkin huu-haata.
Olen samaa mieltä, että hermoverkkomallit ovat hyödyllsiä ja niitä kannattaa kehittää (heh-heh: kuten itsekin teen). Arkipäivän tutkimuksesta on kuitenkin tähtitieteellinen matka eräiden konstapylkkästen maailmankaikkeusfilosofointiin. - teoreetikko
Descartes kirjoitti:
Determinismin vastakohtana on alettu käyttää aika huolimattomasti monia käsitteitä: stokastisuus, epälineaarisuus, kaaos jne., yleisesti jonkin asteinen epäennustettavuus. Kaaos on houkutteleva sana, koska se on tuttu arkikielestä ja sen ajatellaan olevan täydellistä ennustamattomuutta.
Kaaosteoria on kuitenkin matemaattisesti oleellisesti deterministinen teoria. Olennaista on kuitenkin mallin epälineaarisuus, sillä kaaosta esiintyy vain noissa malleissa. Kuitenkin mallit itse ovat useimmiten deterministisiä, esim. logistinen käyrä, Lorenzin yhtälöryhmä ilmakehän konvektiosta, Korteveg-DE Vries -uhtälö matalan veden aalloista jne. Jotkut mallit (esim. Hénon-heines -yhtölö) voivat olla säännöllisiä tai kaoottisia parametrien arvoista riippuen.
Differentaali ja differenssiyhtälöillä kuvatut systeemit ovat deterministisiä. Kaaoksen kannalta tärkeitä ovat dissipatiiviset mallit, joihin liittyy attraktorin käsite ja dynaamisen systeemin tilan kuvaaminen faasiavaruuden pisteenä.
Toisaalta kaaosteoria toimii myös stokastisissa systeemeissä (ks. esimerkkejä esim. Hao Bai-Lin: Chaos ja Chaos II, kustantaja World Scienfitic).
Jos kaaosteorian tuloksia todella rajusti tiivistää, niin seuraavaa on löydetty:
* systeemien käyttätymisen herkkä riippuvuus alkutilasta ja ns. kontrolliparametreista (vakioista)
* yksinkertainenkin systeemi voi käyttäytyä hyvin monimutkaisesti ilman ulkopuolisia syitä
* kaaos ei ole mielivaltaista, vaan siitä löytyy säännöllisyystä (!!!), esim. systeemin kaoottisuuden astetta mitataan Lipuonovin eksponenteilla.
Ei ole mieltä kirjoittaa tähän perusteellisemmin, mutta eihän kaaos voi olla "puhdas sattuma", jos se on mm. determinististen systeemien ominaisuus, sen ilmeneminen riippuu tavasta, jolla systeemi voidaan kuvata, systeemin alkuarvoista, ja siinä ilmenee säännönmukaisuutta!
Lienee vähän uskonasia, todistaako mittauksen epätarkkuuden alaraja (Heisenberg) sen, että ilmiö olisi todella ei-deterministinen. Toisaalta yhtä hyvin koko aineellinen todellisuus voi olla luonteeltaan stokastinen, ja deterministiset ilmiöt vain rajatapauksia. Uskonomaiset hokemat kaiken selittyvyydestä deterministisesti ovat nykytiedon valossa kuitenkin huu-haata.
Olen samaa mieltä, että hermoverkkomallit ovat hyödyllsiä ja niitä kannattaa kehittää (heh-heh: kuten itsekin teen). Arkipäivän tutkimuksesta on kuitenkin tähtitieteellinen matka eräiden konstapylkkästen maailmankaikkeusfilosofointiin.... eipä ollut ilo ymmärtää mikä nyt oikein oli ei niinkään ?????
Wittgenstrein on Tratatus sitovasti osoittanut seuravan itsestäänselvyyden: matematikkaa on PUHDASTA taulologiaa, eikä siis edes teoriassa voi ketroa mitään todellisuudesta!
( Yhtälö on = synonyymi tautologialle) Näin matematiikaan lausee ovat tosia a'prior.
Näin matematiikka triviaalisti on " deterministinen" (termi on muuten täysin virheellinen matematiikan kohdalla)
- edelleenkin ymmärrän keskustelusta kovin vähän - joten sitä ei liene syytä jatkaa tämän pidempään.
nimim. liikaa matematikka opiskellut - Descartes
teoreetikko kirjoitti:
... eipä ollut ilo ymmärtää mikä nyt oikein oli ei niinkään ?????
Wittgenstrein on Tratatus sitovasti osoittanut seuravan itsestäänselvyyden: matematikkaa on PUHDASTA taulologiaa, eikä siis edes teoriassa voi ketroa mitään todellisuudesta!
( Yhtälö on = synonyymi tautologialle) Näin matematiikaan lausee ovat tosia a'prior.
Näin matematiikka triviaalisti on " deterministinen" (termi on muuten täysin virheellinen matematiikan kohdalla)
- edelleenkin ymmärrän keskustelusta kovin vähän - joten sitä ei liene syytä jatkaa tämän pidempään.
nimim. liikaa matematikka opiskellut... systeemit pyörivät tautologioidenkin varassa ... ;-). Meinaan, että Wittgensteinin ajatuksilla ei keksitä edes saranaa, pyöröovesta puhumattakaan.
Tarkoituseni oli vain oikaista esitetty _väite, että kaaos edustaisi täydellistä satunnaisuutta_. Sen varmaan matemaatikkona ymmärrät. Kuten senkin, että yhtälö ja funktio ovat eri asioita.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vain vasemmistolaiset rakennemuutokset pelastavat Suomen
Kansaa on ankeutettu viimeiset 30+ vuotta porvarillisella minäminä-talouspolitiikalla, jossa tavalliselta kansalta on ot533532Persut huutaa taas: "kato! muslimi!"
Persut on lyhyessä ajassa ajaneet läpi kaksi työntekijöiden oikeuksien heikennystä, joita se on aiemmin vastustanut. Pe292944- 282594
- 762494
- 182221
- 522202
- 561901
- 581696
KL: Mari Hynynen avoimena - Jouni-rakkaan ja Joel-pojan välit ovat nämä!
Mari Hynynen (ent. Perankoski) on naimisissa Jouni Hynysen kanssa. Marilla on edellisestä liitosta yksi lapsi, Joel Vola111593- 171515