Mitä oikein teen, ikää minulla on 32 v ja noin 10 v sitten päätin että etunimi menee vaihtoon. olen koko ikäni kärsinyt aivan tavattoman oudosta etunimestä. Ja mietin aina että jos en 20 veenä tykkää niin vaihtoon menee ja niin teinkin. Käytössä on toinen nimeni josta olen aina tykännyt kovasti.
No pointti on nyt se että vanhemmat eivät suostu hyväksymään tätä päätöstä, vaikka jo JOKUNEN aika vaihdosta. En ole ikinä katunut että vaihoin, päinvastoin. Nyt on pieniä lapsia ja kysymys nyt sitten kuuluu että mitäköhän lapset ajattelevat kun mummolassa äidillä on ihan outo nimi? Ja millä rautalangalla sais väännettyä että uskokaa jo, nimi on vaihtunut 12 v sitten.
Vanhempani ovat aina tienneet että etunimi sai mut jopa itkemään ja usein.
Kyllä tiedostan että voi olla outoa jos tutulla henkilöllä on yht´äkkiä toinen nimi mutta siihen kyllä tottuu. En voi sietää että sitä vanhaa nimeä jopa sanotaan väkisin koko ajan kun käymme mummolassa. He ovat tietty loukkaantuneita ehkä mutta MINÄ olen se joka on joutunut elämään sen järkky nimen kanssa! Ja voi kuulostaa oudolta mutta minä olen oikeasti kärsinyt nimen takia joten joka kerta kun sen kuulen niin suututtaa jumalattomasti.
Kuulostaa ehkä sekopäältä mutta olisko kellään nyt fiksu ratkaisu tähän?
No pointti on nyt se että vanhemmat eivät suostu hyväksymään tätä päätöstä, vaikka jo JOKUNEN aika vaihdosta. En ole ikinä katunut että vaihoin, päinvastoin. Nyt on pieniä lapsia ja kysymys nyt sitten kuuluu että mitäköhän lapset ajattelevat kun mummolassa äidillä on ihan outo nimi? Ja millä rautalangalla sais väännettyä että uskokaa jo, nimi on vaihtunut 12 v sitten.
Vanhempani ovat aina tienneet että etunimi sai mut jopa itkemään ja usein.
Kyllä tiedostan että voi olla outoa jos tutulla henkilöllä on yht´äkkiä toinen nimi mutta siihen kyllä tottuu. En voi sietää että sitä vanhaa nimeä jopa sanotaan väkisin koko ajan kun käymme mummolassa. He ovat tietty loukkaantuneita ehkä mutta MINÄ olen se joka on joutunut elämään sen järkky nimen kanssa! Ja voi kuulostaa oudolta mutta minä olen oikeasti kärsinyt nimen takia joten joka kerta kun sen kuulen niin suututtaa jumalattomasti.
Kuulostaa ehkä sekopäältä mutta olisko kellään nyt fiksu ratkaisu tähän?
Vastaukset 10
Vanhimmat
vanhemmilta.
Sanot, että ovat aina tienneet 1. etunimesi saaneen sinut jopa itkun partaalle. Eikä vaan partaalle, vaan jopa itkemään !
Et ole mikään sekopää,kun tuollaista murehdit; vanhemmistasi en voi sanoa samaa.
Ei tule muuta mieleen, kun että lopeta reagoiminen nimeen josta et pidä. Jos vanhempasi kutsuvat sinua sillä nimellä, älä vastaa, vaan anna mennä ohi kuulevien korvien.
Lapsille sano ihan suoraan, mitä ajattelet. Kyllä he ymmärtävät.
Vanhempasi antoivat sinulle kaikki nimesi joten miksi heille ei kelpaa se toinen nimi siinä kuin ekakin?
Onhan ihmisillä lempinimiä jne joten eipä ne lapset siitä varmaan sekoa sen enempää kuin kukaan muukaan, mutta jos nimi loukkaa niin eipä ole muuta keinoa kuin jutella asia selväksi.
Olisipa kiva tietää, mikä on noin kamala nimi ollut..
Minun lapsuuden kaveri vaihtoi nimensä, kun tuli aikuisen ikään, samoin otti toisen nimensä käyttöön.
Minä en ymmärtänyt miksi, koska hänen nimensä oli ihan tavallinen. Sanoinkin hänelle, että ei nimi "miestä pahenna" jos ei "mies" nimeään ja se on tosi asia...
Kyllähän se varmaan loukkaa vanhempiasi, kun sinulle ei heidän antama nimi kelpaa.
Luulisin, että jokainen vanhempi antaa lapsilleen kauneimman nimen minkä keksiikin ja varmaan sinunkin vanhemmat ovat mielestään tehneet niin.
Nyky päivänä nuoret äidit/isät keksivätkin ja uskaltavat antaa mitä kummallisempia nimiä, olenkin miettinyt sitä miten moni aikuisena vaihtaa nimensä ja miten moni joutuu kiusatuksi nimensä tähden koulussa.
Minusta sinun ei tuon tähden kannata suuttua vanhemmillesi, ymmärrän vanhempana, että se on heille ollut kova pala haukattavaksi, kun olet vaihtanut nimesi, kuitenkin virallisesti sinulla on nyt mieluinen nimi käytössä.
Oletko muuten itse antanut omille lapsillesi varmasti heille mieluiset nimet???
Joo tota ensinnäkin mulla ei nyt ollut mikään tavallinen nimi ja toiseksi mieti sellasta tilannetta että itse olet kärsinyt suunnattomasti ja joku toinen sanoo vaan "mmä nyt tajua ei tossa nyt mitään ole". NIin ku sä teet.
Omille lapsille olen antanut sellaisia nimiä kuten A)pystyy lausumaan suomessa b) kuten myöskin ulkomailla c) kukaan ei ole ikinä miettinyt ovatko he poikia vai tyttöjä d)ainakaan heitä ei ole vuosia kiúsattu nimen takia kuten minua.
Joten ei enää kiitos fiksuja loruja kerta sä et nyt ollenkaan tajunnut mistä oli kyse.
Ilmeisesti olet itse antanut lapsille nimeksi jotain ihan ihme värssyjä tai sitten luulet että entinen nimeni oli jotain tyyliin "marja" tai joku toinen helppo ja tavallinen...
Minuakin kiinnostaisi kovasti tietää että mikä voi olla niin kamala nimi????
onko nimi siis sellainen, että on pääasiassa toisella sukupuolella vai tarkoittaako ehkä jotain muutakin asiaa, esim. jotain mainoksiin tms. liittyvää.
Itse otin teininä ensimmäisen nimeni (hyvin tavallinen) käyttöön jostakin ihme syystä jota en enää muista. Jätin erikoisen toisen nimeni pois käytöstä. Nyt harmittaa ja mietin josko alkaisin taas käyttää tätä toista nimeä tai näiden yhdistelmää. Minua ei tosin ole koskaan kiusattu nimeni takia.
Vaikka olen jo lähes neljäkymppinen ja nimen vaihdoksesta on yli kaksikymmentä vuotta niin edelleen osa lapsuudenperheestäni kutsuu minua tällä erikoisella nimelläni, samoin tekee osa ystävistäni ja heidän lapsistaan ja miehistään. Minua se ei ole koskaan häirinnyt, mutta tilanne voisi olla toinen jos nimi olisi ollut hirveästi haitaksi. Minusta tuntuu, että ihmisten on tosi vaikea oppia uusi nimi ja ehkä nimeen liittyy jonkin verran identiteettijuttujakin. Minäkin joskus mietin, että kyllä se minun elämääni muutti, kun ei ollut enää erikoinen nimi, onhan sitä jotenkin spesiaali edes nimensä takia ;-)
mikä ihmeen nimi se on, niin kenties voisin ymmärtää "vaahtoamisesi"
Omat kolme lastani ovat jo täysi-ikäisiä, eikä koskaan ole ollut nimistä mitään ongelmia.
Luulen antaneeni ihan kelpo nimet heille, että turha sinun on minulle purkaa kiukkuasi.
Ompa sinulla iso ongelma, voi pyhät pieksut!
erikoinen nimi, niin ei kait kukaan täysjärkinen sitä täällä ilmoita! Siitä, jos mistä voi tunnistaa kirjoitajan. Ethän sinäkään kirjoittele omalla nimelläsi?
Pystyn hyvin ymmärtämään alkuperäisen kirjoittajan tuskaa. Meillä oli aikoinan luokalla yks tyttö, joka aina joutui selittelemään nimeään opettajille aj kertomaan kuinka se kirjoitetaan. Ei ole kiva erottua tuolla lailla.
Lisäksi olen jonkin aikaa ollut seurakunnalla töissä, ja voitte kuvitella, että mitä kummallisempia nimiä on tullut vastaan! Sääliksi käy niitä lapsia.
Mutta alkuperäiseen viestiin:
Älä reagoi entiseen nimeesi ollenkaan. Ja puhu korostelustu mummolassa, että "Tiina-äiti laittaa nyt Ville-vauvalle sukat jalkaan" tai jotain vastavaa, jossa jatkuvasti käytät omaa uutta nimeäsi. Jos ei millään mene perille tuolaisen toiminnankaan jälkeen, nin voit ottaa sellaiset keinot käyttöön, että "muummu ei taida oikein musitaa, että nimeni on Tiina, voi voi, taitaa mummu olla tulossa vanhaksi." Tai ala kutsumaan vanhempiasi jollain erikoisilla nimillä ja kerro, että jos he ei kunnioita sinun nimeäsi, niin ei sinunkaan tartte kunnioittaa heidän nimiään.
Mikä se niin kamala nimi on? Anna edes kaksi ekaa kirjainta, niin voidaan arvailla.
Kerro mullekin oi Orkkuli mikä se nimi oli!