En löytänyt oikein muutakaan palstaa täältä johon asiani tuikata, joten laitan tänne.
Olen jo pitkään kärsinyt alakuloisuudesta, ollut ahdistunut ja tuskainen, mikään ei huvita, itken päivittäin, tällä hetkellä en myöskään juuri nuku enkä syö, olen jatkuvasti kärttyinen (kyllä,on jatkunut jo pitkään) ja kaikki tuleva tuntuu toivottamalta. Haluaisin nukkua 24/7, mihin en tietenkään pysty, hyvä jos nukkumiseen muutenkaan. Nukkumista yrittäessä päässä pyörii iloiset ajatukset tyyliin "miten huomisenkin päivän muka jaksaa läpi räpiköidä."
Olen saanut aiemmin lääkehoitoa masennukseen (pahus soikoon etten nimeä muista, en siis ole vuosiin käyttänyt sitä) ja nyttemmin syön Cipralexia, jota sain n. vuosi tai 1½ sitten kun menin lääkäriin jatkuvien univaikeuksien & näiden jatkuvien mielenheittelyjen takia. Ennen Cipralexiin päätymistä kokeiltiin paria muutakin lääkettä huonolla menestyksellä.
Voin siis kuitenkin edelleen/koko ajan huonosti, ja luettuani yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä mietin olisiko kyseessä sellainen? alan olla niin solmussa ja sekaisin itseni kanssa etten kohta tiedä mitä tekisin. Mietittyäni asioita tässä jo hyvän aikaa ja itkettyäni niitä viime yönä ääneen kaverille 4 tuntia, alkoi tuntua että kaikki tää paska olo on todellakin kroonista ja pitkältä ajalta, ja kulminoituu aina johonkin joka sitten _muka_ on se syy, miksi voin huonosti. Esim. nyt ihmissuhteet/ilkeys/julma maailma. Luulen että kuitenkin niin päin, että jokin tollanen yksittäinen asia on "vain" se, joka kamelin selän katkaisee ja kaikki räjähtää päälle. Ja yleensä myös ylireagoin asioihin, teen kurjuudesta suurempaa kuin se oikeasti onkaan, enkä osaa irrottautua.
Vaikea näitä asioita on selittää ja sanoiksi pukea, mutta ehkä joku toinen tunnistaa itsensä tästä ja voi jatkaa "tarinaa"? Hyödyttääkö hankkiutua terveyskeskuslääkärille, kun siellä lääkärillä on aikaa se 5 minuuttia?? Miten pitäisi toimia...? Kannattaako kertoa kaikki nämä että on ottanut asioista selvää jnejne., vai johtaako se vain siihen että luokitellaan luulosairaaksi, siis siihen tyyliin että "kun jostain sairaudesta lukee niin heti luulet että sinulla on se."....????
Olen jo pitkään kärsinyt alakuloisuudesta, ollut ahdistunut ja tuskainen, mikään ei huvita, itken päivittäin, tällä hetkellä en myöskään juuri nuku enkä syö, olen jatkuvasti kärttyinen (kyllä,on jatkunut jo pitkään) ja kaikki tuleva tuntuu toivottamalta. Haluaisin nukkua 24/7, mihin en tietenkään pysty, hyvä jos nukkumiseen muutenkaan. Nukkumista yrittäessä päässä pyörii iloiset ajatukset tyyliin "miten huomisenkin päivän muka jaksaa läpi räpiköidä."
Olen saanut aiemmin lääkehoitoa masennukseen (pahus soikoon etten nimeä muista, en siis ole vuosiin käyttänyt sitä) ja nyttemmin syön Cipralexia, jota sain n. vuosi tai 1½ sitten kun menin lääkäriin jatkuvien univaikeuksien & näiden jatkuvien mielenheittelyjen takia. Ennen Cipralexiin päätymistä kokeiltiin paria muutakin lääkettä huonolla menestyksellä.
Voin siis kuitenkin edelleen/koko ajan huonosti, ja luettuani yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä mietin olisiko kyseessä sellainen? alan olla niin solmussa ja sekaisin itseni kanssa etten kohta tiedä mitä tekisin. Mietittyäni asioita tässä jo hyvän aikaa ja itkettyäni niitä viime yönä ääneen kaverille 4 tuntia, alkoi tuntua että kaikki tää paska olo on todellakin kroonista ja pitkältä ajalta, ja kulminoituu aina johonkin joka sitten _muka_ on se syy, miksi voin huonosti. Esim. nyt ihmissuhteet/ilkeys/julma maailma. Luulen että kuitenkin niin päin, että jokin tollanen yksittäinen asia on "vain" se, joka kamelin selän katkaisee ja kaikki räjähtää päälle. Ja yleensä myös ylireagoin asioihin, teen kurjuudesta suurempaa kuin se oikeasti onkaan, enkä osaa irrottautua.
Vaikea näitä asioita on selittää ja sanoiksi pukea, mutta ehkä joku toinen tunnistaa itsensä tästä ja voi jatkaa "tarinaa"? Hyödyttääkö hankkiutua terveyskeskuslääkärille, kun siellä lääkärillä on aikaa se 5 minuuttia?? Miten pitäisi toimia...? Kannattaako kertoa kaikki nämä että on ottanut asioista selvää jnejne., vai johtaako se vain siihen että luokitellaan luulosairaaksi, siis siihen tyyliin että "kun jostain sairaudesta lukee niin heti luulet että sinulla on se."....????
Vastaukset 3
Vanhimmat
voi kuule,kyllä on tutun kuuloista.Tekis mieli painua jonnekki helvetin kauas erämökille ja nukkua monta viikkoa putkeen.Puhelimet kiinni.Sais olla vaan ihan yksin ja rauhassa.Maailma on julmaa...
Saatat olla yliherkkä kofeiinille. Minulle kaikki kofeiinipitoiset tuotteet aiheuttavat oireita, masennusta, ahdistusta, vihaisuutta, uneliaisuutta, tyhjään tuijottamista, aamulla vaikeaa ylösnousemista, rinnassa möykyn tuntua, itkuisuutta, raskasta oloa. Tämä tila pahenee jos jatkan kofeiinille altistumista useita päiviä. En voi käyttää kahvia, teetä, suklaata, cocista, kaakaota. Kahvi on hankalin, ja pitkään käytettynä tekee minut toimintakyvyttömäksi.
Hei anonyy...Minullakin on ollut vuos kausia näitä "ongelmia",mutta en vielä ole antanut periksi.tiedän ,etten voi antaa yhtä ja ainoaa oikeaa neuvoa.Itse pyrin tekemään ,silloin kun pystyn jotain mukavaa.Esim. kuuntelen sitä musaa mistä pidän melodisesta tykkään.En tiedä ikääsi "olen 50v."ja tykkään kuunnella 60,70 lukujen musaa kyllä uudemmatkin menee.Ja pyrin ulkoilemaan niin paljon,kuin pystyn.Lääkityksenä on mirtatsapiini ei tunnu sekään oikein toimivan.Vähän sekavaa toivottavasti ymmärsit jotain.Hyvää jatkoa.