eivät voi antaa aikusten lastensa elää omaa elämää,vaan pitää sekaantua?!tuolla äitien jutuis oli joku miniä jonka appivanhemmat tulevat heidän pihaan tekemään pihahommia ilman että ilmoittavat etukäteen...meillä kans vähä sama juttu..en minäkään mene minun anoppilaan niitten pihaa laittamaan,hoidan kyllä omani ja ne omansa!varsinkin aikuisten miehien äidit tahtovat unohtaa missä heidän reviirinsä on ja missä ei!
mikähän siinä on
kun isovanhemmat
161201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minua saa anoppi auttaa niin paljon kuin haluaa. Olen anoppini hyvä ystävä. Ja olen kaikille ihmisille kiitollinen kaikesta avusta mitä minulle milloinkin tarjotaan ja annetaan.
tuttavasi olevat uusavuttomia tai jos piha on hoitamaton ja heitä hävettää tuttaviesi puolesta kun he eivät osaa hävetä.
haravoida markin ympäriltä kun ei se miniä itse ymmärrä.
jos miniä ja poika tulisivat pihaa siivoamaan.
En todellakaan pahastuisi.
Tulisivat edes auttamaan joka keväisessä uima-altaan puhdistamisessa, kun kuitenkin haluavat käydä uimassa.
Eipä näy, kun olis apu tarpeen.
En toki minäkään heidän pihaansa käy siivoamassa.
Molemmilla melko isot pihat, joten töitä riittää omiksi tarpeiksi kummallekin.
Joskus vain tuntuu, että porukalla saisi hommat tehtyä nopeammin ja olisi muutenkin ihan mukavaa kanssa käymistä.
Anoppeja ei tarvi enää odotella, kun eivät enää ole keskuudessamme.
Kyllä mun ex-anoppi kävi huvikseen muutaman kerran ystävättärensä kanssa meillä keväällä haravoimassa. Tekivät pyöräretken ja siivosivat pihaamme, kun me olimme töissä.
Ex-anoppi asui kerrostalossa ja hänestä haravoiminen oli mukavaa. Mikäs minä olin häntä estelemään, kun toinen kauniisti pyysi saada tulla.
Kivahan se oli töistä tulla kotiin, kun piha oli haravoitu.
taisi olla kyse siitä, että appivanhemmat vain omia aikojaan ilmaantuvat pihaa kuopsuttamaan. Olisi kohteliasta kysyä haluaako joku apua tai voiko tulla. Kyllä meillekin anoppi on aina tervetullut kuopsuttelemaan tai vaikka kyläilemään. Mutta jos vähän väliä löytäisin hänet kukkapenkkejäni kitekemästä omin luvin, niin alkaisi se minuakin hatuttamaan. Sama on toisinpäin, en todellakaan lupaa pyytämättä mene anoppini puutarhaa tonkimaan.
Törkyisenä,vaikka niin vahvaa salaattiakin kasvoi.-Olisin halunnut alkaa siitäpaikasta kitkemään.
Huono kitkemisinto selvisikin sitten syksymmällä:miniällä oli alkanut uusi
juoksukausi.-Ei paljon kiinnostanut porkkanat,
eikä muut juurekset.Sinne jäivät pakkasten kynsiin.
Niin, tärkiämpää vierasta odotteli tietysti silläaikaa tulevaksi kun oma mies pois. Eipä siihen anoppia sitten kaivata ylläreille kun se juoksuaika alkaa...
Minun pojat on aikamiehiä ja perheet. Emme me kaikki anopit sellaisia tahkoaivoja olla, että mentäisiin miniälään rikkaruohoja perkaamaan.
Hyvä kun omasta pihasta tässä viitsii ja jaksaa perata.
Väittäisin että harvemmin niin "aktiivisia" pösilöjä löytyy iäkkäissä anopeissa, eiköhän siellä lonkkakolotuksia ole jo sen verran ettei jaksa kontata miniän pihamaalla.
Nuoremmat anopit taas on vielä työelämässä ettei kerkiä tehdä kuin omat työt.
Ja väitän, että miniöitten äidit myös osaavat puuttua nuoren parin elämään. Se vain hyväksytään paremmin, että vaimon äiti pyörii huushollissa hoitamassa tenavia. Tytär soittaa äidilleen useammin perheen asioissa kuin anopille.
Tytärten äidit tietää enemmän nuoren parin asioista kuin poikien äidit. Ei normaalit aikuiset miehet nyt lähde äidilleen rollaamaan yksityisistä asioista. Ihmissuhdejutut kun ei muutenkaan kiinnosta miehiä.
Kyllä se vaan jää tytärten, heidän äitiensä ja siskojen yhteiseksi pörinäksi.
Minulla on poikia ja tyttäriä. Tytärten kanssa olen tekemisissä koko ajan ja yhteydenpito on molemminpuolista ja luontevaa. Poikien kotona käyn vain kutsuttuna vieraana, vaikka välimme ovat hyvät ja pidän miniöistäni. Se vaan menee niin.
Ei tulisi mieleenikään puuttua miniöitteni taloudenhoitoon oma-aloitteisesti tai pyytämättä. Tähän mennessä ei ole pyydettykään.
En myöskään ostele pojilleni paitoja tai kalsareita joululahjaksi, vaan valitsen mahdollisimman persoonattomia lahjoja, kuten kirjoja tai äänitteitä.
Luulen että aloittajan kuvailemat anopit ovat poikkeustapauksia, meitä kun riittää joka lähtöön erilaisia.
muorit on innokkaimpia pihan kääntäjiä ja kovimpia siivoajia, nelimetriset itte tehryt trasumatotki pitää yrittää joka viikko itte tomoottaa niin että ranteet paukkuu ja millää ei kerkiä orottaa että ne tervehemmät pääsis töistä. Miehet hommaa ruohonleikkuria ja trimmeriä mutta eihän niitä kerkiä eres kokeelohon kun momma painaa sirpin tai pikku viikattehen kans ojanpohjia ja tontin reunoja siistien. Kyllä siinä astmat, sokuritaurit ja muut vaivat unohtuu kun vain jotaki kolloon fuuruja saarahan päähänsä, sitte rääytähän "kun ei mua kukaa auta vaikka monen talon hommat hoiran". Nuorempien yli kävellähän (ainaki yritetähän) mennen tullen.
Jestas ku mua nauratti, komiasti kirijootit ja oikiaa asiaa. Pohojanmaalta oon kotoosi, mutta murre on reissussa rähjääntyny. Pitääsköhä ruveta harijoottelemaha, ehkä se siältä viälä löytyys.
anoppi joka usein ihan ilmoittamattakin poikeaa meille kahville ja lapsia katsomaan ja meillä on hyvät välit. Ja olenkin ihmetellyt miksi olen kokenut kiusallisena ja vähän ärsyttävänä kun anoppi joskus on ostanut miehelleni/pojalleen neulepaidan tai kalsareita lahjaksi! Lahjakortit ovat olleet mielestäni taas tosi kivoja lahjoja. Selvisipä sekin kirjoituksesi ansiosta, olet muuten hyvin ajattelevainen ja tahdikas! Täytyypä pistää korvan taakse ja kaivaa sieltä sitten kun on aika ostella noille omille pojille lahjoja heidän omiin koteihinsa miniöiden valvovien silmien alle;)
Ilmesty paikanpäälle kuin Justiina -ja avaa
perintönä saatua rahakirstuaan,että pääsee tytär
äitin mieleistä elämää elämään...
Olin isovanhenpien leirillä lapsenlapsen kanssa,kun miniä äiteineen pani tuulemaan sillä
aikaa.-Olihan tuo kova paluu niin mummolle kuin mummotettavallekkin nähdä meidän loma-ajan saavutukset...
Onhan tuo vähän outoa, mutta... Meillä appivanhemmat eivät välitä pojastaan, saati neljästä lapsen lapsestaan yhtään. Eivät ole käyneet yksilläkään syntymäpäivillä saati ristiäisissä. Syytä en tiedä, mutta pahalta tuntuu lasten takia.
hitsittää jos kerran anoppi ja appi on pihahommis ilmoittamatta mitään tulostaan,eihän niin voi tehdä,sehän on jo kotirauhan rikkomista! kyllä meille saa tulla pihaa sörkkimään ja laittamaan...kunhan asiasta on etukäteen sovittu!
Minä ainakin olen.Nytkin olen huolehtinut sekä
eronneesta pojastani ja lapsenlapsistani koko-
naisen viikon,ruokatalouden puolesta.
Kun rahat loppuvat,äiti on se,joka astuu kuvioihin,rakkaudesta sekä omaan,että lastenlapsiinsa nähden.-On hyvä,että mummo ainakin huolehtii ja rakastaa niitäkin pieniä.