Kiinnostaisi tässä tietää että mitä bulimia on teille aiheuttanut fyysisien oireiden lisäksi?
Itse olen huomannut että mikään asia ei tuota samalla tavalla mielihyvää kuin ennen. On myös todella voimaton olo ja tuntuu etten ajattele muuta kuin ruokaa ja herkkuja.
Olen muutaman kerran oksentanut ahmimisen jälkeen, mutta nykyään koitan päästä jo heti alkuun siitä tavasta eroon. En kuitenkaan voi olla ajattelematta herkkuja ja välillä ahmin ja yritän sitten taas paastota.
Olen myös käyttänyt kalorilaskuria ja laskenut tarkalleen päivän kalorit. Tämä tuntuu todella rasittavalta ja haluaisin vain syödä miettimättä kaloreita tai ylipäätään ruokaa sen enempää.
Voiko olla mahdollista että tämä kauhea masennus johtuu vain pelkästään tästä syömishäiriöstä? Onko muilla tälläistä? Oletteko päässeet masennuksesta ja ahmimisesta yli jonkun lääkkeen avulla vai onko tähän edes mitään keinoa?
Itse olen huomannut että mikään asia ei tuota samalla tavalla mielihyvää kuin ennen. On myös todella voimaton olo ja tuntuu etten ajattele muuta kuin ruokaa ja herkkuja.
Olen muutaman kerran oksentanut ahmimisen jälkeen, mutta nykyään koitan päästä jo heti alkuun siitä tavasta eroon. En kuitenkaan voi olla ajattelematta herkkuja ja välillä ahmin ja yritän sitten taas paastota.
Olen myös käyttänyt kalorilaskuria ja laskenut tarkalleen päivän kalorit. Tämä tuntuu todella rasittavalta ja haluaisin vain syödä miettimättä kaloreita tai ylipäätään ruokaa sen enempää.
Voiko olla mahdollista että tämä kauhea masennus johtuu vain pelkästään tästä syömishäiriöstä? Onko muilla tälläistä? Oletteko päässeet masennuksesta ja ahmimisesta yli jonkun lääkkeen avulla vai onko tähän edes mitään keinoa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Bulimia on oire, ei itse tauti. Paha olo siis synnyttää bulimian, ei toisin päin. Tästä olen vakuuttunut.
itse sairaus, ei välttämättä oire.
Itse sairastuin bulimiaan, ja masennuin.
Syyni bulimiaan oli yksinkertaisesti sairaalloinen haluni laihtua, ja löysin tämän ihanan keinon.
Elimistöni oli kovilla, aivot eivät saaneet tarpeeksi energiaa toimiakseen. Yöunet meni, jatkuvat vihaisuus ja alakuloisuus.
Ennen bulimiaa oli kaikki hyvin. Elämässäni ei sitä ennen ollut mitään ikäviä asioita.
Olen käynyt terapeutilla, ja vaikka kuinka on yritetty muutamien psykologien ja terapeutin avulla selvittää MISTÄ jutusta bulimiani on oire, olen vakuuttunut siitä, että se on itse sairauteni.
On toki totta, et hyvin hyvin suurella osalla bulimiaa sairastavista bulimia on oire jostakin muusta, mutta uskon että se voi olla myös itse asia.
Masennukseni hävisi, kun aloin tervehtyä syömällä paremmin ja lopettamalla hitonmoisen kuntoilun. Buliminen käytös jatkuu, mutta olen elämäniloisempi nykyään.
Itselläni meni niin, että lihoessani, ahmiessani, masennuin lihomisesta ja sen seurauksena aloin oksentelemaan. Että en sitä oikein sinällään osaa selittää, mutta entistä syvemmälle masentuessani tuli mukaan kuvioihin myös bulimia...