Vaan ihan mielenkiinnosta, miten ihmiset saa rahansa riittämään siihen kaikean maailman ruoan ahmintaan? ja taas uudelleen ahmintaan, ja taas taas vaan? kauheeta kitkutusta. raha kun tulee niin muutaman päivän pärjää hyvin, vaan sitten jo tehdäänkin ihan kuolemaa. :( roskiksiako pitäisi kaivella? ;/
kun ei rahat riitä
jukolaaaauta!
181912
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mä en ikinä ahmi niin paljon, että vararikkoon menisin. Mulla menee ahmimisruokiin max. 10€/kerta, ja ahmin ehkä kerran viikossa. Muihin ruokiin menee n. 4-5€/päivä.
ihan TOSISSANI kysyn jotta pitäisikö mun mennä sairaalahoitoon -jota monesti ehdotettu on, vaikka "kaunistelen" lääkärille yli puolet? =/
jollain menee nyt hermot, mutta ihan vilpittömästi kysyn.
puuttumaan, että minä todellakin menen vararikkoon! minun ahmimiseni voivat olla vaikka 5 kertaa päivässä. enemmän olisi, jos rahaa olisi ja mersulla pääsisi.
jotenkin olin ihan "sokea", ja kuvittelin tämän olevan yleistä...
on?
ei?
on?
mitä?
*oikea säikähdys ja häpeä*
se min. 30 euroa päivä. jes. bulimiaa takana yli 8 vuotta. sama meno jatkuu. kaksi vuotta pakkohoitoa takana. taas on ehdotettu sairaalaa.
rahat loppui viikko sitten. viikko vielä jäljellä. pitäisi oikeasti yrittää, mutta... kun on "pakko".
surullista. ei ole kivaa olla rahaton ja ahmimishimoissaan.
ja sille joka kysyi kannattaako sairaalahoito, niin jos sinusta vähänkin tuntuu että se voisi olla nyt hyvä, niin mene vapaaehtoisesti ennen kuin joudut pakolla. sieltä ei sitten heti kotiin pääsekään. mutta varmista että paikkakunnallasi tai lähellä, saat asiantuntevaa hoitoa kys. häiriöön. itsellä meni vuosi hukkaan sen takia että olin ensimmäinen sh potilas sairaalassani. nyt tajuan vaatia parempaa. ihan omaksi parhaaksi. ettei tule sairaalakierrettä ja oireilu saataisiin oikeasti loppumaan.
tsemppiä kaikille.
sain palkan, 250e, ruokiinhan se meni. ja sitten kun rahat loppu varastin ruokaa satojen eurojen edestä....en mä sillon ajatellut että se olisi epänormaalia. jos mulla ei olis kuiva kausi (oksentamisen suhteen) niin varmaa kaivelisin roskiksia et saisin ruokaa :S
Itsellä on se et kun se hetki tulee, niin en oo ees turhan tarkka siitä mitä syön. Voin syödä litra kaupalla pelkkää soijarouhetta ja makarooneja. Välillä on tottakai niitä uskomattomia v******sia kun tajuu et osti mässyissä kaupasta 40e edestä herkkuja jonka kanssa ehti pitää kivaa sen tasan varin ennen kun "poisti" ne elimistöstä.. sit loppu kuu taas köyhäilyä. Ja mitä vikaa siinä roskiksilla käymisessä on?
Oon löytänyt uskomattomia asioita mäkin ja hesen roskiksista heti sulkemis ajan jälkeen (vielä lämpimiä hampurilaisia), Lähi kaupan roskiksessa on joka päivä leipää ja juustoa, valmiiksi täytettyjä sämpylöitä ja paniineja.. Muffinsseja ja pullaa..
Eikä siinä mitää väärin ole, ne on heitetty pois. Ja kelaan sen niin, että näinkin ohut seinäisessä asunnossa, missä kehtaan oksentaa niin että tasan tiedän naapurien kuulevan , niin miksen voisi käydä lähikaupan roskiksella, missä kukaan mua ei näe?
kaikki mäkkärit ja heset piukassa bulimikkoja öisin! :) Oli kyl hyvä. Joskus oon miettiny, mut ainakin meidän kaupungis ovat niin näkyvillä paikoilla, etten oikein ole "kehdannut"... Mieli kyllä tekisi! Ja jonain päivänä mieleni uskon kyllä voittavan. Varastanut en ole, "muuten kuin sukulaisilta"..Tai niinkuin kinunut lähimmiltä tyyliin :"-voisitko lainata pussillisen makaronia"? Yleensä tupsahtaa paljon enemmän... Hohhoi.
Välillä mietin josko tämä ajan kanssa paranisi. Enää en vain oikein usko. Tarpeeksi nähnyt ja kuullut "vanhemmistakin" bulimikoista. Jotenkin tähän on mielestäni helppo jäädä koukkuun. Ja houkuttaa ajatus että voi syödä melkein mitä tahansa, kun "kuitenkin oksennan". Alkaa vaan kroppa pettää. :´(
ai, ja mä kun luulin että toi roskiksilla käyminen on sanonta. kristus sentää jos roskiksist saa ilmaseks ruokaa niin.....kiitos tiedosta :D
aina läpi oman roskiksen *häpeää*
monta kertaa kaivan ylös sinne heittämät ruuat ja olen jopa mennyt niin pitkälle että haen ulkoroskiksesta roskapussin takaisin kotiin, jonka sinne olen aiemmin heittänyt ja tiedän että siellä on ruokaa... voi mikä häpeä jos läheiset tietäisivät.
mutta en sentään VIELÄ yleisiä roskiksia ole alkanut koluamaan (kop kop)
nyt on rahat ollut jo viikon nollassa ja viikon päästä tasan tulee rahaa, että tässä on kyllä valmis tekemään melkein ihan mitä tahansa jotta vain saisi jotain RUOKAA. niin se sairaus vie :
Mäkin oon hakenu roskiksestani takas ruokaa, jota oon sinne heittäny, kaikki ne edellisen päivän herkut, joita en oo jaksanu syödä, mut seuraavana päivänä joskus ne haen...pitäis vetää ruoat vessanpöntöstä alas, et oikeesti pääsis niist eroon eikä tarvis kaivella niit roskiksista.
Mä tiedän mitä kaikkee ihanaa saisin niillä rahoilla mitkä menee ahmimiseen et se hillitsee jonkin verran. Joskus jopa uusien kenkien tai vaatteiden osto tai kirppareitten koluaminen aarteitten toivossa saa ahmimishimon katoamaan. Onhan shoppailu itsensä hemmottelua ja siit tulee hyvä mieli.
Mut joskus ei mikää tavara korvaa kunnon sessiota ja silloin se on menoa, yleensä menee sellainen 20 E, oon aika tarkka et ei mee kovin paljon yli.
Ahmin noin kerran viikossa, joskus menee pari kolmekin viikkoa ilman ahmintoja.
Joskus on kolmenkin päivän putki jonka aikana rahaa on mennyt jotain 50 e.s
että muutkin painii rahan kanssa.
Kiva olla opiskelija kun tuet ei riitä edes vuokraan ja lainalla maksellaan laskuja..ja kaikki se mitä siitä vähänkin yli jää tulee kyllä heti ahmittua..
noin 10-20e per päivä kun ahmin menee rahaa..hirveetä tuhlausta, mutta minkäs itelle voi. hoitoon haluaisin mutten pysty soittamaan ja varaamaan aikaa..liian suuri kynnys.
koskaan hoidossa missään? mikä on suurin kynnys soittamiseen, pelkäätkö erityisesti jotain, vai mikä on?
juu, rahaa menee. jollain on juomishäiriö, ja tilipäivinä ollaan alkon ovella aamulla. no mulla on syömishäiriö, ja meen siihen parin metrin päähän ruokakaupan ovelle. ihan sama molemmissa: pakko saada. olo on pahempi ilman juomista tai syömistä, kun niin sanotusti "selvinpäin". :(
tiedä..kai sitä jotain pelkää..ehkä vastaan ottoa, sitä miten minuun siellä toisessa päässä suhtaudutaan.
mulla meni kans rahaa kauheesti sillon ku vielä oksentelin, rahat ei riittäny millään ja aina pelotti kattoo tiliä.
nykyään en enää oksenna ja vieläkin jaksan ihmetellä ku tuntuu että rahat ei millään kulu, vaikka ravaan ostamassa vaatteita ja alennusmyynneissä.:D rahallisesti bulimian loppu on suuri helpotus, tai ainakii mulle oli. ei tarttee koko ajan stressata raha-asiaoista.
välillä selviytymisistäkin!!!! ei mitään vinkkejä olisi???????? ;)
toivoisin niiiin myös tämän ruoka-helvetin loppuvan. :( ei mitään ongelmia muuten olisi rahan kanssa, vaikka pienellä eläkkeellä olenkin. ruokani uppoavat vain ruokaan. X(
Välillä mä mietin sitä et miks ihmiset kutsuu sitä selviytymiseksi?
Takana on 14v bulimian kanssa, joka ikinen päivä 24/7, ut mä silti näen tän edelleen positiivisena asiana. Oon tosi julkisesti buliminen, kaikki frendit ja poikaystävät oon informoinut alusta asti. Jos ei pysty katsomaan, niin sit ei olla kavereita. tää on mun elään tapani, tää on tietoinen valinta. En oo koskaan ollu se mimmi joka itkee vessassa pahaa oloaan ja tuntee tekevänsä jotain väärin. Oon 182cm pitkä tyttö, jos mä lihoan tästä musta tulee jättiläinen, oon sitä jo kuitenkin. Muutama humppakahva tähän lisää niin en voi elää enää itseni kanssa, tää on mun pelastukseni. Ja kaikki on kuitenkin suhtautumisesta kiinni, kaikki tapahtuu sun oman pään sisällä.
Sä teet siitä ITSE ITSELLESI ongelman.
en mä ylpee tästä oo, mut en myöskään ota paniikkia tai häpeää. Mä dyykkaan että saan hoidettua tän jotenkin jkärkevästi rahallisesti. Ja bulimia on aina v*****i järkevämpi vaihtoehto kun totaali kieltäytiminen, eli anoreksi.
Kokeiltu on.
nimim. ex-182ck/49kg
mielestäni vain hienoa on, jos joku jotenkin on bulimiasta päässyt toipumaan. ole sitten mitä mieltä vain, vai oletko? annat ymmärtää että järkevää on, mutta et ole ylpeä? siis mitä oikein olet ja haluat? ei kaikki bulimikot vessassa itke kohtaloaan, jos niin olet ajatellut. toki en ihmettele jos joku itkeekin, koska helvettiä se on, elimistölle. ainakin minun.
ja vaihtoehtoja on muitakin kuin anoreksia tai bulimia. ja onko järkevää yrittää sairauksia punnita, mikä on "hyödyllinen", mikä ei. tuskin on kumpikaan. mutta jos sille tielle lähdetään, niin ainakaan hampaat eivät samantien anorektikolla mene paskaksi. ja tähän voi taas joku anorektikko vastata omasta sairaudestaan jonkun jutun, joka on pahempi kuin bulimikolla. ja sitä rataa. loputonta.
Kirjoituksesi on kuin minun, mutta ihminen eri mitoilla. Vaikkakin itselläni ei alkuun ollut tietoinen valinta, vaan puhdas helvetti.
Sairastuin, seitsemän vuoden jälkeen tunnen etten pysty tästä eroon pääsemäänkään, samoin kuin oksennan mahalihaksiani vain jännittämällä mahahappoihin asti.
Liian helppoa syödä mitä haluaa,
niin paljon kuin haluaa.
Itselläni kans saattaa tili mennä alle viikon jollen kontrolloi sitä ja tarkkaan. Usein käy myös niin, että ahminen vie kontrollin ja tili on loppu viikossa. Luojan kiitos, miesystäväni (yrittää) ymmärtää bulimiaani, samoin kuin perheeni, ja he usein avustavat minua lainaamalla.
Ruokaan voi yhden päivän ahmimiseen mennä 80 euroakin. Teen ruokaisia salaatteja, laatikkoja, syön pikaruokaa ym. ym.
Halpoja "vinkkejä" ovat esim. makaroni-jauheliha -sekoitus, nuudelit tms. jolla mahan saa yltiö täyteen alle kymmenellä eurolla.
Sen kun vain tietäisi miten tätä edes rajoittaa.