Varmasti saan monelta niskakarvat pystyyn,mutta tässä tarinani..
Olen avoliitossa ja seurustellut nykyisen kumppanini kanssa seitsemän vuotta.Lapsia meillä ei onneksi ole eikä kumpikaan niitä halua hankkia.Yhdessä olemme asuneet jo vuosia.
Suhteemme alusta alkaen en ole ollut rehellinen puolisolleni.Useiden kanssa olen häntä pettänyt joko olemalla yhteydessä muihin mieheen,halailuja,suutelua ym.Lisäksi olen harrastanut seksiä noin 5-6 muun miehen kanssa.Joidenkin kanssa useita kertoja.Tällä hetkellä minulla on kaksi miestä joita tapaan toisinaan,joskus viikottainkin.Saatamme tehdä kaikenlaista kivaa yhdessä,mutta yleensä aina myös harrastamme seksiä.Molemmat miehistä tietää,että olen varattu.
Rakastan avopuolisoani ja hän on todella ihana ihminen.Auttavainen,hellä,rakastava ja luotettava kumppani.Hän on tukeni ja turvani sekä koen,että hänen kanssaan voisin vanheta.Kaipaan vaan vielä sitä sinkkuelämää,kun saa tutustua toisiin ihmisiin ilman ongelmia.En halua toisaalta erotakaan ja siksi elän toista elämää salaa puolisoltani.En ole jäänyt kiinni,ainakaan vielä.Joskus jopa toivon,että jäisin kiinni niin tähän tulisi loppu.Voisin lakata loukkaamasta rakastamaani ihmistä ja elää sinkku elämää.Kuitenkaan en aijo ainakaan ihan heti eroa ottaa.Enkä kylläkään lopeta muiden tapaamista.Seksi oman puolisoni kanssa on kyllä ihanaa ja hyvää.Sitä vaan hakee jännitystä ja tunnetta olla haluttu muilta miehiltä.
Puolisoni on välillä työn puolesta kauempana jolloin tilaisuus tekee varkaan vielä helpommin.Viimeksi syksynä deittailin/harrastin seksiä viikonlopun aikana kolmen eri miehen kanssa.Silloin tunsin itseni kauheaksi ihmiseksi,mutta sekin oli vain hetken tunne.En siis tavallaan kadu tekemiäni asioita.Kauanko tämä jatkuu,en osaa sanoa..
Kohtalotovereiden kokemuksia? Muutkin saavat kommentoida.
Olen pettävä nainen
46
10038
Vastaukset
- oli joskus
tommoin lumppu ämmä ja tulen katumaan sitä lopun ikäni. jos olisin tiettyyn aikaan saanut tietää niin olisin voinu t...
- Miehinen mies
Täytyy kyllä sanoa että jos avovaimo jäisi tuollaisesta kiinni niin saisi opetella syömään pillillä.
- Anonyymi
Miehinen mies kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa että jos avovaimo jäisi tuollaisesta kiinni niin saisi opetella syömään pillillä.
Joo-o . Täytyy kyllä tunnustaa, etten koskisi tuohon edes maksusta. En voi sietää naisia, jotka ovat olleet pienen ikänsä, " maamiesseuran yhteisiä." Inhotus. Mutta tiedän tuon olevan nykyisin hyvinkin yleistä.
- wilhelmi1
Olen (tod.näk) miehesi ystävä. Miehesi on tiennyt "tavoistasi" jo jonkin aikaa. Juttusi osuu muuten liian hyvin vain "samanlaiseksi sattumaksi".
Miehelläsi on ollut jo jonkun aikaa "kommennus morsian". Hän ei vaan halua lopettaa sinun kanssa.
Olette molemmat erikoisia. Tuolle hommalle tulee vielä "paskainen loppu". - lumppu...
Toivotaan että mies saa tietää ja dumppaa sut...varmasti ansaitsee sinua parempaa...vaikka eihän sitä tiiä mitä sutinaa sillä itsellään on...monestihan noilla reissuilla juuri pumpataan vierasta naista kun kiinni jäämisen riski on hyvin pieni...
- todellinen tarina
Aika paljon samanlainen oli minun tarinani. Minä tajuan mitä tarkoitat, ja miltä sinusta tuntuu. Ja kuinka kivaa on "aidan takana". Onneksi tajusin itse toilailuni ajoissa. En kärynnyt miehelleni, mutta lopetin itse seikkailut. Luulen että tuo tuollainen on jotakin todistelua itselleen että kelpaan tässä vielä. Minä etsin silloin myös sitä kadonnutta orgasmia, jota yleensä en saanut.
Onneksi viisastuin..ja saan sen orgasminkin ihanan oman kumppanin kanssa. - kuulolla..
Nainen?? Lapsihan sinä olet, aikuisen kehossa. Vajaa kymmenenvuotiaiden pikkutyttöjen pihajutuissa kuulee samanlaisia tykkäänpäs enkä tykkää pohdintoja. Ja monesti nekin päätyvät kypsempään ratkaisuun.
- joskus...
Minun tarinani on myös monella tapaa samanlainen. Suhteen pituus täsmää, ja nimimerkistäsi päätellen myös ikä.
Tiedän tunteen, kun toivoo ratkaisua tilanteeseen vaikka sitten jäämällä kiinni. Minua suhteessa pitivät yhteinen koti ja yhteiset ystävät. En tavallaan halunnut luopua elämäntavastamme vaikka samaan aikaan halusinkin olla sinkku.
Koen että "heräsin" aivan viimeisellä hetkellä. Eräänä aamuna, kostean illan jälkeen, tajusin ettei se onni tule muista miehistä. Se tulee siitä että saa joka aamu herätä sen oman rakkaan vierestä. Siitä, että se ihminen on vierellä vaikka kuinka elämässä tuulisi. Niistä asioista kannattaa pitää kiinni.
Ymmärsin myös että huomionkipeyteni ei katoa vain niin päättämällä. Edelleen nautin flirttailusta ja miesten huomiosta, mutta se jää siihen.
Viimeiset pari vuotta olemme keskustelleet paljon, ja avoimemmin kuin ennen. Olen avoimesti kertonut miehelleni että kaipaan suhteen alun huumaa. Yhdessä olemme keksineet keinoja saada pilkahduksia siitä huumasta takaisin. Näin tuntuu kuin olisin saanut kaiken :)
Jokaisen täytyy tehdä elämässä niin kuin on itselle parasta, mutta satuttaessa muita satuttaa myös itseään. Toivon sinulle onnea ratkaisusi tekemiseen!- Mika julkku
Mä olen 35v mies ja petän vaimoani. Mä tykkään pettää ja rakastan ulkopanoja. Yleensä petän nuorten tyttöjen kans tykkään sakko lihasta.
- jasu_lorus
Sinulla on suhde, joka on monella tapaa hyvä mutta tarvitset jotain muutakin. Oletko miettinyt mitkä ovat ne perimmäiset tarpeet, joita yrität tyydyttää toisten miesten kanssa? Voisiko uuden suhteen jännityksen ym. ihanuudet saada toteutettua avoliitossasi, ehkä avopuolisollasi jää samat tarpeet tyydyttämättä?
Minä pidän huorina sellaisia ihmisiä, jotka tekevät niin kuin muut haluavat, vaikka se olisi vastoin omaa tahtoa. Sinua en siis laske tuohon joukkoon. Me elämme vain kerran ja siksi meillä on oikeus olla jonkin verran itsekkäitä. Tavallaan ihailen sinua, koska olet uskaltanut toteuttaa omaa tahtoasi siitä huolimatta, että tässä tapauksessa suurin osa ihmisistä sen tuomitsee.
Älä kerro uskottomuudestasi miehellesi. Teot ratkaisevat ja ne ovat jo tapahtuneet. Rehellisyys olisi lapsellista idealismia, eikä kertominen lievennä tekojesi vääryyttä. Voit säästää hänet suurelta tuskalta kantamalla tämän taakan yksin.
Minun mielestäni sinun kannattaisi erota. Uskon todella, että tulet onnellisemmaksi jonkun toisen kanssa, ja miehesi myös. Ainakin kannattaisi ottaa breikki ja vasta sitten, kun olette kumpikin saaneet rauhassa kokeilla miltä se tuntuu muiden kanssa, sitoudutte toisillenne.- wom82
Kiitos neuvoista,mutta luulenpa että niistä ei ole paljon apua..
Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa,että voidaan molemmat tutustua uusiin ihmisiin ja edes ainakin haistella uusia tuulia ja katsoa halutaanko vielä jatkaa yhdessä.Avopuolisoni ei ole tähän suostunut vaan sanoi,että se on sitten ero kokonaan jos sellaista haluaa.
Totuutta en aijo hänelle koskaan kertoakaan.Se vaan satuttaisi häntä liikaa.Hän olisi ollut jo vuosia sitten valmis menemään kanssani kihloihin ja naimisiin.Itse en ole valmis kumpaankaan,Siinä ei olisi mitään järkeä,koska en ole uskollinen hänelle.
Meillä on muuten todella ihana ja toimiva suhde.Lisäksi seksi on hyvää.Parempi seksi ei ole syy miksi häntä petän.Siihen on varmasti monta muuta syytä.Vaihtelunhalu,tunne olla haluttu,seikkailu ja halu tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ym.Lisäksi joidenkin näiden muiden miesten kanssa teemme muitakin asioita,katsomme leffoja,ulkoilemme tms.Se ei ole aina vaan pelkkää seksiä.
Katumusta en tunne,Ja kuten sanoit,olen itsekin ajatellut asian niin,että kerran täällä vain eletään.Se on myös suuri syy tähän.En halua jättää asioita kokematta elämässä ja katua vanhana sitä,että olen liian vähän saanut kokea asioita. Myöskään en halua heti erota ja luopua ihanasta avopuolisosta rinnallani.Kauheaa tätä on sanoa,mutta nyt olen onnistunut saamaan nuo molemmat asiat elämääni.Katsotaan kauan tämä toimii.Jos jään kiinni ja ero tulee,se on tietoinen riski.Lisäksi osaan niin hyvin järjestää asiat,että luulen että kiinnijäämisen riski on pieni.Lisäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä.
Kuitenkin jos avopuolisoni pettäisi minua,jättäisin hänet.Sitten se olisi helppoa minullekin tehdä tämä ratkaisu.Välillä olen toivonutkin,että hän sen tekisi.Niin olisi tämäkin homma selvä.Hän on kuitenkin sellainen ihminen,että sitä ei koskaan tapahdu. - jasu_lorus
wom82 kirjoitti:
Kiitos neuvoista,mutta luulenpa että niistä ei ole paljon apua..
Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa,että voidaan molemmat tutustua uusiin ihmisiin ja edes ainakin haistella uusia tuulia ja katsoa halutaanko vielä jatkaa yhdessä.Avopuolisoni ei ole tähän suostunut vaan sanoi,että se on sitten ero kokonaan jos sellaista haluaa.
Totuutta en aijo hänelle koskaan kertoakaan.Se vaan satuttaisi häntä liikaa.Hän olisi ollut jo vuosia sitten valmis menemään kanssani kihloihin ja naimisiin.Itse en ole valmis kumpaankaan,Siinä ei olisi mitään järkeä,koska en ole uskollinen hänelle.
Meillä on muuten todella ihana ja toimiva suhde.Lisäksi seksi on hyvää.Parempi seksi ei ole syy miksi häntä petän.Siihen on varmasti monta muuta syytä.Vaihtelunhalu,tunne olla haluttu,seikkailu ja halu tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ym.Lisäksi joidenkin näiden muiden miesten kanssa teemme muitakin asioita,katsomme leffoja,ulkoilemme tms.Se ei ole aina vaan pelkkää seksiä.
Katumusta en tunne,Ja kuten sanoit,olen itsekin ajatellut asian niin,että kerran täällä vain eletään.Se on myös suuri syy tähän.En halua jättää asioita kokematta elämässä ja katua vanhana sitä,että olen liian vähän saanut kokea asioita. Myöskään en halua heti erota ja luopua ihanasta avopuolisosta rinnallani.Kauheaa tätä on sanoa,mutta nyt olen onnistunut saamaan nuo molemmat asiat elämääni.Katsotaan kauan tämä toimii.Jos jään kiinni ja ero tulee,se on tietoinen riski.Lisäksi osaan niin hyvin järjestää asiat,että luulen että kiinnijäämisen riski on pieni.Lisäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä.
Kuitenkin jos avopuolisoni pettäisi minua,jättäisin hänet.Sitten se olisi helppoa minullekin tehdä tämä ratkaisu.Välillä olen toivonutkin,että hän sen tekisi.Niin olisi tämäkin homma selvä.Hän on kuitenkin sellainen ihminen,että sitä ei koskaan tapahdu.Uskoin sinun olevan onnellisempi jonkun toisen kanssa, koska jotenkin oletin, ettei avopuolisosi ehkä ole "vertaisesi". Siis jos olisitte sinkkuina radalla, miten helposti hän saisi vähintään yhtä kauniin, älykkään ja muutenkin ihanan naisen kuin sinä?
Joka tapauksessa pidän siitä, että maailmankuvassasi tuntuu olevan useampaa kuin kahta väriä. Yleensä oletamme, että ihminen pyrkii tulemaan elämässään onnelliseksi mutta valitettavasti onnelisen elämän malli otetaan sen enempää kyseenalaistamatta raamatusta. Mielestäni jokaisen täytyy itse selvittää mitä onnellisuus hänelle on. Mitkä tarpeet täytyy tyydyttyä ja mitä tunteita täytyy saada kokea, että onnellisuuus olisi mahdollista? Onko onnellisuus olotila vai määrittelleekö sen jotenkin muuten?
Tuntuu hieman ristiriitaiselta, ettet hyväksyisi avopuolisosi pettävän vaikka itse olet niin tehnytkin. Ehkä et periaatteessa salli sitä itsellesikään mutta kun vaihtoehtona olisi jättää nuo kokemukset elämättä ja tukahduttaa niihin liittyvät halut, olet tavallaan valinnut pienemmän pahan? Haluatko kuitenkin sitten joskus tämän miehen kanssa naimisiin? Sitten, kun olet seikkailusi seikkaillut?
Koska en tunne sinua, en pysty vielä täysin tavoittamaan tuntojasi. Jos minä olisin miehesi ja kokisin, että sinä vilpittömästi rakastat minua, voisin sallia sinulle seikkailusi. Siinä tapauksessa tosin haluaisin kokea samat jännitykset itsekin. - wom82
jasu_lorus kirjoitti:
Uskoin sinun olevan onnellisempi jonkun toisen kanssa, koska jotenkin oletin, ettei avopuolisosi ehkä ole "vertaisesi". Siis jos olisitte sinkkuina radalla, miten helposti hän saisi vähintään yhtä kauniin, älykkään ja muutenkin ihanan naisen kuin sinä?
Joka tapauksessa pidän siitä, että maailmankuvassasi tuntuu olevan useampaa kuin kahta väriä. Yleensä oletamme, että ihminen pyrkii tulemaan elämässään onnelliseksi mutta valitettavasti onnelisen elämän malli otetaan sen enempää kyseenalaistamatta raamatusta. Mielestäni jokaisen täytyy itse selvittää mitä onnellisuus hänelle on. Mitkä tarpeet täytyy tyydyttyä ja mitä tunteita täytyy saada kokea, että onnellisuuus olisi mahdollista? Onko onnellisuus olotila vai määrittelleekö sen jotenkin muuten?
Tuntuu hieman ristiriitaiselta, ettet hyväksyisi avopuolisosi pettävän vaikka itse olet niin tehnytkin. Ehkä et periaatteessa salli sitä itsellesikään mutta kun vaihtoehtona olisi jättää nuo kokemukset elämättä ja tukahduttaa niihin liittyvät halut, olet tavallaan valinnut pienemmän pahan? Haluatko kuitenkin sitten joskus tämän miehen kanssa naimisiin? Sitten, kun olet seikkailusi seikkaillut?
Koska en tunne sinua, en pysty vielä täysin tavoittamaan tuntojasi. Jos minä olisin miehesi ja kokisin, että sinä vilpittömästi rakastat minua, voisin sallia sinulle seikkailusi. Siinä tapauksessa tosin haluaisin kokea samat jännitykset itsekin.Kihloihin ja naimisiin minulle ei ole koskaan ollut kiire.Luulenpa,että olisi kyseessä millainen mies tahansa,sormus ei ole minun juttuni.Avopuolisoni on aina välillä ottanut asian esille,mutta tyytynyt sitten siihen,että en ole vielä valmis asiaan.Ja miksi sellaiseen ryhtyisi..Vielä enemmän kokisin oloni sidotuksi ja liian vangituksi.Haluan suhteessakin tietynlaista vapautta.Tosin tämä vapaus pettää toista on liiankinlaista vapautta usean mielestä ja liian omavaltaista.Niin se on minunkin mielestäni.
Joskus tosiaan olen toivonut,että avopuolisoni tekisi jotain mikä voisi olla ratkaisu eroon..esim pettäminen,lyöminen tms.Kuullostaa varmaan todella sairaalta :) Sitten voisin hyvällä syyllä jättää hänet.
Välillä katselen asuntoja ihan huvin vuoksi ja mietin miltä tuntuisi taas asua yksin.Kuitenkin rakastan todella paljon avopuolisoani.En osaa vaan punnita kumpi minulle on tärkeämpää.Voihan olla etten enää koskaan tapaakaan yhtä ihanaa miestä,jonka kanssa voisin loppuelämäni viettää.
Itse näen ihmisen kuitenkin niin seksuaalisena "olentona" etten usko,että ihmistä on luotu yksiavioisuuteen.Kihloihin ja naimisiin menoa en pidä missään suuressa arvossa.Vaan jos viihtyy toisen ihmisen kanssa,ei siihen mielestäni tarvita sormuksia todisteeksi.
Yhteistä asuntoakaan ei olla vielä hankittu,koska epävarmuus suhteessa painaa mieltäni.Jos on yhteistä omaisuutta sekin vaan hankaloittaa käytännön asioita.
Voi olla,että olen vuodenkin päästä tässä samassa patti tilanteessa..Nyt kuitenkin aion nauttia kesästä pilkettä silmäkulmassa sen tuomin ihanin asioin :) - Petetty mies
wom82 kirjoitti:
Kiitos neuvoista,mutta luulenpa että niistä ei ole paljon apua..
Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa,että voidaan molemmat tutustua uusiin ihmisiin ja edes ainakin haistella uusia tuulia ja katsoa halutaanko vielä jatkaa yhdessä.Avopuolisoni ei ole tähän suostunut vaan sanoi,että se on sitten ero kokonaan jos sellaista haluaa.
Totuutta en aijo hänelle koskaan kertoakaan.Se vaan satuttaisi häntä liikaa.Hän olisi ollut jo vuosia sitten valmis menemään kanssani kihloihin ja naimisiin.Itse en ole valmis kumpaankaan,Siinä ei olisi mitään järkeä,koska en ole uskollinen hänelle.
Meillä on muuten todella ihana ja toimiva suhde.Lisäksi seksi on hyvää.Parempi seksi ei ole syy miksi häntä petän.Siihen on varmasti monta muuta syytä.Vaihtelunhalu,tunne olla haluttu,seikkailu ja halu tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ym.Lisäksi joidenkin näiden muiden miesten kanssa teemme muitakin asioita,katsomme leffoja,ulkoilemme tms.Se ei ole aina vaan pelkkää seksiä.
Katumusta en tunne,Ja kuten sanoit,olen itsekin ajatellut asian niin,että kerran täällä vain eletään.Se on myös suuri syy tähän.En halua jättää asioita kokematta elämässä ja katua vanhana sitä,että olen liian vähän saanut kokea asioita. Myöskään en halua heti erota ja luopua ihanasta avopuolisosta rinnallani.Kauheaa tätä on sanoa,mutta nyt olen onnistunut saamaan nuo molemmat asiat elämääni.Katsotaan kauan tämä toimii.Jos jään kiinni ja ero tulee,se on tietoinen riski.Lisäksi osaan niin hyvin järjestää asiat,että luulen että kiinnijäämisen riski on pieni.Lisäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä.
Kuitenkin jos avopuolisoni pettäisi minua,jättäisin hänet.Sitten se olisi helppoa minullekin tehdä tämä ratkaisu.Välillä olen toivonutkin,että hän sen tekisi.Niin olisi tämäkin homma selvä.Hän on kuitenkin sellainen ihminen,että sitä ei koskaan tapahdu.Miehesi varmasti haluaisi tietää. Jos et kerro, olet todella saastainen ihminen
- jupjup
wom82 kirjoitti:
Kihloihin ja naimisiin minulle ei ole koskaan ollut kiire.Luulenpa,että olisi kyseessä millainen mies tahansa,sormus ei ole minun juttuni.Avopuolisoni on aina välillä ottanut asian esille,mutta tyytynyt sitten siihen,että en ole vielä valmis asiaan.Ja miksi sellaiseen ryhtyisi..Vielä enemmän kokisin oloni sidotuksi ja liian vangituksi.Haluan suhteessakin tietynlaista vapautta.Tosin tämä vapaus pettää toista on liiankinlaista vapautta usean mielestä ja liian omavaltaista.Niin se on minunkin mielestäni.
Joskus tosiaan olen toivonut,että avopuolisoni tekisi jotain mikä voisi olla ratkaisu eroon..esim pettäminen,lyöminen tms.Kuullostaa varmaan todella sairaalta :) Sitten voisin hyvällä syyllä jättää hänet.
Välillä katselen asuntoja ihan huvin vuoksi ja mietin miltä tuntuisi taas asua yksin.Kuitenkin rakastan todella paljon avopuolisoani.En osaa vaan punnita kumpi minulle on tärkeämpää.Voihan olla etten enää koskaan tapaakaan yhtä ihanaa miestä,jonka kanssa voisin loppuelämäni viettää.
Itse näen ihmisen kuitenkin niin seksuaalisena "olentona" etten usko,että ihmistä on luotu yksiavioisuuteen.Kihloihin ja naimisiin menoa en pidä missään suuressa arvossa.Vaan jos viihtyy toisen ihmisen kanssa,ei siihen mielestäni tarvita sormuksia todisteeksi.
Yhteistä asuntoakaan ei olla vielä hankittu,koska epävarmuus suhteessa painaa mieltäni.Jos on yhteistä omaisuutta sekin vaan hankaloittaa käytännön asioita.
Voi olla,että olen vuodenkin päästä tässä samassa patti tilanteessa..Nyt kuitenkin aion nauttia kesästä pilkettä silmäkulmassa sen tuomin ihanin asioin :)kirjoitti ensmmäisen luokan jakorasia,oksettaa.
- mies, joka aavistaa
Kehoitan ottamaan etäisyyttä tai eroamaan. Jos luotat nykyiseen kumppaniisi riittävästi, niin on varmasti helpotuksen huokaus etäisyyden oton jälkeen kertoa asiasta. Tuollainen homma vaan syö miestä tai naista, että täytyy koko ajan elää valheessa.
- .mies.
wom82 kirjoitti:
Kiitos neuvoista,mutta luulenpa että niistä ei ole paljon apua..
Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa,että voidaan molemmat tutustua uusiin ihmisiin ja edes ainakin haistella uusia tuulia ja katsoa halutaanko vielä jatkaa yhdessä.Avopuolisoni ei ole tähän suostunut vaan sanoi,että se on sitten ero kokonaan jos sellaista haluaa.
Totuutta en aijo hänelle koskaan kertoakaan.Se vaan satuttaisi häntä liikaa.Hän olisi ollut jo vuosia sitten valmis menemään kanssani kihloihin ja naimisiin.Itse en ole valmis kumpaankaan,Siinä ei olisi mitään järkeä,koska en ole uskollinen hänelle.
Meillä on muuten todella ihana ja toimiva suhde.Lisäksi seksi on hyvää.Parempi seksi ei ole syy miksi häntä petän.Siihen on varmasti monta muuta syytä.Vaihtelunhalu,tunne olla haluttu,seikkailu ja halu tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ym.Lisäksi joidenkin näiden muiden miesten kanssa teemme muitakin asioita,katsomme leffoja,ulkoilemme tms.Se ei ole aina vaan pelkkää seksiä.
Katumusta en tunne,Ja kuten sanoit,olen itsekin ajatellut asian niin,että kerran täällä vain eletään.Se on myös suuri syy tähän.En halua jättää asioita kokematta elämässä ja katua vanhana sitä,että olen liian vähän saanut kokea asioita. Myöskään en halua heti erota ja luopua ihanasta avopuolisosta rinnallani.Kauheaa tätä on sanoa,mutta nyt olen onnistunut saamaan nuo molemmat asiat elämääni.Katsotaan kauan tämä toimii.Jos jään kiinni ja ero tulee,se on tietoinen riski.Lisäksi osaan niin hyvin järjestää asiat,että luulen että kiinnijäämisen riski on pieni.Lisäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä.
Kuitenkin jos avopuolisoni pettäisi minua,jättäisin hänet.Sitten se olisi helppoa minullekin tehdä tämä ratkaisu.Välillä olen toivonutkin,että hän sen tekisi.Niin olisi tämäkin homma selvä.Hän on kuitenkin sellainen ihminen,että sitä ei koskaan tapahdu."Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa"
jos kumppani koskaan ehdottaa taukoa, ainoa oikea veto siihen on pistää suhde samantien lopullisesti telakalle.
"isäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä."
hölmö mies. - Mikku246
wom82 kirjoitti:
Kiitos neuvoista,mutta luulenpa että niistä ei ole paljon apua..
Olen ehdottanut puolisolleni hetkellistä taukoa,että voidaan molemmat tutustua uusiin ihmisiin ja edes ainakin haistella uusia tuulia ja katsoa halutaanko vielä jatkaa yhdessä.Avopuolisoni ei ole tähän suostunut vaan sanoi,että se on sitten ero kokonaan jos sellaista haluaa.
Totuutta en aijo hänelle koskaan kertoakaan.Se vaan satuttaisi häntä liikaa.Hän olisi ollut jo vuosia sitten valmis menemään kanssani kihloihin ja naimisiin.Itse en ole valmis kumpaankaan,Siinä ei olisi mitään järkeä,koska en ole uskollinen hänelle.
Meillä on muuten todella ihana ja toimiva suhde.Lisäksi seksi on hyvää.Parempi seksi ei ole syy miksi häntä petän.Siihen on varmasti monta muuta syytä.Vaihtelunhalu,tunne olla haluttu,seikkailu ja halu tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ym.Lisäksi joidenkin näiden muiden miesten kanssa teemme muitakin asioita,katsomme leffoja,ulkoilemme tms.Se ei ole aina vaan pelkkää seksiä.
Katumusta en tunne,Ja kuten sanoit,olen itsekin ajatellut asian niin,että kerran täällä vain eletään.Se on myös suuri syy tähän.En halua jättää asioita kokematta elämässä ja katua vanhana sitä,että olen liian vähän saanut kokea asioita. Myöskään en halua heti erota ja luopua ihanasta avopuolisosta rinnallani.Kauheaa tätä on sanoa,mutta nyt olen onnistunut saamaan nuo molemmat asiat elämääni.Katsotaan kauan tämä toimii.Jos jään kiinni ja ero tulee,se on tietoinen riski.Lisäksi osaan niin hyvin järjestää asiat,että luulen että kiinnijäämisen riski on pieni.Lisäksi mieheni on niin sinisilmäinen ettei ikinä uskoisi minua pettävän häntä.
Kuitenkin jos avopuolisoni pettäisi minua,jättäisin hänet.Sitten se olisi helppoa minullekin tehdä tämä ratkaisu.Välillä olen toivonutkin,että hän sen tekisi.Niin olisi tämäkin homma selvä.Hän on kuitenkin sellainen ihminen,että sitä ei koskaan tapahdu.ketjun aloittajalle tää viesti.... Stoorini on aika samanlainen, kuin olisin lukenut omasta elämästäni nuo osat tekstit joita kirjoitit. Tilanteeni siis lähes sama, paitsi eroaa sillä tavalla, että suhteessamme molemmat olemme pettäneet ja kumpikin osapuoli tietää toisten pettämisistä, tosin mieheni ei tiedä kaikista jutuistani. Ja minun tapuksessani eroavaisuuksia sinun tarinaasi on myös se, että itselläni on ollut vain yhdenillanjuttuja, ei vielä vakkaripanoja, mutta olen monta kertaa sellaisia ajatellut hankkia.. ehkä vielä joku päivä. Mutta pettämisiäni en ole katunut, kivaa ja virkistävää on ollut. Ja tulen jatkossakin pettämään. En kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä halua erota, rakkautta kun on vielä jäljellä, hyvä ystävyyssuhde jne. Seksuaalisestikkin haluan kumppaniani, kuin myös hän minua. Mutta silti seksielämämme on aika kuivaa ja kaavamaista.. (eroavaisuus sinun tarinaasi). Oli kiva lukea sinun viestejäsi. Olen sitä mieltä, että kerranhan täällä vaan eletään ;) pitää siis tehdä asioita joita itse haluaa, nauttia elämästä. Se mitä toinen ei tiedä, ei häntä satuta.. En jaksa tähän nyt kirjoittaa enempää, mutta jos haluat lukea lyhyen selosteen elämäntilanteestani, se löytyy s24 suhteet ja tunteet osiosta-->yhdenillanjutut-->nimimerkillä 457Mirkku246
ps. Hauskaa ja panorikasta kevättä sulle! :)
- painua
ja äkkiä helvettiin miehesi elämästä. Olet lutka, lutka, ja vielä kerran lutka.
- ....etkä toisiakaan
Olet kova ja kylmä itseäsi täynnä oleva nainen! Petät koko ajan miestäsi etkä edes häpeä!
Ei huora häpeä eikä kadu. Miehes todennäköisesti luulee että olet parempi kuin olet, huomaisi vaan pian totuuden sinusta. Sitä se salailu teettää, itsekäs tulee aina vaan itsekkäämmäksi ja kovemmaksi ja tyhmemmäksi. Edes sen vertaa sinulla ei ole moraalia että jättäisit hänet ja kertoisit minkälainen oikeasti olet.- Tirlittan45
Kerronpa oman tarinani, voitte ottaa kantaa ja vastata jos haluatte.
Olen neljäkymmentäviisivuotias avioliitossa elävä rouva. Ainokaiseni on muuttanut pois kotoa ja liittomme on entisestään väljähtänyt, ja meillä on niin päin että minä en saa riittävästi tyydyttävää seksiä kotona joten päädyin hakemaan sitä muualta.
Minulla on salasuhde itseäni muutamaa vuotta nuorempaan sinkkumieheen, jolta saan riittävästi seksiä, joka on tajunnanräjäyttävää. Nautin täysin joka hetkestä jonka vietän hänen kanssaan. Suhteemme perustuu täysin seksiin, totta kai keskustelemme ja käymme elokuvissa ja teatterissa ja kirjoittelemme, mutta tunteista emme puhu.
Halusin tarinallani tuoda sen eslle että ei pelkästään miehet ole pettäjiä ja sinkkunaiset viettelijättäriä. Olen myös sitä mieltä, että jos kotona ei saa riittävästi seksiä miksi sitä ei saisi hakea muualta.
Minua mietityttää vain se, että kuinka kauan tämä tunteista puhumattomuus voi kestää? Ja pystyykö suhde perustumaan (naisen puolelta) pelkästään seksiin? - Anonyymi
Tirlittan45 kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani, voitte ottaa kantaa ja vastata jos haluatte.
Olen neljäkymmentäviisivuotias avioliitossa elävä rouva. Ainokaiseni on muuttanut pois kotoa ja liittomme on entisestään väljähtänyt, ja meillä on niin päin että minä en saa riittävästi tyydyttävää seksiä kotona joten päädyin hakemaan sitä muualta.
Minulla on salasuhde itseäni muutamaa vuotta nuorempaan sinkkumieheen, jolta saan riittävästi seksiä, joka on tajunnanräjäyttävää. Nautin täysin joka hetkestä jonka vietän hänen kanssaan. Suhteemme perustuu täysin seksiin, totta kai keskustelemme ja käymme elokuvissa ja teatterissa ja kirjoittelemme, mutta tunteista emme puhu.
Halusin tarinallani tuoda sen eslle että ei pelkästään miehet ole pettäjiä ja sinkkunaiset viettelijättäriä. Olen myös sitä mieltä, että jos kotona ei saa riittävästi seksiä miksi sitä ei saisi hakea muualta.
Minua mietityttää vain se, että kuinka kauan tämä tunteista puhumattomuus voi kestää? Ja pystyykö suhde perustumaan (naisen puolelta) pelkästään seksiin?meillä on yksi elämä nauttikaa
- 18
sinulle, että miltä tuntuu, kun selviää, että oma kumppani on ollut uskoton. Aluksi sitä ei voi uskoa todeksi, sitten maailma romahtaa ja kaikki ne yhteiset eletyt vuodet tuntuu valheelta, silmälumeelta, millään ei olekaan merkitystä, ei ole merkitystä enää, vaikka toinen kuinka hokee, että rakastaa.... Sitä tuntee itsensä maailman huonommaksi, kun ei ole riittänytkään ja on uskonut toisen olevan ihan erilainen mitä on. Se tuska on välillä niin suurta, että henki salpautuu ja hengitys ei kulje ja kun tietää, ettei tuskaa pääse mitenkään pakoon, ainoa mikä siihen auttaa on aika ja kun tietää, että aikaa tarvitaan paljon, jokainen päivä on rypistelemistä, itkuja, kyyneleitä, ravioamista ja kuitenkaan et koskaan voi täysin ymmärtää, miksi toinen on tehnyt niin hirveän teon. Odotat vain, että tuska helpottaa jonain päivänä. Aina kun katsot kumppaniasi, niin tulee mieleen, että tuo tuossa on pettänyt, valehdellut, elänyt kaksoiselämää vuosikaudet. Ei sellaista voi ymmärtää.
Eroa.- Petetty ja rikottu
Tämä pitäisi kaikkien pettäjien ja kakkosten lukea - ajatuksella. Mitkään selitykset ja perustelut eivät riitä puolustukseksi tällaisen tuskan aiheuttamiseen.
Itse olen kärvistellyt nyt reilun 2 kk, ja käynyt prikulleen kaiken tuon läpi. Kun puoliso sanoo, että onhan meillä ollut hyviäkin hetkiä, hän ei ymmärrä, että nekin ovat muuttuneet vain valheeksi petetyn mielessä ja muistoissa.
Tottakai molemmissa on aina syytä, mutta mikään ei silti oikeuta pettämiseen. Jos parisuhde on lopuillaan, sen voi lopettaa muuhunkin kuin toisen täydelliseen nöyryyttämiseen ja loukkaamiseen. Jos taas entisessä halutaan pitäytyä, miten voi edes kuvitella, että pettäminen tai kolmas osapuoli voisi parantaa jotain.
Kipu on välillä jotain aivan sietämätöntä; en tiedä ottaako rinnasta, vatsasta vai lakaako henki kulkemasta. Tosin tämän voi ymmärtää vain saman kokenut... - 5 kk takana
Petetty ja rikottu kirjoitti:
Tämä pitäisi kaikkien pettäjien ja kakkosten lukea - ajatuksella. Mitkään selitykset ja perustelut eivät riitä puolustukseksi tällaisen tuskan aiheuttamiseen.
Itse olen kärvistellyt nyt reilun 2 kk, ja käynyt prikulleen kaiken tuon läpi. Kun puoliso sanoo, että onhan meillä ollut hyviäkin hetkiä, hän ei ymmärrä, että nekin ovat muuttuneet vain valheeksi petetyn mielessä ja muistoissa.
Tottakai molemmissa on aina syytä, mutta mikään ei silti oikeuta pettämiseen. Jos parisuhde on lopuillaan, sen voi lopettaa muuhunkin kuin toisen täydelliseen nöyryyttämiseen ja loukkaamiseen. Jos taas entisessä halutaan pitäytyä, miten voi edes kuvitella, että pettäminen tai kolmas osapuoli voisi parantaa jotain.
Kipu on välillä jotain aivan sietämätöntä; en tiedä ottaako rinnasta, vatsasta vai lakaako henki kulkemasta. Tosin tämän voi ymmärtää vain saman kokenut...Veitte sanat suustani! Sellaista tuskaa ei tunneta kun jalka on poikki eikä edes synnytyssalissa. Siihen ei auta mikään, paitsi rauhoittava lääkitys, ja sekin on vain tilapäistä.
Pettäjät eivät ymmärrä miten syvälle petetyksi tuleminen viiltää. Siinä menee usko kaikkeen, itseen, toiseen, maailmaan, tulevaisuuteen, muistoihin,jne jne.
Joka kerta kun luen, että mies tai vaimo on tappanut/puukottanut toisensa, tai polttanut itsensä ja perheensä, mietin, onko taustalla petetyksi tuleminen. Se voi oikeasti sokaista järjen niin täysin, että vain ammattiauttaja voi auttaa. - Petetty ja rikottu
5 kk takana kirjoitti:
Veitte sanat suustani! Sellaista tuskaa ei tunneta kun jalka on poikki eikä edes synnytyssalissa. Siihen ei auta mikään, paitsi rauhoittava lääkitys, ja sekin on vain tilapäistä.
Pettäjät eivät ymmärrä miten syvälle petetyksi tuleminen viiltää. Siinä menee usko kaikkeen, itseen, toiseen, maailmaan, tulevaisuuteen, muistoihin,jne jne.
Joka kerta kun luen, että mies tai vaimo on tappanut/puukottanut toisensa, tai polttanut itsensä ja perheensä, mietin, onko taustalla petetyksi tuleminen. Se voi oikeasti sokaista järjen niin täysin, että vain ammattiauttaja voi auttaa.Näitä perhetragedioitten taustoja...
Minusta, kiltistä ja rauhallisesta nelikymppisestä perheenäidistä, on tullut täysin kontrolloimaton hirviö. 4 kk kulunut siitä kun sain tietää mieheni uskottomuudesta ja saatan yhtäkkiä heittää kupin seinään tai käydä häneen käsiksi. Inhoan ja halveksin itseäni, mutta en voi hillitä itseäni kun se hetki tulee. Ainoa lohtu on etten tee sitä lasten nähden.
Jollain tasolla ymmärrän nyt näitä puolisontappajia, mutta en tietenkään hyväksy, niinkuin en omaakaan käytöstäni- häpeän sitä!
Mutta jos 40 vuotta olen elänyt viilipyttynä, kyllä tämä tästä-tyyppinä ja käyttänyt väkivaltaa vain kärpäsiin ja hyttysiin ja nyt olen tällainen, niin on helppo kuvitella kuinka samassa tilanteessa olevalla kiivasluontoisella ihmisellä pettää kontrolli vielä pahemmin.
- tragedy*
Pelkästään uskottelet itsellesi rakastavasi kumppaniasi. Ja vain toivot viettäväsi loppuelämäsi hänen kanssaan. Teet kuitenkin kaikkesi, että saisit hänet vihaamaan sinua ja jättämään sinut. Hei, herätys! Mitä järkeä tuossa on?
- tylytys itsekkäälle
Rakastaminen on eri asia. Se että miehesi on sinulle ihana ja sinusta se on ihanaa ei tarkoita että rakastaisit häntä ihmisenä. Jos todella rakastaisit, kunnioittaisit häntä, arvostaisit, ymmärtäisit, pitäisit häntä ihmisenä, etkä pettäisi luottamusta. Toisin sanoen et tekisi mitään satuttaaksesi häntä. Äläkä sano tähän väliin pettureiden lempitekosyytä "siksi en kerro koska en halua satuttaa" jos et haluaisi satuttaa et panisi muiden kanssa. Hän ansaitsee tietää millaisen ihmisen kanssa jakaa elämänsä. Luuletko ansaitsevasi hänet? Luuletko että hän rakastaisi oikeaa sinua?
- <3 84
Onko rakkautesi todella oikeaa rakkautta? Vai rakastatko vain ajatusta rakkaudesta?
Itse "lentelin kukasta kukkaan" ennen kuin tapasin nykyisen poikaystäväni, asumme nykyisin yhdessä. Olen aikaisemmin elänyt pitkässä, huonossa parisuhteessa hyvin nuoresta asti. Erosin ja sen jälkeen vietin vähintäänkin villiä, vapaata sinkkuelämää. Tapailin useita ihmisiä samaan aikaan, harrastin yhden illan juttuja enemmän kun tarpeeksi osoittaakseni, että kelpaan. Nykyinen parisuhteenikin alkoi yhden illan juttuna, molemmat ajattelimme niin.
Kun tapaisn nykyisen rakkaani, suhteemme tosiaan alkoi yhden illan juttuna. Jokin kuitenkin "kolahti". Vaikka alussa vain tapailimme (kuukauden verran, ennen kuin aloimme yhteisestä päätöksestä "vakavasti" seurustella), edes tuolloin en halunnut muita. Vaikka minulla periaatteessa olisi tapailuvaiheessa ollut "lupa" iskeä kenet haluan ja olla kuinka monen kanssa haluan, se ei olisi vain tuntunut oikealta. En siis sitä tehnyt.
Seurustelumme alettua ei suoraan sanoen ole edes tehnyt mieli toista. Toki minäkin katson muita miehiä kadulla, olenhan ihminen. Mutta toisen ihmisen kosketus ihollani tuntuu niin vastenmieliseltä ajatukselta, etten sitä halua. Omat tunteeni ja himoni kohdistan vain rakkaaseeni, samoin tiedän hänenkin tekevän.
Kommunikaatiomme on erittäin avointa, pystymme puhumaan vaikeistakin asioista. Elämämme ja parisuhteemme ei missään nimessä ole ollut helppo, molemmilla on ollut omat kipuilunsa ja ongelmansa. Olemme kuitenkin selvinneet, ja tällä hetkellä minun on erittäin vaikea kuvitella elämääni ilman häntä. En tiedä mitään ihanampaa kuin käpertyä hänen syliinsä nukkumaan. Kukaan vieras mies ei voisi koskaan antaa samaa tunnetta.
Ennen seurusteluamme tosiaan liuhuin minkä ehdin. En koskaan, en koskaan, uskonut, että tapaisin ihmisen, joka vain tuntuu niin oikealta, kaikkine puutteineen ja vikoineen. En koskaan uskonut, että voisin henkisellä tavalla olla näin sitoutunut kehenkään, muut eivät aidosti kiinnosta pätkääkään. Olin "citysinkun" perikuva, jonka kuoren alle vain sitten kuitenkin murtauduttiin.
Toivoisin Sinun siis miettivän, rakastatko oikeasti puolisoasi. Itselleni se aito, OIKEA rakkaus on tuonut elämääni sen, että voin olla itseni. Sinä teeskentelet avopuolisollesi päivittäin, onko se todella sitä, mitä haluat? Olisiko helpompaa olla yksin, aidosti oma itsensä? Katsoa peiliin ilman, että täytyy miettiä, kuka on? Minun ei enää sitä tarvitse miettiä, olen mitä olen ja silti rakastettu. En itse haluaisi enää koskaan olla tilanteessa, jossa en voisi olla oma itseni (olin pakotettu olemaan "ei-itseni" edellisessä parisuhteessani, jossa minut pakotettiin tiettyyn muottiin).
Olisitko siis onnellisempi itsenäsi, elämään uteliaana ja kokeilunhaluisena sinkkuna? Siinä ei ole mitään pahaa, väärin on se, mitä nyt teet. Jos todella rakastat, et voi satuttaa. Ja pettäminen satuttaa aina, poikkeuksetta. Anna "rakkaallesi" ja itsellesi mahdollisuus löytää suhde, jossa rakastaminen on aitoa. Olette molemmat sen ansainneet.
Älä kylmetä itseäsi niin kuin olet nyt tehnyt. Elämä aitojen, vahvojen tunteiden kanssa on se syy, miksi olemme täällä. Älä itsekään tyydy "mukavaan", vaadi jo itsesi takia itseltäsi enemmän! Intohimoa voi olla pitkässäkin suhteessa, ja suhteessa molemmat ansaitsevat sen. Jos todella rakastat, annat teille molemmille vapauden olla oma itsensä. - lölöllöll
Tai sitten uskomaton lortto.
- Tuttua
Tätäpäivää on petä tai tule petetyksi.
Haluat tai et. - elämää ja erotiikkaa
Tuttua kirjoitti:
Tätäpäivää on petä tai tule petetyksi.
Haluat tai et.Noin se menee.
- kaataja2
laitappas tietosi niin otan yhteyttä:)
- ajattelija 2011
Meitä on moneksi ja eläinhän ihminenkin on.. ihminenhän on myös apinalle sukua,ja seuraapa "animal planet" ja siellä apinoita,,,Apina rakastelee sen kans joilla on tussu märkä ja haluttaa,kierii ja mouruaa,,,,Ne ihmisetkin jotka elävät luonnollisesti ja sisimmällällä tunteella,voivat pettää,,,ne elää vaistoilla ja ne on kovatasoisia hormonaalisesti ja niitä on sekä miehis että naisis
- Niinkin
>Moi aloittaja ! minä olin se yksi jonka kanssa deittailit viime syksynä ,ja rakastelimme
myös. Milloin tavattaisiin taas?
Muista älä lopeta näitä jako hommia ,koska me miehet kaipaamme panopuita.
Moi,Moi ! - 20
Monet tuollaiset laisesi miehet ja naiset ovat puolisoilleen loppupeleissä kynnysmattoja johon hyvä pyyhkiä jalat
- uskollinen liinu
Olethan miettinyt sitä kun, ei jos vaan kun,käry käy ?
- elämää,ei enempää
Surullista jos totta.
- Anna minullekkin!
Olet kunnon nainen, joka antaa pimppiä, sitä tarvitseville, niin pitääkin olla.
Me miehet elämme jatkuvassa pimpan puutteessa.
On hyvä, että edes joku tajuaa sen ja yrittää lievittää tuskaamme.
Olet ihana nainen, sanoisin IHANAINEN! - Kiitti vain
Olen tuoreessa parisuhteessa elävä mies, olen nähnyt ympärilläni paljon pettäviä ihmisiä, kaveruus ei paina mitään kun pillun huuma tulee. Naiseni on pettänyt minua heti suhteen alussa ex-panonsa kanssa ja on mustasukkainen kaikista naisista jne.
Luulen hänen pettäneen useamminkin, näyttää olevan niin itserakas. Luottamus on mennyt ja ainoa asia joka ajatuksena satuttaa eniten, on ajatus hänestä jonkun kaverini kanssa selän takana. Sanoin hänelle säännöt: jos on pakko pettää tee se ihan tahansa muun kanssa mutta ei kavereideni, sitä en kestäisi. Suhde poikki jos näin tapahtuu, heihin kaikkiin.
Nainen tykkää kauheasti huomiosta, kaikilta. Huomionkipeä ja sehän tässä huolettaa, tuntuu että kaikki kelpaa kunhan vain huomioidaan ja imarrellaan. Antaa miesten flirttailla ja muka ei huomaa flirttiä, minun ei kärsi edes puhua toisten naisten kanssa niin on kissatappelu.
Seksi on hyvää, mutta nainen on kyltymätön ja siitä tulee kohta liian arkista jos sitä on liikaa. Kun kaikki on käyty läpi liian nopeasti. Tunteellinen seksi on eri asia kuin kiivas, himokas pano.
Täytyy näköjään hommata naisen kanssa yhteinen salaisuus, jonka vain me tiedämme... Joku fetissi kenties, ruveta toteuttamaan kunnolla. Tai avoin suhde, mutta se voi viedä sen jännityksen pois.
Olen ajatellut, miksen minäkin kun kaikki muutkin näin tekevät. Saisin kuitenkin naisen, olen joskus pettänyt suhteessa. Kokeilin ja päädyin heti naisen kanssa sänkyyn, mutta katumus iski ja en voinut mennä loppuun. Se suhde päättyi minulle rankasti, kosto tuli kolminkertaisena.
Näitä kun lukee, tajuaa miksi naiset pettää. Jännityksen vuoksi ja niistä salaisuuksista tulevasta tunteesta, sama varmaan kuin varastelu lisättynä himolla.- Oikea syy
Et taida kuitenkaan tajuta, miksi sinun oma naisesi pettää ja toimii kuten nyt. Hän on seksi- suhde ja/tai rakkausaddikti. Yhteinen, paraskaan uusi seksisalaisuus ei lopeta hänen uskottomuuttaan kuin kenties vähäksi aikaa.
Lue
http://saasuomi.ning.com/
- Anonyymi
Minä aina ollu tollanen.
- Anonyymi
ei se kulu
- Anonyymi
haluan samanlaisen suhteen
- Anonyymi
Mikä saa pettävän ihmisen kirjoittamaan tälläiseen paikkaan tarinoita? Huono itsetunto vaiko hyvä itsetunto? Minä olen yksinoleva mies. Yksinolollani on syynsä. Seksiä olen saanut viimeksi 10001 vuotta sitten ja senkin varatulta itseäni pari vuotta nuoremmalta naiselta ja hänen omasta aloitteestaan. Minulla on mielipiteeni uskottomuudesta jota en ala tässä pohtimaan sen enempää. Kysymys onkin vain se, että mikä saa ihmisiä kirjoittamaan asiasta jos omasta mielestä kaikki on ok!
- Anonyymi
Toisille vaan maittaa enemmän kuin toisille. Reilu pitää kuitenkin olla jos toisesta tykkää. Ratkaisu on avoin suhde. Siinä ottaa riskin menettää kumppanin jollekin paremmalle, mutta se on hinta omien mielitekojen toteuttamisesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1293597- 851855
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151651Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541362Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1141203VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu911202- 681079
- 65964
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi28962Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k98942