Niin se vain kävi, mutta osasin odottaa. Mulla on uskovaisia kavereita, vanhoillislestadiolaiset alkoivat sen sijaan hylkiä avioon astuttuaan. On myös epäuskoisia, vääräuskoisia ja uskottomia kavereita. Näiden menoihin en ole osallistunut kovinkaan usein. Alkuun en kieltäytynyt vihannespitoisista ruoista. Joskus toimin (imperfekti) myös kuskina. Tunnen huonoissa ravintoloissa oloni hyvin vieraaksi.
Kerran sitten kävi niin, että minut pyydettiin kuskiksi, mutta kieltäydyin, kuten tavallista. Minua kyrsivät ravintoloiden tambuurimajurit.
Uskottelin aina kavereilleni, että mulla tulee pysymään syöminen hanskassa. Etten koskaan sekoile heinien kanssa. En halua syödä vain tavan vuoksi, vaan haluan nauttia ruokani nälkääni tyydyttääkseni. Enkä halua tulla kipeäksi heiniä pureskelemalla. INR-arvon koitan pitää hoitotasolla 2-3, joka ei tietenkään onnistu heiniä rouskuttaen.
Halusin myös olla uskova. Mieleeni ei tullut eikä tule nytkäään käydä seuroissa. Minua vain vl-fariseukset hylkivät, joten paikkaan heidän mokaansa uskovilla kavereilla.
Ja sitten se voi käydä. Syöminen riistäytyikin käsistä. Nyt se on ruvennut tukemaan vakavasti myös uskoani. Välillä epäilen intialaisten heinänpurijoiden juttuja kovastikin. Lähinnä silloin, kun olen selvin päin. Tällöin annan kavereilleni ihmeellisiä oikeuksia luistaa tietyistä asioista, kuten luvan kaninruokaan. Jälkeenpäin kadun näitä sitten kohtuullisesti.
Ruokaa menee sisuksiin koko ajan enemmän ja enemmän. Syön vain sisäfilettä, jossa prosentteja on alle 10. Sitää siksi, että siitä saa voimakkaammin kylläisen olon, mutta harmi kyllä, myös rivakamman laskun. Filee menee ihan sellaisenaan. Enää en kaipaa kastikkeita tai mausteita.
Mutta tämä meno voi jatkua. Haluan saada muidenkin elämät kontrolliin. Kynnys Ö-klinikalle on suuri, koska en ole vanhoillislestadiolainen. Kuinkahan paljon heillä onkaan vl-potilaita!
Ö-klinikalla ei tarvitse edes puhua uskostaan sitäkään vertaa kuin seuroissa. Nimittäin uskon takia minä haluaisinkin jättää syömisen. Olisi parempi ladata itsensä pistorasiasta. En halua, että tilaisuuteni uskoon menee kolesterolin takia.
En katso taakseni ja ikävöi entisiä aikoja. Niitä aikoja, jolloin pystyi pitämään hauskaa.
Miksi ihmisten pitää edes esileikkiä lihalla. Kaikilla syöminen vain ei pysy hanskassa, kuten mulla ja kavereillani. Minä ja kaverit tosin aiomme jatkaa entiseen malliin. Meillä kun ei tavallaan ole mitään menetettävää. Minä en halua raakojen pihvien takia uskoani menettää. Olenkin rukoillut kovasti, että saisin niitä vanhoillislestadiolaisia kavereita uskovien oheen.
Kerran sitten kävi niin, että minut pyydettiin kuskiksi, mutta kieltäydyin, kuten tavallista. Minua kyrsivät ravintoloiden tambuurimajurit.
Uskottelin aina kavereilleni, että mulla tulee pysymään syöminen hanskassa. Etten koskaan sekoile heinien kanssa. En halua syödä vain tavan vuoksi, vaan haluan nauttia ruokani nälkääni tyydyttääkseni. Enkä halua tulla kipeäksi heiniä pureskelemalla. INR-arvon koitan pitää hoitotasolla 2-3, joka ei tietenkään onnistu heiniä rouskuttaen.
Halusin myös olla uskova. Mieleeni ei tullut eikä tule nytkäään käydä seuroissa. Minua vain vl-fariseukset hylkivät, joten paikkaan heidän mokaansa uskovilla kavereilla.
Ja sitten se voi käydä. Syöminen riistäytyikin käsistä. Nyt se on ruvennut tukemaan vakavasti myös uskoani. Välillä epäilen intialaisten heinänpurijoiden juttuja kovastikin. Lähinnä silloin, kun olen selvin päin. Tällöin annan kavereilleni ihmeellisiä oikeuksia luistaa tietyistä asioista, kuten luvan kaninruokaan. Jälkeenpäin kadun näitä sitten kohtuullisesti.
Ruokaa menee sisuksiin koko ajan enemmän ja enemmän. Syön vain sisäfilettä, jossa prosentteja on alle 10. Sitää siksi, että siitä saa voimakkaammin kylläisen olon, mutta harmi kyllä, myös rivakamman laskun. Filee menee ihan sellaisenaan. Enää en kaipaa kastikkeita tai mausteita.
Mutta tämä meno voi jatkua. Haluan saada muidenkin elämät kontrolliin. Kynnys Ö-klinikalle on suuri, koska en ole vanhoillislestadiolainen. Kuinkahan paljon heillä onkaan vl-potilaita!
Ö-klinikalla ei tarvitse edes puhua uskostaan sitäkään vertaa kuin seuroissa. Nimittäin uskon takia minä haluaisinkin jättää syömisen. Olisi parempi ladata itsensä pistorasiasta. En halua, että tilaisuuteni uskoon menee kolesterolin takia.
En katso taakseni ja ikävöi entisiä aikoja. Niitä aikoja, jolloin pystyi pitämään hauskaa.
Miksi ihmisten pitää edes esileikkiä lihalla. Kaikilla syöminen vain ei pysy hanskassa, kuten mulla ja kavereillani. Minä ja kaverit tosin aiomme jatkaa entiseen malliin. Meillä kun ei tavallaan ole mitään menetettävää. Minä en halua raakojen pihvien takia uskoani menettää. Olenkin rukoillut kovasti, että saisin niitä vanhoillislestadiolaisia kavereita uskovien oheen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.