Tässä kirjoituksessa...
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea/HS20080620SI1MA01atd
...on niin paljon hyvää asiaa, että keskustan, kokoomuksen ja vihreiden tulisi rakentaa siitä yhteinen kunnallisvaaliohjelmansa ja samalla seuraavan sinivihreän keskustaoikeistolaisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma.
Olisiko keskusta sopiva aloittentekijäksi?
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea/HS20080620SI1MA01atd
...on niin paljon hyvää asiaa, että keskustan, kokoomuksen ja vihreiden tulisi rakentaa siitä yhteinen kunnallisvaaliohjelmansa ja samalla seuraavan sinivihreän keskustaoikeistolaisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma.
Olisiko keskusta sopiva aloittentekijäksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Alkaisikohan vieraskynäkirjoittajan ehdotuksen kaltaisia 30000-40000 asukkaan kuntayhteisöjä syntyä, jos valtio antaisi porkkanarahaa siitä, että kunnassa rakennetaan rautatie- tai metroasenamn ympärille ensin palvelut ja työpaikat ja sen jälkeen ympärille tiivis pientalokaupunki, jonka ympärillä puolestaan olisi lähiruoan maataloustuotanto.
Tällaisessa kunnassa jokainen voisi käydä polkupyörällä töissä, ostaa ruokansa torilta tuoreena ja mennä junalla isompiin kaupunkeihin silloin, kun haluaa esim. teatteriin tai konserttiin.
Autoakaan ei tarvittaisi, koska asuminen olisi sen verran viihtyisää, että kesäloman pärjäisi vuokra-autolla ja vuokramökillä, jos lomansa kotimaassa haluaisi viettää.
Keskustan pitäisi ilman muuta lähteä kunnallisvaaleissa ajamaan tätä utopiaa, koska se on niin hyvä tavoite, ettei sitä kohti edetessä voi tehdä yhtään poliittisesti väärää päätöstä!
Ainoastaan valtiojohtoisesti ja valtion maksamana on mahdollista tehdä tuollainen toteutus, että ensin rakennetaan rautatieasema ja sen ympärille palvelut ja työpaikat, sitten työpaikkojen ympärille asunnot ja lopuksi - jos viljelyskelpoista maata riittää - asuntojen ulkokehälle perustettaisiin maatiloja tai puutarhapalstoja.
Neuvostoliitto kai rakensi Kostamuksen 70-luvulla keskelle korpea tuohon tyyliin, mutta yksityisen rahoituksen turvin tuollainen ei mitenkään ole mahdollista, vaikka kuinka porkkanoita työnnettäisiin taskuihin. Vähintään pitäisi olla tiedossa kylliksi niitä yrittäjiä, joilla on terve bisnesidea ja halu sijoittua sen rautatieaseman ympärille.
Jos idea voitaisi toteuttaa, se ratkaisisi paljon vakavia ongelmia.
Älä siis tyrmää uusia ajatuksia, jos sinulla ei ole muuta perustetta kuin se, että jotain samankaltaista on ennen toteutettu huonolla tavalla.
Ossian von Konow on jo toteuttanut ihanteellisen asuinalueensa, Tanhuniitty on rakennettu jo 1970- luvun loppupuolella. Radan varteen pystytetty rivitaloista koostuva asuinalue, aivan Järvenpään keskustan tuntumassa. Mitenkään mahdoton utopia ei siis ole kyseessä. Tanhuniityn sosiaalisesta aktiviisuudesta ja viihtyisästä ympäristöstä on varsin paljon myös tutkittua tietoa.
Sinulla on varmaan jo käytännön ehdotuksia, kuinka jollekin "neitseelliselle" alueelle, jossa ei ole aiemmin rakennettua infraa sotkemassa kaavoitusta, sijoitetaan yrityksiä ja asuntoja niin että yritykset toimivat markkinalähtöisesti terveeltä pohjalta ja yrityksille löytyy pääomarahoituskin. Sama asuntojen suhteen - niiden piti kai olla lähinnä omakotitaloja ja muita pientaloja puutarhoineen. Lopuksi pitäisi löytyä vielä niitä maatalouden uudisraivaajia.
Kostamuksen mallia en moittinut. Siellähän oli hyvä lähtökohta, koska kaupunki perustettiin kaivoksen ympärille. Suomessahan tullaan avaamaan lähivuosina useita kaivoksia. Ehkä niissä olisi mahdollisuus toteuttaa tuo idea, joskin rautatien olemassaolosta ja viljelyskelpoisesta maasta joudutaan tinkimään. Ongelmaksi vielä jää kaivoksen ja asuntoalueen väliin jäävän maa-alueen täyttäminen muiden alojen yrityksillä. Kysymys on kuitenkin vain muutamia satoja ihmisiä työllistävistä kaivoksista.
Pientalokylä Tanhuniitty löytyi Wikipediasta, mutta kylän työpaikoista ei siellä mainita mitään.
Osa työpaikoista on luultavasti Järvenpäässä, osa matkustanee junalla Helsinkiin, matkaa on kohtalaisen vähän. Moottoritiellä lienee myös oma käyttäjäkuntansa.
Asuinalue on siis hyvien joukkoliikenneyhteyksen varressa ja myös kaupungin laidalla. Tanhuniityn tyypisiä toteutuksia on varmasti mahdollista luoda enemmänkin.
Tanhuniitn kaltainen asuinalue mahdollistaa myös etätyöskentelyn, koska alueen sosiaalinen kanssakäyminen ratkaisee osan etätyöhön liittyvistä ongelmista, nimittäin sosiaalisten suhteiden puutteen.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20248&lan=fi
Ensin pitää olla hyvä visio siitä, millä keinolla ongelmat voisi ratkaista, jos vision toteuttaminen onnistuu.
Mikään ei ole helpompaa kuin se, mitä sinä nyt harrastat: ideoiden ja visioiden alasampuminen ennen aikojaan.
Konkretia löytyy vast sitten, kun asiantuntijat innostuvat tekemään suunnitelmansa ja laskelmansa.
Tuollaiseen 30-40000 ihmisen kuntaan ei tietenkään jokiseen saada sadan prosentin työpaikkaomavaraisuutta, mutta sitä lähelle kannattaa pyrkiä nimenomaan sillä, että asukkaiden tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa järkevästi jo tuon kokoisessa tiiviisti rakennetussa kunnassa, koska asukaspohja on riittävä paitsi julkisille palveluille, myös suurelle määrälle yksityisiä palveluja ja kauppaa.
Osa asukkiden työpaikoista tietenkin sijaitsee raideyhteyjksien päässä, isommissa kaupungeissa, mutta raideyhteyksien vuoksi töihin ei enää tarvitse ajaa omalla autolla. Tätä lienee tarkoittanut Järvenpäähän viitannut toinen kirjoittaja.
Nythän meillä on kritisoitu mm. Espoota sillä, ettei asemien varressa ole juuri mitään palvelu eikä yritystoimintaa, vain tie, joka lähtee kettostalo- tai omakotialueille metsien keskelle, jossa ei ole paveluja lähimaillakaan, vain isoissa kauppakeskuksissa, joihin niihinkin on jokaisen mentävä autolla.
Vantaan Jumbo on thty vähän toisin päin: Kehä II:n ja Tuusulantien läheisyyteen on ensin rakennettu valtava kauppojen keskittymä ja nyt vasta sen ympärille on ryhdytty gryndaamaan asuntoja - kaupoille lähiasiakkaiden yöpymisparkkeja.
Tuossa aloituksessa, johon vastasin, tavoiteltiin sellaista kaupunkia, jonka keskuksena on rautatieasema, jonka ympärillä on työpaikka- ja palvelukehä ja sen takana ulommalla pientalokehä, ja uloimpana vielä maatalouskehä.
Jos Tanhuniityssä ei ole työpaikkoja, joihin pääsee jalkaisin tai polkupyörällä, se ei ole tuollainen aloituksessa tarkoitettu idylli. Muuten se voi toki olla viehättävä paikka asumiseen, kuten monet muutkin suomalaiset kylät, joista käydään muualla töissä.
Tanhuniitty sijaitsee noin kilometrin päässä Järvenpään keskustasta. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=14
Järvenpään kaikki työpaikat ovat siis pyöräly-yhteyden päästä Tanhuniitystä.
Matkaa Helsinkiin on noin 30 km joten pääkaupunki on junamatkan päässä, matka on noin 30 km.
Aikoinaan alueella oli aikoinaan myös tukiverkko jonka tarkoituksena oli mm. tukea etätyön tekemistä.
Oikeastaan alue on aika ihanteellinen, mikäli keskustellaan nykyaikaisesta asumisesta. Ossian von Konow on aikoinaan ollut Järvenpään asemakaava-arkkitehti, sikäli nimenomaan Tanhuniitty on se aluesuunnitelun helmi, josta hän puhuu.
Järvenpää on kehittyvä kaupunki ja oman alueensa keskus, luultavaa on se, että teollisuus tulee siellä lisääntymään jo sijainninkin vuoksi.
Aluesuunnittelu vaatii toki muutakin, kuin sitä, että kylät vain muodostuvat, näin on, mikäli ajatellaan sosiaalisten suhteiden kehittymistä ja myös rakentamisen järkevyyttä.