Kuoleman pelko

Kirjastosta löytyy alan kirjallisuutta. Lukuelämykset vähentävät pelkoja; uutta näkökulmaa.

et on tullut mietittyä liian paljon näit juttui ja luettuu/katottuu liikaa sairauksist kertovii juttui.Niin mul kävi kun katoin liika house sarjaa.

Kun alkaa tehdä jotain rakentavaa ja muutenkin mielekästä niin pelot lähtee.

http://www.youtube.com/watch?v=z5rW-YvYmUE

All our times have come
Here but now they're gone
Seasons don't fear the reaper
Nor do the wind, the sun or the rain..we can be like they are
Come on baby...don't fear the reaper
Baby take my hand...don't fear the reaper
We'll be able to fly...don't fear the reaper
Baby I'm your man...

Valentine is done
Here but now they're gone
Romeo and Juliet
Are together in eternity...Romeo and Juliet
40,000 men and women everyday...Like Romeo and Juliet
40,000 men and women everyday...Redefine happiness
Another 40,000 coming everyday...We can be like they are
Come on baby...don't fear the reaper
Baby take my hand...don't fear the reaper
We'll be able to fly...don't fear the reaper
Baby I'm your man...

Love of two is one
Here but now they're gone
Came the last night of sadness
And it was clear she couldn't go on
Then the door was open and the wind appeared
The candles blew then disappeared
The curtains flew then he appeared...saying don't be afraid
Come on baby...and she had no fear
And she ran to him...then they started to fly
They looked backward and said goodby...she had become like they are
She had taken his hand...she had become like they are
Come on baby...don't fear the reaper

V.1950 tienoilla paikallisesta sanomalehdestä luin, että tulee maailmanloppu.
n. 12v lievästi autistiselle koulupojalle oli paha, traumaattinen huu haa tieto.

Lehtijutussa kerrottiin, että suurehko meteoritti törmää maahan; että se on Maan tuho.
Pidin perhettäni ja ihmisiä yleensä kovin pöljinä kun eivät reagoineet juttuun mitenkään.
Varmaan isoveljelleni kerroin pelostani, mutta hän osasi kuitata lehtijutun 'ankkana'.

Pelko "koteloitui" psyykeen niin, että menin 36v. tekemään testamenttiä lakiasiatoimistoon.
Kokenut tuomari utsi tietoonsa "tietolähteeni" juuriaan myöten.
-Näitä huuhaa juttuja ilmaantuu eri medioihin aika ajoin...ovat aivan tuulesta temmattuja, sanoi.
(myöhemmin sain tietää jääneeni psykologisesti infantiiviselle tietotason asteelle)

Olen lukenut netistä, että mm aspergit pohtivat hyvin paljon kuolemaan liittyviä asioita.
Kokeilin joskus "henkistä eutanasiaa" keskittymällä kuolemaan. Kävin 'melko syvällä'.
Tästä alkoi kuolemanpelon siedättäminen.

Jokaisen pelkonsa kohtaaminen on on ainoa keino ilman ammattiauttajan apua prosessoida
omia pelkojaan.
Nyt vanhana osaa niin kuoleman- kuin muihinkin pelkoihin asennoitua luontevammin.

mulla oli noin vuosi sitte tosi paha luulotautisuus. Pelkäsin jatkuvasti että mulla on aivokasvain, aivoverenvuoto, aivokalvontulehdus, imusolmukesyöpä, ihosyöpä tai joku muu vastaava. Se pelko on mennyt pois ikäänku itestään ja nykyään mun luulosairaus on lähes olematon. Mitä nyt välillä jos esim. päästä kuuluu naksahdus, jännityn hetkeksi, kun mielessä käy että nytkö sieltä katkes verisuoni...:D
Tänä päivänä ite pelkään enemmänkin onnettomuuksia.
Jännittää olla auton kyydissä, varsinkin jos autoilija ajaa omasta mielestäni liian lujaa. Pelkään usein pidempiä automatkoja, koska mielessäni pyörii vaan se, että kolari tulee.
Samoin matkoille lähteminen on vähän vaikeaa, koska esimerkiksi lentokoneella mentäessä en voi olla ajattelematta sitä, että se lentokone saattaisi hajota ja pudota ilmasta ja sitten mä kuolisin.
Samoin pelkään (ainakin vieraissa paikoissa) ja myös välillä, mutta harvemmin, omalla paikkakunnallani, että yhtäkkiä joku vaan hyökkää mun kimppuun ja tappaa minut. En tiedä lähtikö se pelko liikkeelle siitä, kun eräs tuttuni kuoli väkivaltaisesti muutama viikko sitten, koska en muista ajattelinko asiaa ennen tuttavani kuolemaa.
Joten kyllä todellakin minulla ainakin on ollu vastaavaa, enkä tosiaan tiedä miten siitä pääsis eroon...:/ Vois vaikka lakata ajattelemasta :) Tsemppiä ja voimia sulle!