MITEN EUROOPPA-TOIVO TEHDÄÄN?
KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN KANNANOTTO EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMISEEN JA SUOMEN STRATEGIAAN
Suomen on panostettava voimakkaasti EU:n kehittämiseen vahvaksi kansainväliseksi toimijaksi. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa pärjää vain yhtenäinen unioni, jolla on selkeät tavoitteet.
EU:n on jatkettava sinnikästä toimintaansa arvojohtajana yhtä hyvin kansainvälisten ihmisoikeus- kuin ilmasto- ja ympäristökysymystenkin alalla.
Unionin tulee myös jatkaa voimistunutta vastuunkantoaan Euroopan turvallisuudesta. Kansalaisten arkiturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu edelleen EU:n perustehtäviin.
Lissabonin sopimus tarjoaa välttämättömät eväät unionin toiminnan tehostamiselle ja poliittisen vastuunalaisuuden lujittamiselle sen päätöksenteossa: sopimuksen voimaansaattaminen ja sen tehokas täytäntöönpano on Suomen välitön tavoite.
I Kokoomuksen Eurooppa-visio
Aloitteellisuus lisää Suomen vaikutusvaltaa. Se on pienen Suomen ja suomalaisten etu. Unioni syntyi rauhan ja toivon projektina. Rauha on saavutettu, mutta toivo pitää luoda joka päivä uudelleen. Sen luomiseen tarvitaan Kokoomuksen mielestä:
Näkemyksellistä johtajuutta ja aloitteellisuutta – joukkoja johdetaan edestä!
Sitoutumista yhteisiin arvoihin ja globaalia vastuunkantoa – ei pelkkää oman edun tavoittelua.
Rohkeaa osallistumista ja osallistamista – Eurooppa olemme me!
II Kokoomuksen EU-politiikan perusajatukset
1. EU:lla on keskeinen merkitys kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
2. EU kykenee hoitamaan tehokkaasti ja yhtenäisesti niitä tehtäviä, jotka jäsenmaat ovat sille antaneet.
3. EU:n päätöksentekojärjestelmää kehitetään parlamentaarisempaan suuntaan. Samalla kun komission rooli eritoten jäsenvaltioiden tasavertaisuuden takaajana on turvattava, on sen poliittista vastuunalaisuutta lisättävä. Toimiva ja avoin päätöksenteko sekä hyvä hallinto lisäävät kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin.
4. EU on vahva ja uskottava toimija maailmassa. EU on arvojohtaja demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä kestävän ja vastuullisen markkinatalouden puolesta.
III Kokoomuksen EU-politiikan painopistealueet
EU:n tavoitteet ovat rauha, vauraus, vakaus ja turvallisuus Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Euroopan unioni ei voi tyytyä pelkästään menneisiin saavutuksiin. Uuden aikakauden haasteet luovat entistä enemmän odotuksia ja tarpeita EU-yhteistyölle. Tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ja eurooppalaista talkoohenkeä.
Kokoomus näkee unionin tuloksellisuuden kannalta seuraavat alueet selkeinä painopisteinä:
1. Painopiste: Järkivihreyttä Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikkaan
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ihmiskunnalle. Yksin mikään maa ei pysty sen vaikutuksia torjumaan. Siksi tarvitsemme laajoja kansainvälisiä toimia.
EU:ssa päästövähennysten on oltava ensisijainen tavoite. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus energiasta on tuotettava päästöttömästi. Päästövähennykset tulee toteuttaa siten, että samanaikaisesti voidaan turvata energian saatavuus, mahdollisimman suuri omavaraisuus ja kohtuuhintaisuus. Kullakin jäsenmaalla tulee säilyttää vapaus valita omat keinonsa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastonmuutosta on torjuttava järkivihreästi eli mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti.
a) Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästökaupassa on saatava aikaan hyvin toimiva maailmanlaajuinen järjestelmä, joka koskee kaikkia teollisuusmaita sekä ainakin niitä kehitysmaita, joiden kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. EU:n jäsenmaiden kesken on saavutettava oikeudenmukainen taakanjako, jossa jo tehtyjä toimia ei jätetä huomioitta.
b) EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet kertovat Euroopan johtajuudesta tässä maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisessä kysymyksessä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on päästövähennysten oltava ensisijaisia. Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on edistettävä voimakkaasti. Tämä edellyttää merkittäviä tutkimus- ja kehityspanostuksia uusiin innovaatioihin ja teknologioihin.
c) Samalla on lisättävä muiden päästöttömien ja vähäpäästöisten energiamuotojen osuutta energiataloudessa. Näihin kuuluu myös ydinvoima.
d) EU:n energiaomavaraisuutta on parannettava. Päästökauppa ja uusiutuvan energian lisääminen aiheuttavat kustannuksia, jotka nostavat energian ja varsinkin sähkön hintaa. Sekä kuluttajille että teollisuudelle on pyrittävä takaamaan kohtuullinen energian hinta siten, että ilmastotavoitteet saavutetaan.
2. Painopiste: Kohti vastuullista markkinataloutta Euroopassa
Sisämarkkinat ovat Euroopan talouden selkäranka. Jäsenyytemme EU:ssa on ollut elinehto Suomen taloudelle ja suomalaiselle työlle. Euroopan unionin tulee purkaa ylenmääräistä sääntelyä – ei luoda sitä. Vain tarkoituksenmukaisella sääntelyllä luodaan markkinoille ennakoitavuutta ja vakautta.
Huolehtimalla sisämarkkinoiden toimivuudesta parannetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansalaisten elämänlaatua. Sisämarkkinoita on kehitettävä edelleen ja samalla on vahvistettava unionin jäsenmaiden sitoutumista Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toimeenpanoon.
Keskeisinä tavoitteina on pidettävä niin osaamisen ja innovaatioiden edistämistä kasvun turvaamiseksi kuin Euroopan muuttamista houkuttelevammaksi investoinneille ja työpaikoille sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomista. Työ on parasta sosiaaliturvaa eurooppalaisille. Kuitenkin EU:n sisällä on huolehdittava siitä, että myös syrjäytymishaasteeseen vastataan yhdessä.
a) Sisämarkkinoiden toimivuuden takaa vain se, että unionin perustana olevaa neljää vapautta – niin tavaroiden, palveluiden, pääomien kuin työvoiman vapaata liikkuvuutta – puolustetaan ja vahvistetaan. Eurooppa ei saa tinkiä sisämarkkinoistaan protektionismin nostaessa päätään maailmassa.
b) Enemmän vastuullisuutta ja vastikkeellisuutta pitää olla myös EU:n varainkäytössä. Suurempi osuus unionin budjetista pitää keskittää tutkimukseen, teknologiaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ulkopolitiikkaan.
c) Sosiaalisesta Euroopasta ei saa tulla sosialistista Eurooppaa. Rakenteilla olevan sosiaalisen mallin tulee kannustaa työntekoon ja huolehtia heikoimmassa asemassa olevista. Mallin rakentamisen tulee perustua poliittisiin valintoihin eikä ajautumiseen.
3. Painopiste: Euroopalle vahvempi vastuu kansalaisten turvallisuudesta
Kansalaisten turvallisuus on edelleen Euroopan integraation ydin. Uhkien monimuotoistuessa EU:lla on tarjota kattava välinevalikoima. Euroopan etuna on kaikkien turvallisuuspoliittisten järjestelmien kehittäminen. Yhdessä EU ja Nato pystyvät parhaiten takaamaan kaikkien eurooppalaisten turvallisuuden.
a) EU:n puolustusyhteistyön syventäminen entisestään on perusteltua. Suomelle EU:n kokonaisvaltaisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen on yhtä tärkeää kuin tiivistyvä puolustusmateriaaliyhteistyö. Suomen on oltava kärkijoukoissa kehittämässä Lissabonin sopimuksen sisältämiä uusia mahdollisuuksia kuten pysyvää rakenneyhteistyötä. Suomi sitoutuu Lissabonin sopimuksen velvoitteeseen keskinäisestä avunannosta.
b) Nato jatkaa muutostaan kylmän sodan kahtiajaon puolustusliitosta laajan turvallisuuskäsitteen toiminnassaan huomioivaksi turvallisuusmanageriksi. Mahdollisimman laaja-alainen yhteistyö Naton kanssa on Suomen etu. Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
c) Suomen tulee osallistua eurooppalaisen turvallisuuden rakentamiseen täysipainoisesti sekä EU:n että Naton kautta.
4. Painopiste: Eurooppalaisten arvojen puolesta
EU:n poliittinen painoarvo tunnustetaan nykyään laajalti kansainvälisissä yhteyksissä. Unionin tulee hyödyntää tätä painoarvoaan johdonmukaisesti sen omien arvojen ja tavoitteiden edistämiseksi. EU on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen etuvartio ja sen tulee ajaa tinkimättömästi näitä arvoja kansainvälisissä suhteissa. Suomen tulee tukea EU:n kansainvälisen roolin vahvistamista ja Suomen kannalta tärkeiden ulkopoliittisten alueiden, kuten EU–Venäjä -suhteen, merkitystä.
a) Lissabonin sopimuksen myötä EU:lla on mahdollisuus vahvempaan ja yhtenäisempään ulkopoliittiseen toimintakykyyn. Uudet institutionaaliset ratkaisut tulee hyödyntää niin, että EU:sta tulee niiden avulla maailmanluokan toimija.
b) EU:n ja Venäjän väliselle strategiselle kumppanuudelle tulee luoda todellinen sisältö kummankin osapuolen täydelliseksi sitouttamiseksi siihen. Itämeri-yhteistyön tulee olla yksi kumppanuuden keskeisistä painopistealueista. Suomen tulee olla aktiivinen aloitteentekijä EU:n ja Venäjän välisen kumppanuuden kehittämisessä.
c) Transatlanttisten suhteiden merkitys tulee tunnustaa EU:n ulkosuhteiden kulmakivenä. EU:n ja Yhdysvaltojen pitää pyrkiä vahvaan yhteistyöhön globaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä.
d) Ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian edistämisen tulee olla läpäisevänä periaatteena kaikissa EU:n ulkosuhteissa.
KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN KANNANOTTO EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMISEEN JA SUOMEN STRATEGIAAN
Suomen on panostettava voimakkaasti EU:n kehittämiseen vahvaksi kansainväliseksi toimijaksi. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa pärjää vain yhtenäinen unioni, jolla on selkeät tavoitteet.
EU:n on jatkettava sinnikästä toimintaansa arvojohtajana yhtä hyvin kansainvälisten ihmisoikeus- kuin ilmasto- ja ympäristökysymystenkin alalla.
Unionin tulee myös jatkaa voimistunutta vastuunkantoaan Euroopan turvallisuudesta. Kansalaisten arkiturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu edelleen EU:n perustehtäviin.
Lissabonin sopimus tarjoaa välttämättömät eväät unionin toiminnan tehostamiselle ja poliittisen vastuunalaisuuden lujittamiselle sen päätöksenteossa: sopimuksen voimaansaattaminen ja sen tehokas täytäntöönpano on Suomen välitön tavoite.
I Kokoomuksen Eurooppa-visio
Aloitteellisuus lisää Suomen vaikutusvaltaa. Se on pienen Suomen ja suomalaisten etu. Unioni syntyi rauhan ja toivon projektina. Rauha on saavutettu, mutta toivo pitää luoda joka päivä uudelleen. Sen luomiseen tarvitaan Kokoomuksen mielestä:
Näkemyksellistä johtajuutta ja aloitteellisuutta – joukkoja johdetaan edestä!
Sitoutumista yhteisiin arvoihin ja globaalia vastuunkantoa – ei pelkkää oman edun tavoittelua.
Rohkeaa osallistumista ja osallistamista – Eurooppa olemme me!
II Kokoomuksen EU-politiikan perusajatukset
1. EU:lla on keskeinen merkitys kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
2. EU kykenee hoitamaan tehokkaasti ja yhtenäisesti niitä tehtäviä, jotka jäsenmaat ovat sille antaneet.
3. EU:n päätöksentekojärjestelmää kehitetään parlamentaarisempaan suuntaan. Samalla kun komission rooli eritoten jäsenvaltioiden tasavertaisuuden takaajana on turvattava, on sen poliittista vastuunalaisuutta lisättävä. Toimiva ja avoin päätöksenteko sekä hyvä hallinto lisäävät kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin.
4. EU on vahva ja uskottava toimija maailmassa. EU on arvojohtaja demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä kestävän ja vastuullisen markkinatalouden puolesta.
III Kokoomuksen EU-politiikan painopistealueet
EU:n tavoitteet ovat rauha, vauraus, vakaus ja turvallisuus Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Euroopan unioni ei voi tyytyä pelkästään menneisiin saavutuksiin. Uuden aikakauden haasteet luovat entistä enemmän odotuksia ja tarpeita EU-yhteistyölle. Tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ja eurooppalaista talkoohenkeä.
Kokoomus näkee unionin tuloksellisuuden kannalta seuraavat alueet selkeinä painopisteinä:
1. Painopiste: Järkivihreyttä Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikkaan
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ihmiskunnalle. Yksin mikään maa ei pysty sen vaikutuksia torjumaan. Siksi tarvitsemme laajoja kansainvälisiä toimia.
EU:ssa päästövähennysten on oltava ensisijainen tavoite. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus energiasta on tuotettava päästöttömästi. Päästövähennykset tulee toteuttaa siten, että samanaikaisesti voidaan turvata energian saatavuus, mahdollisimman suuri omavaraisuus ja kohtuuhintaisuus. Kullakin jäsenmaalla tulee säilyttää vapaus valita omat keinonsa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastonmuutosta on torjuttava järkivihreästi eli mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti.
a) Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästökaupassa on saatava aikaan hyvin toimiva maailmanlaajuinen järjestelmä, joka koskee kaikkia teollisuusmaita sekä ainakin niitä kehitysmaita, joiden kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. EU:n jäsenmaiden kesken on saavutettava oikeudenmukainen taakanjako, jossa jo tehtyjä toimia ei jätetä huomioitta.
b) EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet kertovat Euroopan johtajuudesta tässä maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisessä kysymyksessä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on päästövähennysten oltava ensisijaisia. Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on edistettävä voimakkaasti. Tämä edellyttää merkittäviä tutkimus- ja kehityspanostuksia uusiin innovaatioihin ja teknologioihin.
c) Samalla on lisättävä muiden päästöttömien ja vähäpäästöisten energiamuotojen osuutta energiataloudessa. Näihin kuuluu myös ydinvoima.
d) EU:n energiaomavaraisuutta on parannettava. Päästökauppa ja uusiutuvan energian lisääminen aiheuttavat kustannuksia, jotka nostavat energian ja varsinkin sähkön hintaa. Sekä kuluttajille että teollisuudelle on pyrittävä takaamaan kohtuullinen energian hinta siten, että ilmastotavoitteet saavutetaan.
2. Painopiste: Kohti vastuullista markkinataloutta Euroopassa
Sisämarkkinat ovat Euroopan talouden selkäranka. Jäsenyytemme EU:ssa on ollut elinehto Suomen taloudelle ja suomalaiselle työlle. Euroopan unionin tulee purkaa ylenmääräistä sääntelyä – ei luoda sitä. Vain tarkoituksenmukaisella sääntelyllä luodaan markkinoille ennakoitavuutta ja vakautta.
Huolehtimalla sisämarkkinoiden toimivuudesta parannetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansalaisten elämänlaatua. Sisämarkkinoita on kehitettävä edelleen ja samalla on vahvistettava unionin jäsenmaiden sitoutumista Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toimeenpanoon.
Keskeisinä tavoitteina on pidettävä niin osaamisen ja innovaatioiden edistämistä kasvun turvaamiseksi kuin Euroopan muuttamista houkuttelevammaksi investoinneille ja työpaikoille sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomista. Työ on parasta sosiaaliturvaa eurooppalaisille. Kuitenkin EU:n sisällä on huolehdittava siitä, että myös syrjäytymishaasteeseen vastataan yhdessä.
a) Sisämarkkinoiden toimivuuden takaa vain se, että unionin perustana olevaa neljää vapautta – niin tavaroiden, palveluiden, pääomien kuin työvoiman vapaata liikkuvuutta – puolustetaan ja vahvistetaan. Eurooppa ei saa tinkiä sisämarkkinoistaan protektionismin nostaessa päätään maailmassa.
b) Enemmän vastuullisuutta ja vastikkeellisuutta pitää olla myös EU:n varainkäytössä. Suurempi osuus unionin budjetista pitää keskittää tutkimukseen, teknologiaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ulkopolitiikkaan.
c) Sosiaalisesta Euroopasta ei saa tulla sosialistista Eurooppaa. Rakenteilla olevan sosiaalisen mallin tulee kannustaa työntekoon ja huolehtia heikoimmassa asemassa olevista. Mallin rakentamisen tulee perustua poliittisiin valintoihin eikä ajautumiseen.
3. Painopiste: Euroopalle vahvempi vastuu kansalaisten turvallisuudesta
Kansalaisten turvallisuus on edelleen Euroopan integraation ydin. Uhkien monimuotoistuessa EU:lla on tarjota kattava välinevalikoima. Euroopan etuna on kaikkien turvallisuuspoliittisten järjestelmien kehittäminen. Yhdessä EU ja Nato pystyvät parhaiten takaamaan kaikkien eurooppalaisten turvallisuuden.
a) EU:n puolustusyhteistyön syventäminen entisestään on perusteltua. Suomelle EU:n kokonaisvaltaisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen on yhtä tärkeää kuin tiivistyvä puolustusmateriaaliyhteistyö. Suomen on oltava kärkijoukoissa kehittämässä Lissabonin sopimuksen sisältämiä uusia mahdollisuuksia kuten pysyvää rakenneyhteistyötä. Suomi sitoutuu Lissabonin sopimuksen velvoitteeseen keskinäisestä avunannosta.
b) Nato jatkaa muutostaan kylmän sodan kahtiajaon puolustusliitosta laajan turvallisuuskäsitteen toiminnassaan huomioivaksi turvallisuusmanageriksi. Mahdollisimman laaja-alainen yhteistyö Naton kanssa on Suomen etu. Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
c) Suomen tulee osallistua eurooppalaisen turvallisuuden rakentamiseen täysipainoisesti sekä EU:n että Naton kautta.
4. Painopiste: Eurooppalaisten arvojen puolesta
EU:n poliittinen painoarvo tunnustetaan nykyään laajalti kansainvälisissä yhteyksissä. Unionin tulee hyödyntää tätä painoarvoaan johdonmukaisesti sen omien arvojen ja tavoitteiden edistämiseksi. EU on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen etuvartio ja sen tulee ajaa tinkimättömästi näitä arvoja kansainvälisissä suhteissa. Suomen tulee tukea EU:n kansainvälisen roolin vahvistamista ja Suomen kannalta tärkeiden ulkopoliittisten alueiden, kuten EU–Venäjä -suhteen, merkitystä.
a) Lissabonin sopimuksen myötä EU:lla on mahdollisuus vahvempaan ja yhtenäisempään ulkopoliittiseen toimintakykyyn. Uudet institutionaaliset ratkaisut tulee hyödyntää niin, että EU:sta tulee niiden avulla maailmanluokan toimija.
b) EU:n ja Venäjän väliselle strategiselle kumppanuudelle tulee luoda todellinen sisältö kummankin osapuolen täydelliseksi sitouttamiseksi siihen. Itämeri-yhteistyön tulee olla yksi kumppanuuden keskeisistä painopistealueista. Suomen tulee olla aktiivinen aloitteentekijä EU:n ja Venäjän välisen kumppanuuden kehittämisessä.
c) Transatlanttisten suhteiden merkitys tulee tunnustaa EU:n ulkosuhteiden kulmakivenä. EU:n ja Yhdysvaltojen pitää pyrkiä vahvaan yhteistyöhön globaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä.
d) Ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian edistämisen tulee olla läpäisevänä periaatteena kaikissa EU:n ulkosuhteissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"asiakohdasta" näkee, että puppugenerraatorikin tekee uskottavampaa paskaa.
Kokoomus ei tee parempaa eurooppaa kuin HERROILLE!