Seurantaryhmä yksimielisesti laajan turvallisuuspoliittisen käsitteen takana ja NATO -optiosta

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j08-turvallisuuspoliittinen/pdf/fi.pdf

Otteita työryhmän raportista:

Parlamentaarinen seurantaryhmä katsoo, että vuoden 2008 turvallisuus- ja
puolustuspoliittinen selonteko laaditaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.

Laajan turvallisuuskäsitteen mahdollisimman selkeä määrittely on edellytys tehokkaalle
toiminnalle uhkien hallitsemiseksi ja poistamiseksi.


Euroopan unioni on vahva poliittinen liitto, jonka jäsenvaltioita yhdistää tiivis
kanssakäyminen. Unionilla on yhteinen arvoperusta, yhteinen päätöksentekojärjestelmä,
yhteinen lainsäädäntöpohja, yhdentynyt talouselämä ja tahto toimia yhdessä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tällaisessa liitossa hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin,
mukaan lukien sotilaalliset toimet. Puolustusta koskee samanlainen solidaarisuuden
henki kuin kaikkea muutakin unionin toimintaa.

Avunantovelvoitteen merkitys perustuu jäsenmaiden aikomuksille, kyvyille ja
toiminnalle. Suomi on korostanut, että se ottaa unionin keskinäisen avunantovelvoitteen
vakavasti ja on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odottaa saavansa avunantovelvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Ruotsi on määritellyt suhtautumisensa avunantovelvoitteeseen samansisältöisesti.

Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen
asevelvollisuus. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä
Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
4201
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Keskustele Kokoomuksesta ja puolueen harjoittamasta politiikasta.
Puoluerajat ylittävää poliittista debattia löydät Iltakoulusta.

Olisiko tämän avauksen oikea paikka tuolla iltakoulun puolella?

Äänestä
  • Mietippäs söör allun otsikkoa. Siinä hän viestii samalla kokoomuksen suunnan.

    Äänestä

Yle Teksti-TV Sivu 110/1
KOTIMAA YLE PERJANTAI

Suomi ja Nato tiiviimpään yhteyteen


Suomi ja Nato tiivistävät yhteyden-
pitoa. Ulkoministeri Alexander Stubb
vieraili tänään Naton pääsihteerin Jaap
de Hoop Schefferin luona Brysselissä.

Tapaamisessa käytiin läpi operaatiot
sekä Kosovossa että Afganistanissa,
joihin myös Suomi osallistuu.

Stubb sanoi, että tästä lähtien
tapaaminen järjestetään säännöllisesti
kaksi kertaa vuodessa.

Stubb painotti tiedotustilaisuudessa,
että Naton muuttunut rooli
sotilasliitosta kriisinhallinta-
yhteisöksi täytyy näkyä myös Suomen
suhtautumisessa Natoon.

Äänestä
  • Tänään julkistetussa raportissa ei oteta Natoon mitään uutta kantaa. Suomi määritellään sotilasliittoon kuulumattomaksi, mutta sotilaalliseen yhteistyöhön EU:ssa ja pohjoismaiden kesken suhtaudutaan hyvin myönteisesti.

    Perjantaina yksimielisen raporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) jättänyt ryhmä toteaa, että Suomella on YK:n peruskirjan mukaisesti mahdollisuus niin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen kuin Nato-jäsenyyden hakemiseen. Jäsenyyttä ei siis suositella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sir_Alfred kirjoitti:

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j08-turvallisuuspoliittinen/pdf/fi.pdf

Otteita työryhmän raportista:

Parlamentaarinen seurantaryhmä katsoo, että vuoden 2008 turvallisuus- ja
puolustuspoliittinen selonteko laaditaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.

Laajan turvallisuuskäsitteen mahdollisimman selkeä määrittely on edellytys tehokkaalle
toiminnalle uhkien hallitsemiseksi ja poistamiseksi.


Euroopan unioni on vahva poliittinen liitto, jonka jäsenvaltioita yhdistää tiivis
kanssakäyminen. Unionilla on yhteinen arvoperusta, yhteinen päätöksentekojärjestelmä,
yhteinen lainsäädäntöpohja, yhdentynyt talouselämä ja tahto toimia yhdessä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tällaisessa liitossa hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin,
mukaan lukien sotilaalliset toimet. Puolustusta koskee samanlainen solidaarisuuden
henki kuin kaikkea muutakin unionin toimintaa.

Avunantovelvoitteen merkitys perustuu jäsenmaiden aikomuksille, kyvyille ja
toiminnalle. Suomi on korostanut, että se ottaa unionin keskinäisen avunantovelvoitteen
vakavasti ja on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odottaa saavansa avunantovelvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Ruotsi on määritellyt suhtautumisensa avunantovelvoitteeseen samansisältöisesti.

Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen
asevelvollisuus. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä
Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu