http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j08-turvallisuuspoliittinen/pdf/fi.pdf
Otteita työryhmän raportista:
Parlamentaarinen seurantaryhmä katsoo, että vuoden 2008 turvallisuus- ja
puolustuspoliittinen selonteko laaditaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.
Laajan turvallisuuskäsitteen mahdollisimman selkeä määrittely on edellytys tehokkaalle
toiminnalle uhkien hallitsemiseksi ja poistamiseksi.
Euroopan unioni on vahva poliittinen liitto, jonka jäsenvaltioita yhdistää tiivis
kanssakäyminen. Unionilla on yhteinen arvoperusta, yhteinen päätöksentekojärjestelmä,
yhteinen lainsäädäntöpohja, yhdentynyt talouselämä ja tahto toimia yhdessä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tällaisessa liitossa hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin,
mukaan lukien sotilaalliset toimet. Puolustusta koskee samanlainen solidaarisuuden
henki kuin kaikkea muutakin unionin toimintaa.
Avunantovelvoitteen merkitys perustuu jäsenmaiden aikomuksille, kyvyille ja
toiminnalle. Suomi on korostanut, että se ottaa unionin keskinäisen avunantovelvoitteen
vakavasti ja on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odottaa saavansa avunantovelvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Ruotsi on määritellyt suhtautumisensa avunantovelvoitteeseen samansisältöisesti.
Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen
asevelvollisuus. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä
Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
Otteita työryhmän raportista:
Parlamentaarinen seurantaryhmä katsoo, että vuoden 2008 turvallisuus- ja
puolustuspoliittinen selonteko laaditaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.
Laajan turvallisuuskäsitteen mahdollisimman selkeä määrittely on edellytys tehokkaalle
toiminnalle uhkien hallitsemiseksi ja poistamiseksi.
Euroopan unioni on vahva poliittinen liitto, jonka jäsenvaltioita yhdistää tiivis
kanssakäyminen. Unionilla on yhteinen arvoperusta, yhteinen päätöksentekojärjestelmä,
yhteinen lainsäädäntöpohja, yhdentynyt talouselämä ja tahto toimia yhdessä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tällaisessa liitossa hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin,
mukaan lukien sotilaalliset toimet. Puolustusta koskee samanlainen solidaarisuuden
henki kuin kaikkea muutakin unionin toimintaa.
Avunantovelvoitteen merkitys perustuu jäsenmaiden aikomuksille, kyvyille ja
toiminnalle. Suomi on korostanut, että se ottaa unionin keskinäisen avunantovelvoitteen
vakavasti ja on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odottaa saavansa avunantovelvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Ruotsi on määritellyt suhtautumisensa avunantovelvoitteeseen samansisältöisesti.
Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen
asevelvollisuus. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä
Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Keskustele Kokoomuksesta ja puolueen harjoittamasta politiikasta.
Puoluerajat ylittävää poliittista debattia löydät Iltakoulusta.
Olisiko tämän avauksen oikea paikka tuolla iltakoulun puolella?
Mietippäs söör allun otsikkoa. Siinä hän viestii samalla kokoomuksen suunnan.
Yle Teksti-TV Sivu 110/1
KOTIMAA YLE PERJANTAI
Suomi ja Nato tiiviimpään yhteyteen
Suomi ja Nato tiivistävät yhteyden-
pitoa. Ulkoministeri Alexander Stubb
vieraili tänään Naton pääsihteerin Jaap
de Hoop Schefferin luona Brysselissä.
Tapaamisessa käytiin läpi operaatiot
sekä Kosovossa että Afganistanissa,
joihin myös Suomi osallistuu.
Stubb sanoi, että tästä lähtien
tapaaminen järjestetään säännöllisesti
kaksi kertaa vuodessa.
Stubb painotti tiedotustilaisuudessa,
että Naton muuttunut rooli
sotilasliitosta kriisinhallinta-
yhteisöksi täytyy näkyä myös Suomen
suhtautumisessa Natoon.
Tänään julkistetussa raportissa ei oteta Natoon mitään uutta kantaa. Suomi määritellään sotilasliittoon kuulumattomaksi, mutta sotilaalliseen yhteistyöhön EU:ssa ja pohjoismaiden kesken suhtaudutaan hyvin myönteisesti.
Perjantaina yksimielisen raporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) jättänyt ryhmä toteaa, että Suomella on YK:n peruskirjan mukaisesti mahdollisuus niin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen kuin Nato-jäsenyyden hakemiseen. Jäsenyyttä ei siis suositella.