Tietäisikö kukaan, kun ostin k2 moto merkkiset rullaluistimet miten renkaiden paikka vaihdetaan kun ne ovat kuluneet? Renkaiden koko on edessä kaksi ensimmäistä 80mm ja 84mm takimmaisissa. Jos olisivat normaali kokoiset tietäisin itse, mutta en noista ole perillä. Kiitos etukäteen!
erikokoiset renkaat
k2moto
15
2695
Vastaukset
- DiRulla
Olen nähnyt useampiakin erilaisia suosituksia, mutta nykyään vaihdan itse fillreiden paikkaa aika taajaan ja aina ihan valitsemalla kuluneisuuden mukaan.
Itselläni etupyörä kuluu sisäreunasta ja takapyörä ulkoreunasta (double-push). Kaksi keskimmäistä kuluvat hämmästyttävän kauniisti. Useimmiten taidan vaihtaa niin, että ensimmäisellä kerralla ainoastaan käännän ekan ja vikan fillarin suunnan. Toisella kerralla sitten vaihdan 12 ja 34 ja taas käännän suunnat. Muutaman vaihdon jälkeen olen jo niin sekaisin, että vaihdan ihan sen mukaan miltä pyörät näyttävät. Joskus mittaan myös mauserilla halkaisijat. Minulla siis 4*100mm.
Luistellessa huomaan aina kun fillareita on siirretty. Se vaikuttaa heti suuntavakavuuteen, mutta hämmästyttävän nopeasti uuteen fiilikseen tottuu.
Kävin hiljan vähän kostealla säällä luistelemassa ja etupyörän kuluminen oli todella voimakasta - b-potku suti.
Sinulla on pienet pyörät eli onko kyseessä kikkaluistelu? Jos näin, niin "rock" on syytä tarkistaa aina tasaista pintaa vasten - siis se, kunka paljon enemmän keskimmäiset fillari kantavat.- b-potku
En ole kuullut koskaan b-potkusta, sitten kai on a-potkukin. Onko joku oma keksintö, sillä ei niitä kai ole missään käytössä? Eri maiden rullaluistelijat ja valmentajat puhuvat kyllä sisä- ja ulkopuristuksesta, mutta en ole kuullut b-potkusta. Sisä- ja ulkopotku lähtevät pyörän sisä- tai ulkokantilta ja vastakkaiseen suuntaan suuntautuvasta kropan sivunojasta. a ja b ovat kai aakkosia eikä luistelutermejä, hi!
- outdoor
b-potku kirjoitti:
En ole kuullut koskaan b-potkusta, sitten kai on a-potkukin. Onko joku oma keksintö, sillä ei niitä kai ole missään käytössä? Eri maiden rullaluistelijat ja valmentajat puhuvat kyllä sisä- ja ulkopuristuksesta, mutta en ole kuullut b-potkusta. Sisä- ja ulkopotku lähtevät pyörän sisä- tai ulkokantilta ja vastakkaiseen suuntaan suuntautuvasta kropan sivunojasta. a ja b ovat kai aakkosia eikä luistelutermejä, hi!
Nyt oli kyllä jo pakko vastata näihin kirjoitteluihin! On nimittäin aika jännä jos osaa tosiaan niin hyvin luistella (b-potku) ja vauhti on vaan n. 21 km/h ?? Itsellä kuitenkin vaan normit 90 k2 ja aikaa 30km menee 1h 15 min (24 km/h)nousuja on kummiskin siinä n.2km ja ikää on jo kumminkin 44 v. Harrastan pääasiassa hiihtoa ja juoksua minkä vaan töiltäni kerkiän. Rullistelua sauvoin n. reilu tonni kesässä. Mutta double bushia en hallitse todellakaan!!
- lujaa menee myös
outdoor kirjoitti:
Nyt oli kyllä jo pakko vastata näihin kirjoitteluihin! On nimittäin aika jännä jos osaa tosiaan niin hyvin luistella (b-potku) ja vauhti on vaan n. 21 km/h ?? Itsellä kuitenkin vaan normit 90 k2 ja aikaa 30km menee 1h 15 min (24 km/h)nousuja on kummiskin siinä n.2km ja ikää on jo kumminkin 44 v. Harrastan pääasiassa hiihtoa ja juoksua minkä vaan töiltäni kerkiän. Rullistelua sauvoin n. reilu tonni kesässä. Mutta double bushia en hallitse todellakaan!!
moni tota db täällä kehuu käyttävänsä, tosiasiassa vain muutamat suomen nopeimmat sen hallitsee ja keskivauhti on jotain 35km/h, siis marathonilla. Moni vaan venkauttaa rulliaan ja luulee sen olevan jotain db:tä, josta on muka jotain hyötyä. Jos rullaa jonkun marathonin 30km/h keskivauhdilla niin ei siinä mitään db:tä tarvita. Itse en voi kehua osaavani db:tä ja silti maratonin keskivauhti on ollut usein yli 30km/h. Opettelen itsekin sitä kokoajan mutta......
- sama vielä
lujaa menee myös kirjoitti:
moni tota db täällä kehuu käyttävänsä, tosiasiassa vain muutamat suomen nopeimmat sen hallitsee ja keskivauhti on jotain 35km/h, siis marathonilla. Moni vaan venkauttaa rulliaan ja luulee sen olevan jotain db:tä, josta on muka jotain hyötyä. Jos rullaa jonkun marathonin 30km/h keskivauhdilla niin ei siinä mitään db:tä tarvita. Itse en voi kehua osaavani db:tä ja silti maratonin keskivauhti on ollut usein yli 30km/h. Opettelen itsekin sitä kokoajan mutta......
jos etupyörä kuluu sisäreunalta ja takarengas ulkoreunalta niin db on kaukana siitä. Aloittelijoilla ja taaksepäin potkijoillahan eturengas sisäsyrjältä kuluu, ei db:ssä. Itse kun olen hieman jyvällä db:stä, niin olen huomannut, että renkaat kuluu niin tasaisesti, ettei niitä juurikaan tarvi kääntää.
- karirh
sama vielä kirjoitti:
jos etupyörä kuluu sisäreunalta ja takarengas ulkoreunalta niin db on kaukana siitä. Aloittelijoilla ja taaksepäin potkijoillahan eturengas sisäsyrjältä kuluu, ei db:ssä. Itse kun olen hieman jyvällä db:stä, niin olen huomannut, että renkaat kuluu niin tasaisesti, ettei niitä juurikaan tarvi kääntää.
En oikeastaan tiedä täysin oikeaa dp-tekniikkaa, koska se vaihtelee eri seikoista johtuen. Ja maailman huipuillakin näkee eroavia tyylejä luistella dp:tä. Tietysti voi olla optimitekniikka tai yhteisiä periaatteita ja siltikin voi olla painotuseroja. Vaikka toisaalta niilläkin, jotka osaavat hyvinkin db-tekniikkaa, saattaa olla tekniikkavirheitä.
Voi olla huipuillakin monessakin urheilulajissa tekniikkaongelmia (ainakin mäkihypyssä, aina niillä on ponnistus myöhässä tai ponnistus suuntautuu eteen eikä ylös suksen päälle). Dp-tekniikka on prosessi, jota joutuu pitämään mielessä. Ei ole ehkä koskaan valmis, koska se on niin monipuolinen. Mitä mietin lenkillä? Tekniikkaa lähes koko ajan!
Luistelin äskettäin kovassa rae- ja vesisateessa. Yllättäen en joutunut muuttamaan tekniikkaa ollenkaan. Lipsumista ei tapahtunut valehtelematta lainkaan. Eri asia on öljyinen tai muuten likainen tie. (Olen kuullut, että Berliinin reitit ovat aika liukkaat sateella.) Jos olisin luistellut likaisella asfaltilla luisteluliikkeeni (puristukset) olisivat ehkä olleet loivemmat, asentoni siksi pystympi
Jokainen aloittaa dp-harjoittelun joskus. Alussa tulee virheitä. Mutta jo pelkästään dp:n kokeilu on hauskaa ja varmasti lisää jokaisen luistelutaitoa, vaikka tekniikka olisi alussa hakevaa. Kärkipotku on yleisin virhe, mitä näkee. Etupyörähän siinä kuluu, oli tekniikka mikä hyvänsä. Siinä yritetään ponnistaa päkiällä ja taaksepäin. Hiihtäjälle tämä tulee luonnostaan. Mutta rullaluistelussa ponnistus tapahtuu sivulle (oikeastaan vartalon pystyakselin suuntaisesti) ja silloin olisi hyvä painaa kantapäällä kengän pohjaan eikä päkiällä.
Olin toissapäivänä Pispalan kuuluissa portaissa, viimeisissä nousuissa ponnistin kantapäällä, jolloin päkiä oli lähes ilmassa. Tuntuma oli yllättäen samantapainen kuin double pushissa. Koko kroppa oli virittäytynyt ikään kuin kunnon luistelupuristukseen. Ja ponnistus suuntautui luonnostaan vartalon pystyakselin suuntaisesti suoraan alas kuten pitääkin. Ja vastaavasti vartalo ponnisti/suuntautui enemmän ylöspäin. Jos olisin ponnistanut päkiällä ponnistus olisi suuntautunut enemmän taaksepäin ja vartalo olisi ponnistanut eteenpäin. Luistelutuntuma olisi kadonnut tai ollut kärkipotkun/hiihdon tapainen.
Rullaluistimen pyörillä on kullakin oma "persoonallisuus". Ne reagoivat eri tavalla ponnistukseen. Etummaiset pyörät ohjaavat luistinta vieden luistimen kohti lopullista suuntaa. Niiden päällä saa olla vain pieni osa kropan painosta, jotta niillä olisi mahdollisuus kääntyä oikeaan suuntaan. Takimmaisen pyörän päällä on valtaosa kropan painosta. Siksi ponnistuksen perusvoima suuntautuu kengän kantapääkuppiin. Jos näin tekee kärkipotku on varmasti menneisyyttä. Yleensä pitäisi huolehtia, että ulkopuristus ei jää lantiolinjan taake vaan on sen tasalla.
- karirh - - DiRulla
b-potku kirjoitti:
En ole kuullut koskaan b-potkusta, sitten kai on a-potkukin. Onko joku oma keksintö, sillä ei niitä kai ole missään käytössä? Eri maiden rullaluistelijat ja valmentajat puhuvat kyllä sisä- ja ulkopuristuksesta, mutta en ole kuullut b-potkusta. Sisä- ja ulkopotku lähtevät pyörän sisä- tai ulkokantilta ja vastakkaiseen suuntaan suuntautuvasta kropan sivunojasta. a ja b ovat kai aakkosia eikä luistelutermejä, hi!
Koska nämä nimitykset näyttävät vaihtelevan niin olen itse lakanut käyttää seuraavast:
- ulkosyrjäpuristus = a-puristus/potku
- sisäsyrjäpuristus = b-puristus/potku
Nämä ovat mielestäni aika kuvaavia. A-potku on ensin ja B-potku seuraa ja lopuksi palautus eteen.
Joku käytti nimitystä sisäpotku (ulkosyrjälle) ja ulkopotku (sisäsyrjälle) ja tarkoittikin päinvastoin kuin kuvittelin. Sitten joku sanoi, että järjestys onkin se, että sisäsyrjäpuristus tulee ensin ja ulkosyrjäpuristus sitten. Sehän on tietysti kiinni siitä, mistä katsoo liikkeen alkavan. Minusta luonnollisin "aloitushetki" on se, kun luistin on palautunut eteen. - DiRulla
lujaa menee myös kirjoitti:
moni tota db täällä kehuu käyttävänsä, tosiasiassa vain muutamat suomen nopeimmat sen hallitsee ja keskivauhti on jotain 35km/h, siis marathonilla. Moni vaan venkauttaa rulliaan ja luulee sen olevan jotain db:tä, josta on muka jotain hyötyä. Jos rullaa jonkun marathonin 30km/h keskivauhdilla niin ei siinä mitään db:tä tarvita. Itse en voi kehua osaavani db:tä ja silti maratonin keskivauhti on ollut usein yli 30km/h. Opettelen itsekin sitä kokoajan mutta......
DP:n toteaminen on helppoa. Jos pystyt etenemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla, silloin osaat mennä DP:tä. On selvää, että jotkut osaavat tekniikan agressivisemmin kuin toiset. En ehkä hallitse tekniikkaa täydellisesti, mutta psytyn menemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla jopa loivaan ylämäkeen - joten se siitä.
Takafillarin kuluminen ulkosyrjältä on seurausta siitä, että a-potkun aikan paino menee liki täysin takapyörälle kaarron aikana. Ja ihan varmasti sitä enemmän, mitä agressivisempi DP.
Vitsit mitä besserwissereitä täällä on. - DiRulla
karirh kirjoitti:
En oikeastaan tiedä täysin oikeaa dp-tekniikkaa, koska se vaihtelee eri seikoista johtuen. Ja maailman huipuillakin näkee eroavia tyylejä luistella dp:tä. Tietysti voi olla optimitekniikka tai yhteisiä periaatteita ja siltikin voi olla painotuseroja. Vaikka toisaalta niilläkin, jotka osaavat hyvinkin db-tekniikkaa, saattaa olla tekniikkavirheitä.
Voi olla huipuillakin monessakin urheilulajissa tekniikkaongelmia (ainakin mäkihypyssä, aina niillä on ponnistus myöhässä tai ponnistus suuntautuu eteen eikä ylös suksen päälle). Dp-tekniikka on prosessi, jota joutuu pitämään mielessä. Ei ole ehkä koskaan valmis, koska se on niin monipuolinen. Mitä mietin lenkillä? Tekniikkaa lähes koko ajan!
Luistelin äskettäin kovassa rae- ja vesisateessa. Yllättäen en joutunut muuttamaan tekniikkaa ollenkaan. Lipsumista ei tapahtunut valehtelematta lainkaan. Eri asia on öljyinen tai muuten likainen tie. (Olen kuullut, että Berliinin reitit ovat aika liukkaat sateella.) Jos olisin luistellut likaisella asfaltilla luisteluliikkeeni (puristukset) olisivat ehkä olleet loivemmat, asentoni siksi pystympi
Jokainen aloittaa dp-harjoittelun joskus. Alussa tulee virheitä. Mutta jo pelkästään dp:n kokeilu on hauskaa ja varmasti lisää jokaisen luistelutaitoa, vaikka tekniikka olisi alussa hakevaa. Kärkipotku on yleisin virhe, mitä näkee. Etupyörähän siinä kuluu, oli tekniikka mikä hyvänsä. Siinä yritetään ponnistaa päkiällä ja taaksepäin. Hiihtäjälle tämä tulee luonnostaan. Mutta rullaluistelussa ponnistus tapahtuu sivulle (oikeastaan vartalon pystyakselin suuntaisesti) ja silloin olisi hyvä painaa kantapäällä kengän pohjaan eikä päkiällä.
Olin toissapäivänä Pispalan kuuluissa portaissa, viimeisissä nousuissa ponnistin kantapäällä, jolloin päkiä oli lähes ilmassa. Tuntuma oli yllättäen samantapainen kuin double pushissa. Koko kroppa oli virittäytynyt ikään kuin kunnon luistelupuristukseen. Ja ponnistus suuntautui luonnostaan vartalon pystyakselin suuntaisesti suoraan alas kuten pitääkin. Ja vastaavasti vartalo ponnisti/suuntautui enemmän ylöspäin. Jos olisin ponnistanut päkiällä ponnistus olisi suuntautunut enemmän taaksepäin ja vartalo olisi ponnistanut eteenpäin. Luistelutuntuma olisi kadonnut tai ollut kärkipotkun/hiihdon tapainen.
Rullaluistimen pyörillä on kullakin oma "persoonallisuus". Ne reagoivat eri tavalla ponnistukseen. Etummaiset pyörät ohjaavat luistinta vieden luistimen kohti lopullista suuntaa. Niiden päällä saa olla vain pieni osa kropan painosta, jotta niillä olisi mahdollisuus kääntyä oikeaan suuntaan. Takimmaisen pyörän päällä on valtaosa kropan painosta. Siksi ponnistuksen perusvoima suuntautuu kengän kantapääkuppiin. Jos näin tekee kärkipotku on varmasti menneisyyttä. Yleensä pitäisi huolehtia, että ulkopuristus ei jää lantiolinjan taake vaan on sen tasalla.
- karirh -Huomaan selvästi milloin kärkifillari sutii - se on aina nousuissa, joissa potkua pyrkii pidentämään. Ilmiötä lisää huono pito. Vähänkin märkää ylämäissä ja fillari kuluu heti silmämääräisesti enemmän.
Tasamaalla sisäsyrjäpuristuksessa minulla pysyy paino aika hyvin keskellä jalkaterää, paitsi ehkä aivan purisutksen lopussa paino siirtyy jo luistimen jäykkyydestä johtuen eteen.
DP:n ulkosyrjäpuristuksessa minulla luistin tulee maahan huomattavan aikaisin - suunnilleen painopisteen alle ja siitä työnnän sivulle (videon mukaan) noin toisen puolen kainalolinjalle asti ja paino on liikeen huipussa melkein pelkästään takafillarilla. Ulkosyrjäpurisutksen alussa "istun" jalan varaan, työnnän vähäsen, kaarros ja jalka lentää kuin itsestään toiselle puolelle sisäsyrjäpuristukseen.
Olennaista on se, että pystyn etenemään pelkillä sisäsyrjäpuristuksilla, joten ihan tehottomia ne eivät voi olla. - DiRulla
DiRulla kirjoitti:
Huomaan selvästi milloin kärkifillari sutii - se on aina nousuissa, joissa potkua pyrkii pidentämään. Ilmiötä lisää huono pito. Vähänkin märkää ylämäissä ja fillari kuluu heti silmämääräisesti enemmän.
Tasamaalla sisäsyrjäpuristuksessa minulla pysyy paino aika hyvin keskellä jalkaterää, paitsi ehkä aivan purisutksen lopussa paino siirtyy jo luistimen jäykkyydestä johtuen eteen.
DP:n ulkosyrjäpuristuksessa minulla luistin tulee maahan huomattavan aikaisin - suunnilleen painopisteen alle ja siitä työnnän sivulle (videon mukaan) noin toisen puolen kainalolinjalle asti ja paino on liikeen huipussa melkein pelkästään takafillarilla. Ulkosyrjäpurisutksen alussa "istun" jalan varaan, työnnän vähäsen, kaarros ja jalka lentää kuin itsestään toiselle puolelle sisäsyrjäpuristukseen.
Olennaista on se, että pystyn etenemään pelkillä sisäsyrjäpuristuksilla, joten ihan tehottomia ne eivät voi olla.Siis tietenkin piti olla:
Olennaista on se, että pystyn etenemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla, joten ihan tehottomia ne eivät voi olla. (Siis a-puristuksilla) - k2moto
Siis toi jäi vieläkin epäselväks toi renkaiden muutos kun ne ovat olleet kaupasta ostettaessa erikokoiset ja en kehtais pistää esim 84mm eteen ja seuraavaksi 80mm ja taas 84mm ja sit 80mm. Siis oisko ketään kuka kertois miten ne kuuluu laittaa?
- eki.
k2moto kirjoitti:
Siis toi jäi vieläkin epäselväks toi renkaiden muutos kun ne ovat olleet kaupasta ostettaessa erikokoiset ja en kehtais pistää esim 84mm eteen ja seuraavaksi 80mm ja taas 84mm ja sit 80mm. Siis oisko ketään kuka kertois miten ne kuuluu laittaa?
Vaihda 84mm:ä ristiin keskenään ja 80mm:ä ristiin keskenään. Älä sekoita - kiskon reiät on 2mm alempana etupyörille...
- k2moto
eki. kirjoitti:
Vaihda 84mm:ä ristiin keskenään ja 80mm:ä ristiin keskenään. Älä sekoita - kiskon reiät on 2mm alempana etupyörille...
kiitos! Tulihan sieltä selvä vastaus!!!
- Korsikan Kukko
DiRulla kirjoitti:
DP:n toteaminen on helppoa. Jos pystyt etenemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla, silloin osaat mennä DP:tä. On selvää, että jotkut osaavat tekniikan agressivisemmin kuin toiset. En ehkä hallitse tekniikkaa täydellisesti, mutta psytyn menemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla jopa loivaan ylämäkeen - joten se siitä.
Takafillarin kuluminen ulkosyrjältä on seurausta siitä, että a-potkun aikan paino menee liki täysin takapyörälle kaarron aikana. Ja ihan varmasti sitä enemmän, mitä agressivisempi DP.
Vitsit mitä besserwissereitä täällä on.Nimittäin tuo viimeinen lause DiRullalta. Selvästi nuo kolme viestiä (nimimerkillä outdoor ja lujaa menee...) ovat tältä samalta tyypiltä samaan pötköön saman tunnin sisällä. Sama tyyppi, joka on aina kärkäs puuttumaan muiden tekemisiin. Itse kirjoittelee sepiteltyjä juttuja minkä kerkiää... Mitähän se hyötyi tuostakin, varsinainen sekoilija.
"moni tota db täällä kehuu käyttävänsä" ... se luulee tietävänsä kaksoispotkusta kaiken ja samaan aikaan sanoo että ei edes itse osaa sitä. Varsinainen sepittelijä. Miten niin moni täällä kehuu käyttävänsä "tota db"? Eihän siitä ole postauksia ollenkaan lukuunottamatta tätä keskusteluketjua! Se on kyllä kirjoitellut niin ummet ja lammet täällä, että ei moni uskokaan... - pikku-jammu
DiRulla kirjoitti:
DP:n toteaminen on helppoa. Jos pystyt etenemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla, silloin osaat mennä DP:tä. On selvää, että jotkut osaavat tekniikan agressivisemmin kuin toiset. En ehkä hallitse tekniikkaa täydellisesti, mutta psytyn menemään pelkillä ulkosyrjäpuristuksilla jopa loivaan ylämäkeen - joten se siitä.
Takafillarin kuluminen ulkosyrjältä on seurausta siitä, että a-potkun aikan paino menee liki täysin takapyörälle kaarron aikana. Ja ihan varmasti sitä enemmän, mitä agressivisempi DP.
Vitsit mitä besserwissereitä täällä on.täyttää skeidaa ja hanskaan vetoo koko setti
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Asianajaja Herman Ljungberg
Ei ole tällä herralla kaikki muumit laaksossa, kun väittää, että kaapelien katkominen on NORMAALIA. Kaikkea se leipä elä1586967Löytyykö jyväskylästä naista kenenkä pyllyä saisi kosketella ja haistellla??
Olen ihan mukava ja kunnollinen herras mies 41 vuotta.334063Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa.
Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa. Poliisi sai lauantaina 4.1142102- 621936
- 821456
Sähköauto sopii erinomaisesti maaseudulle, jopa paremmin kuin kaupunkiin.
Sähköautolla pärjää maaseudulla jopa paremmin kuin kaupungissa, sillä jokainen sähköistetyn talon piha on mahdollinen la1941447Nainen, taidan inhota minua todella
tai sitten et halua olla missään tekemisissä kanssani. Sellaiset otteet sulla. On tosi karmeata olla toiselle kuin kuoll731091Tämä oli vuoden 1. luetuin artikkeli Suomi24 Viihteessä: Rock-legenda Andy McCoy, 61, sai eläkkeen
Rock-legenda Andy McCoy, 61, sai kuin saikin taiteilijaeläkkeen - Tämän suuruinen eläke on kuussa! -artikkeli oli v. 20214986- 48979
Rattoisaa lauantai iltaa
Mitäs tänään tapahtuu? Mitäs kirsikalle kuuluu? Onko lähdössä iltaelämään? 😊✨💞🌆 Minä vietä taas yksinäistä koti-iltaa225947