Ensiksi haluan sanoa etten vähättele masennusta vakavavana terveyttä uhkaavana sairutena mutta..
Kun lukee tätäkin palstaa en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen kuinka joillakin kirjoittajilla on taipumus tehdä omasta epämääräisestä surkeudestaan elämää suurempia ongelmia ja alkaa nimittää näitä liiallisesta itsetarkkailusta johtuvia tuntemuksia masennukseksi.
Eritysisesti minua risoo nämä hyvää tarkoittavat "tollot" jotka päivystävät palstoilla antamassa vinkkejä erilaisten luontaistuotteiden ihmeitä tekevistä vaikutuksista.
Jos sellainen rohto olisi olemassa joka toimisi ihmisten avuttomuuteen kohdata oma rajallisuutensa,sitä lisättäisiin vesijohtoveteen.
Mikään ei ole vastenmielisenpää kuin se että ihmisten hädällä tehdään bisnestä.
Väittäisin että siinä vaiheessa kun pystyt vielä lukemaan tätäkin sepustusta, et ole masentunut. Näiden palstojen ikävä sivuoire on se että niitä pidempään seuraava ja vilkkaan mielikuvituksen omaava löytää pian itsensä valittamassa lääkärilleen olevansa masentunut.
Ja vielä kerran.Masennus/depressio on vakava sairaus,mutta joskus väsymyskin on vain pelkkää väsymystä.
Kun lukee tätäkin palstaa en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen kuinka joillakin kirjoittajilla on taipumus tehdä omasta epämääräisestä surkeudestaan elämää suurempia ongelmia ja alkaa nimittää näitä liiallisesta itsetarkkailusta johtuvia tuntemuksia masennukseksi.
Eritysisesti minua risoo nämä hyvää tarkoittavat "tollot" jotka päivystävät palstoilla antamassa vinkkejä erilaisten luontaistuotteiden ihmeitä tekevistä vaikutuksista.
Jos sellainen rohto olisi olemassa joka toimisi ihmisten avuttomuuteen kohdata oma rajallisuutensa,sitä lisättäisiin vesijohtoveteen.
Mikään ei ole vastenmielisenpää kuin se että ihmisten hädällä tehdään bisnestä.
Väittäisin että siinä vaiheessa kun pystyt vielä lukemaan tätäkin sepustusta, et ole masentunut. Näiden palstojen ikävä sivuoire on se että niitä pidempään seuraava ja vilkkaan mielikuvituksen omaava löytää pian itsensä valittamassa lääkärilleen olevansa masentunut.
Ja vielä kerran.Masennus/depressio on vakava sairaus,mutta joskus väsymyskin on vain pelkkää väsymystä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyt taisit unohtaa, että tätä palstaa lukee myös ihan OIKEASTI ja vakavastikin masentuneet ihmiset. Sinun teksitisi lukemisen jaksaminen ei ole mikään masennuksen mitta!
Olen samaa mieltä kanssasi, että masennuksesta on tullut liian yleinen termi, jota käytetään melkein mihin tahansa mielialan laskuun viittaavaan. En kuitenkaan kehottaisi ketään jäämään masennuksensa tai pahan olon kanssa yksin. Jos tänne palstalle kirjottaminen auttaa niin antaa tulla vaan.
Jos on todella paha olla pitkänaikaa on aina hyvä mennä lääkäriin. Eiköhän ne ammattiauttajat sitten osaa tehdä johtopäätökset millasta hoitoa tarvitaan. Jos joku haluaa huvikseen alkaa syömään masennuslääkkeitä niin siitä vaan. Se kun on yleensä ensimmäinen ja joskus ainut apu mitä tarjotaan.
"Mikään ei ole vastenmielisenpää kuin se että ihmisten hädällä tehdään bisnestä"
LÄÄKÄRIT/ LÄÄKETEHTAAT. aINA VAIN KALLIIMPIA LÄÄKKEITÄ!
KARTELLI !
KIELLETÄÄN LUONTAISET PARATAVAT YRTIT!
nYKYÄÄN ON KYLLÄ APTEEKEISSAKIN ALKANT OLEMAAN ESIM. OMEGA KALAÖLJY KAPSELEITA JA MONIA MUITA YRTTIVALMISTEITA. eSIM. Mäkikuismaa.
Pihkalla parannetaan haavaumia ja MATO kääreellä, kun lääketiede ei pysty.
Että se siitä ja sen kestävyydestä ! !
Ps. harkitse mitä kirjoitat. Tätä lukee muutkin kuin sinun vihamiehesi/ naisesi?
"Eritysisesti minua risoo nämä hyvää tarkoittavat "tollot" jotka päivystävät palstoilla antamassa vinkkejä erilaisten luontaistuotteiden ihmeitä tekevistä vaikutuksista."
Eikähän nämä luontaistuotteiden INFORMOIJAT ole 99,9 prosenttisesti niiä ihmisiä, jotka ovat ensin käytäneet kemiallisia ja huomanneet niiden erillaiset ?sivuvaikuukse? ja väsytävyyden.
J ovat se jälkeen alkaneet käyttämään virkistäviä vaihtoehtotuotteita joide avulla kuo on palautunut. Että silleesti.
Mutta minä en ymmärrä SITÄ, että useammat kyselevät voiko huumaavia aineita käyttää lääkketten kanssa. Joka o itsestään selvä asia, että huumaavat aineet aiheuttavat uni/ lepo, henkisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ! ! ! (Mitähän hyvää siinä muka olisi?)
KYLLÄ IHMISET OVAT SITTEN VIISAITA ? ! ?
"Väittäisin että siinä vaiheessa kun pystyt vielä lukemaan tätäkin sepustusta, et ole masentunut."
Tässä kohtaa päätelmäsi tehdään tyhjäksi. Täällä kirjoittaa näes masennuksen vuoksi eläkkeellä elelevä.
Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään masennuksesta kärsiviä. Haluan kiinnittää huomiota nimenomaan siihen että masennus/depressio on vakava sairaus.Käsitykseni mukaan masennuksen piikkiin laitetaan nykyään lähestulkoon kaikki vaillinaiseen elämänhallintaan kuuluvat normaalit mielialan laskut ja fyysiset kolotukset. Se vie huomion oikeasta ongelmasta joka on monelle totisinta totta.
Jos joku ajattelee että saa elämäänsä tukea luontaistuotteista, niin mikäpäs siinä. En kuitenkaan suosittelisi niitä ensisijaiseksi hoidoksi yhtään mihinkään. Luontaistuotekauppa on bisnestä josta hyötyviä liikkuu keskustelupalstoilla ja heidän neuvonsa voi jättää omaan arvoonsa.Uskomuslääketiede perustuu juuri siihen että ylläpidetään tunnetta siittä että jokin olisi vialla.Kun sitten tähän täsmävaivaan käytetään(yleensä kallista) tuotetta se toimii. Tosin mikä tahansa blasebo toimisi.
En myöskään missään nimessä tyrmää keskustelupalstojen tarjoamaa kanavaa purkaa tuntemuksiaan. Olen lukenut todella hyviä ja kannustavia kertomuksia niiltä jotka ovat selättäneet vakavan sairautensa.
Ei muuta kuin jaksamista kaikille, paistaa se aurinko risukasaankin.
Eeen tuosta loukkaantunut, sattui vain silmään.
Tuohon kirjoittamaasi; Voisiko olla niin että on paljon depressiivisiä? Paljon elämänhallintaan liittyviä tekijöitä? Työnmaailmakin on nykyään hyvin vaativa. Näillä kaikillahan on taipumusta hoitamattonana viedä masennukseen ja masennuksen kylkiäisenä varsin usein kulkee joku muu psyykenvaiva, ei aina mutta usein.
Mitä tulee kirjoitteluun tänne. Ehkä riipaisevin viesti mitä olen täällä lukenut, oli nuori nainen joka suri sairastumistaan. Suri sitä kun kaikki hänen ystävänsä olivat risteilyllä ja hän olisi tahtonut olla siellä mukana. Hän olisi halunnut nauraa ja nauttia toistensa seurasta niin kuin silloin ennen. Jotenkin riipaisi. Miten pahasti masennus invalidisoikin ihmisen. Pahinta on joutua näköalattomuuden tilaan. Sellaiseen missä ei näe mitään hyvää syytä nousta aamulla sängystä. Tässä kohtaa netin vertaistuki voi olla jopa korvaamaton. Löytää toisia kohtalontovereita tai voi jopa oppia jotain uutta muiden sairauksista tai tilanteista. Kukkatipoista en kommentoi muuta kuin sen, että on jopa vastuutonta tyrkyttää omegaa tai kukkatippaa psykoositiloihin tai jyrkkään toistuvaan masennukseen. Kuka hän onkin joka tänne niitä tyrkyttää - ajattelisi ensin. En tiedä miten muut toimivat mutta käyn usein täällä vain lukasemassa juttuja ja joskus aikaa mene etten käy koko palstalla. Kaikki kirjoittavat niistä lähtökohdista kuin sillä hetkellä tuntevat ja se on ihan ok.
Masennuksesta vielä. Moni on myös kertonut miten he pikku hiljaa erakoituvat tai elämänpiirit pienenevät minimiin. Tähän on monia syitä. Ei yksinkertaisesti jaksa keskittyä pitkiä aikoja tai jo pelkkä liikkuminen jopa terapeutille vie voimia. Monet ovat myös kirjoittaneet siitä etteivät he halua tulla ystäväpiirin diagnosoimaksi silloin kun tavataan, olkoonkin että kaipaavat ymmärrystä omalle elämäntilanteelleen. Sitapaitsi monella ei edes ole terapeuttia koska hoitoon pääsy voi viedä paljon aikaa, joskus liian kauan. Sitten kun tilanne pahenee, sitten hoidetaan. Liian usein apu tulee liian myöhään. Tästä aiheesta ja systeemin lahosta tilasta lataa Claes Anderson viimeisessä Helmi Ry.-lehdessä.
Hiukan vielä arjen hallinnasta. Monet kirjoittavat kuinka kämppä on sekasin eikä jaksa mitään. Näin eläkkeellä elävänä omakohtaisesta kokemuksesta antaisin yhden pienen vinkin. Toivoisin että varsinkin eräs tänne kirjoittava nimimerkki lukisi sen. Eläkkeellä elo ei ole tuolissa istumista tai sängyssä makaamistä - räkimistä kattoon. On hyviä päiviä ja vähemmän hyviä päiviä. Näiden mukaan navigoidaan. Äkkisyviä tulee joskus ja tästä antaisin vinkin. Kun tuntuu ettei jaksa mitään, päätä tehdä yksi asia sinä päivänä. Vain yksi asia. Seuraavana päivänä kaksi jne. Se yksi asia voi olla vaikkapa pesukoneen täyttö ja käynnistys, pyykkien ripustus. Seuraavana päivänä toinen asia lisää. Näin olen yleensä päässyt kiinni arjen rutiineihin. Moni sanoo ettei ole saanut aikaan mitään. Ehkä olisi hyvä ajatella sen sijaan mitä olen saanut tänään aikaan oli se kuinka pieni asia tahansa. Syvimmässä masennuksessa ei kannata hakea vertauskohtia terveiden ihmisten jaksamisesta. Lisään vielä että oikean lääkityksen löytyminen vie joskus aikaa. Tällöin täytyy vain olla itselleen armollinen ja antaa ajan kulua. Tässä siis yllä oleva vinkkini menee hyllylle.
Risukasasta ja eläkkeellä elämisestä vielä. Aurinko paistaa ja välillä sataa jopa myrskyää. Kun ihminen jää eläkkeelle, tällöin hänen kapasiteettinsa on laskenut sille tasolle missä päivittäinen kahdeksan tunnin työnteko on mahdotonta. Tai on ja on mutta jo muutaman viikon tai parin kuukauden kuluttua löytää itsensä huonommasta kunnosta jos yrittää ja yritetty on, eläke ei helpolla irtoa. Tilaa voisi kuvailla vähän kuin akuksi mikä ei enää lataa kunnolla. Tästä huolimatta päivissä on omat rutiininsa. Elämänpiiri on toki kaventunut mutta se mikä on se toimii. Luen paljon kirjoja, seuraan maailman menoa, ulkoilen, fillaroin. Lepään. Tarvitsen hyvin paljon unta. Tulot ovat pienet ja sillä eläminen tuottaa päänvaivaa. Tähän asti aina selvitty jotenkuten. Tällä hetkellä minulla on kaksi kuukautta kestänyt kiputila iskiashermon seutuvilla ja kipu ulottuu aina koko toiseen jalkaan. Lääkärit kirjoittavat särkylääkettä mutta ainoa mikä tähän auttaisi on akupunktio, mutta sekin maksaa 45-euroa joten joudun odottamaan ainakin kuukauden ennen kuin siihen on varaa. Tällaista elämä siis on eläkkeellä jos sitä katsoo taloudelliselta kantilta. Aina tulee jotain ja Suomi on kallis maa. Näin siis menee elämä risukasasan sisällä tai ulkona what ever. Ehkä yksi avain miten olen selvinnyt - olkoonkin että olen ulkona nomaaleista ympyröistä on se, etten lähde "vertailukisaamaan" siitä mitä minulla ei ole tai mitä en jaksa vaan pyrin ajattelemaan sitä mitä minulla on ja mitä minä jaksan. Oma jaksaminen on pääasia, kaikki muu tulee vasta tämän jälkeen.
Hyvää kesänjatkoa kaikille
Yksi lähtökohta kirjoitukselleni oli kysyä miksi niin moni kokee olevansa masentunut. Työelämä on varmasti koventunut.Ihmisellä ei ole enään aikaa toiselle. Heikkoutta pidetään sairautena. Siinä mielessä ei ole ihme ettemme jaksa.
Masennus sanana on kärsimässä inflaation. Ei mene viikkoa kun jostain lehdestä saa lukea kuinka julkkis avautuu viidennen avioeronsa jälkeen ja kertoo olevansa masentunut. Ylläpidetään jonkinlaista muodikasta psykokulttuuria,joka tarjoaa sanaston ja mallin omista tunteista puhumiseen. Uskaltaisin väittää että terveypalveluja kuormittaa aivan liiaksi ihmisryhmä joidenka ongelmien taustalla ei ole masennus, vaan lähinnä se ettei oma elämä näytä samalta ja yhtä kivalta kuin tv julkkiksen.
Masennus on aikamme sairaus. Kun 70 luvulla vitutti, valitimme lääkärile selkää, nyt masennusta.Tästä voimme kiittää sitä että media keksi uuden sanan kuvaamaan avuttomuuttamme kohdata itsemme tilanteessa, mihin meidän ei koskaan olisi pitänyt ajautua.
Kuvaavaa on että masentuneista on tehty tuottoisaa liiketoimintaa lääketehtaille,terapeuteille, ja jopa viihdeteollisuudelle. Ainakin tätä ryhmää palvelee se että masennuksesta puhuminen on arkipäiväistynyt.Se että palveleeko se niitä joidenka elämää vakava masennus varjostaa on kysymyksen arvoinen.
"Yksi lähtökohta kirjoitukselleni oli kysyä miksi niin moni kokee olevansa masentunut. Työelämä on varmasti koventunut.Ihmisellä ei ole enään aikaa toiselle. Heikkoutta pidetään sairautena. Siinä mielessä ei ole ihme ettemme jaksa."
Jännä yhtälö. Niin jaksava; eijaksava ihminen lähtee työpaikkalääkäriltä yhä useammin mielentasaava-lääkeresepti mukanaan suuntana apteekki. Työpaikan rohkeimmissa kahvikeskusteluissa mukaan on tullut mukaan uusi aihe: " jos sillä cipramililla sitten jaksaisi. "
Mikä on heikkous mikä on masennus. Missä tässä menee pelimerkit kellä sekaisin?
"Masennus sanana on kärsimässä inflaation. "
Eihän? ;_)
"Ei mene viikkoa kun jostain lehdestä saa lukea kuinka julkkis avautuu viidennen avioeronsa jälkeen ja kertoo olevansa masentunut. "
Kuka vain voi olla masentunut eron jälkeen. Se miten syvää masennus on, on toinen juttu. Trendipellet kutsuvat tilaa masennukseksi ja toiset taas alakuloksi mistä on suora yhteys avioeron aiheuttamaan tilaan jota voi kutsua miksi vain.
"Ylläpidetään jonkinlaista muodikasta psykokulttuuria,joka tarjoaa sanaston ja mallin omista tunteista puhumiseen."
Sanasto tai malli löytyy jopa lööpeistä. Miten on sisällön laita?
"Uskaltaisin väittää että terveypalveluja kuormittaa aivan liiaksi ihmisryhmä joidenka ongelmien taustalla ei ole masennus, vaan lähinnä se ettei oma elämä näytä samalta ja yhtä kivalta kuin tv julkkiksen."
Babam! Eikö oma elämä olekaan sitä mitä sitcomeissa? Kaskummaa.
"Masennus on aikamme sairaus. Kun 70 luvulla vitutti, valitimme lääkärile selkää, nyt masennusta."
Tosi juttu. Toisaalta miten on laita niiden jotka potevat masennusta ja ihan oikeasti alkavat sairastaa tai potea muuta masennuksen ohella? Uskaltaisin väittää että tätä ryhmää huomioidaan ja hoidetaan kaikkein vähiten.
"Tästä voimme kiittää sitä että media keksi uuden sanan kuvaamaan avuttomuuttamme kohdata itsemme tilanteessa, mihin meidän ei koskaan olisi pitänyt ajautua."
Globalisaatio. Ihminen on vapaa liikkumaan ja päättämään oman elämänsä kulusta missä vain. Hienoa.Jotain he kuitenkin unohtivat kaikessa kiireessään.
"Kuvaavaa on että masentuneista on tehty tuottoisaa liiketoimintaa lääketehtaille,terapeuteille, ja jopa viihdeteollisuudelle. Ainakin tätä ryhmää palvelee se että masennuksesta puhuminen on arkipäiväistynyt.Se että palveleeko se niitä joidenka elämää vakava masennus varjostaa on kysymyksen arvoinen."
Palvelee ja ei. Lääkärit parkkiintuvat. Se joka todella tarvitsisi apua voi jäädä sivuun koska ei jaksa vaatia.
-----
areena vapaa
Eikö ole muuta sanaa kuin masennus kuvamaan tervettä vastareaktiota sille että vaatimukset yhteiskunnan taholta ovat kasvaneet ylisuuriksi.
Onko välttämätöntä leimata ihminen sairaaksi jos ei halua/pysty roikkumaan elintasokisassa mukana.
Minulle on jäänyt hiukan epäselväksi miten pirussa se cipramill korjaa sen että työpaikan henkilökemia pätkii ja ne heikoimmat sairastuvat.
Lääkäri määrää lääkkeen, kun ei jaksa enään päivän kymmenettä valittajaa,joka kertoo olevansa masentunut. Olen kyllä huomannut että aika usein se joka oikeasti on masentunut, hakee myös viimeisenä apua.
Tavallaan olemme hyväksyneet sen että joukossamme laahustaa yhä kasvava joukko ihmisiä joidenka osana on syrjäytyä työelämästä.Onko Se hinta joka on maksettava siittä että osalla meistä menee niin helvetin lujaa.
Annammeko pikkuisen liian helposti periksi kun hyväksymme kaiken tämän osana globalisaatiota tai jotain kohtalonomaista suunnitelmaa.
Jo hyväksymme, onko silloin syytä itkeä jos ei jaksa päivän kolmatta maratoonia.
Mä kirjoitan tänne eri nickeillä niin monta kertaa on joku työntänyt samanlaisen pitkän litanian luontaislääkkeistä jotka häntä ovat auttaneet. Mä en jaksa sitä ees lukea, on vielä pötköön kirjoitettu...ajattelen vaan aina että jahas, taas tämä sama litania on tungettu tänne.
Yksi sopii yhdelle toinen toiselle. Ei kannata hurmoksessa siitä jauhaa kaikille mikä itseä on auttanut.
Tämä litania se on:
"älä vielä luovuta
Kirjoittanut: näistä voisi olla apua 28.6.2008 klo 16.32
en tiedä oisko tästä sulle mitään apua...mut mä sain apua eri luontaishoidoista, jotka auttoi masennukseen, ahdistukseen, pelkoihin,pakkoajatuksiin yms, kun en uskaltanut masennuslääkkeitä käyttää, ja luin paljon mitkä luontaistuotteet auttaa mielenterveyden ongelmiin, tässä kaikki jutut mitä käytin (ja nämä ihan oikeasti auttoivat): mäkikuismaa (masennukseen) valeriaanaa ja kärsimyskukkaa (ahdistukseen,jännitykseen, pelkotiloihin, rauhoitti ja rentoutti). E-EPA-kalaöljyä (myös pellavansiemenöljy on kuulemma hyvä, siinä samoja omega 3-öljyjä) ja sinkkiä, magnesiumia ja dolomiittia (tutustuin ortomolekulaariseen lääketieteeseen jossa mielenterveyden ongelmia hoidetaan vitamiinein, mineraalein ja rasvahapoin, ja näin tasapainotetaan ja hoidetaan aivoja ja hermojärjestelmää ja näin mieli paranee) ja bachin kukkatipat olivat mulle tosi suuri apu: bachin kukkatippoja on 38 erilaisiin ongelmiin, kuten masennukseen, pelkoihin, päättämättömyyteen, ahdistukseen, vihaan yms ja niiden käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa jokaista valittua kukkatippaa (samanaikaisesti voi käyttää 5 eri tippaa) lasiin vettä ja pari kulausta päivän mittaan. esim. mimulus ja aspen auttavan pelkoihin, rock rose kauhuun, cherry plum kun pelkää tulevansa hulluksi ja menettävänsä kontrollin ja tekevänsä jotain mitä ei halua, kun ei vaan kestä enää, white chestnut mieleen tunkeutuviin epämielyttäviin ajatuksiin, joista ei pääse eroon, mustard syvään masennukseen, gentian ja gorse toivottumuuteen jne. näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, noita yrttejä ja E-EPA:aa saa apteekeista. lisäksi jätin kaiken kofeiinin ja suurimmaks osaks sokerit, lisäaineet ja valkoiset vehnäjauhot (ortomolekulaarisessa lääketieteessä vitamiinien yms. ohella suositellaan myös gluteenitonta dieettiä, koska gluteiini aiheuttaa joissakin paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä oireita, jos gluteeniallergia on voimakas, esim. autismista kärsiviä gluteeniton dieetti on auttanut paljon, se on suosittu ja hyväksikoettu apu). oon lukenut paljon netistä ja kirjoista mielenterveyden ongelmien luonnonmukaisesta hoidosta, ja toivottomissakin tilanteissa ovat monet apua saaneet. kirja joka auttoi mua tosi paljon oli tommy hellstenin "saat sen mistä luovut" se helpotti oloa ja toi levollisuutta ja rauhaa. toivon sulle joka tapauksessa kaikkea hyvää ja että elämä hymyilisi sulle, joku sanoi joskus että kun on ollut tarpeeksi sadetta, on auringon aika."