Kun elintarvikkeiden (ja oikeastaan kaiken tavaran, energian, palveluiden ym...) hinta on kovassa nousujohdanteessa, miten käy sellaisten henkilöiden jotka on tottuneet syömään suuria määriä? Alkaako sitten pakollinen joukkolaihtuminen? Miten paljon ruokaan kuluu nyt rahaa viikossa/kuukaudessa (tähän vaikuttaa tietysti mitä ostetaan)? Jos tinkimään joutuu, mistä tingitään ensiksi (vaatteista, asumisesta, ylimääräisistä herkuista..)?
Ruoan hinta nousussa rajusti!
...mitä sitten seuraa...?
10647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No, en nyt tosissani voi tätä toivoa, mutta kun luen noita juttuja ruoan hinnan noususta, ja miten ihmiset jo yleisesti joutuvat leikkaamaan kulutustaan ja katsovat mitä ostavat, niin joskus mietin että voisi olla helpompaa niin. Kai se auttaisi laihtumaan jos ei kertakaikkiaan olisi rahaa ruokaan?
Mutta itselläni kun sattuu olemaan se tilanne että on todella hyvät tulot (veikkaan että paremmat kuin 90 % kansasta). Siispä ruoan hinta voisi nousta vielä kolminkertaiseksi eikä hätkäyttäisi minua yhtään. Silloin kun vielä olin todella todella lihava, niin käydessäni kaupassa ostin aivan mitä halusin, hintalappuja en katsonut ikinä.
Nyt kun olen enää todella lihava, niin käydessäni kaupassa ostan edelleenkin täysin hintalappuja katsomatta, mutta muita tietoja sitten tiiraan senkin edestä (kalorimäärät, proteiinit, hiilihydraatit).. Sanoisin että ruokalaskut ovat ehkä hieman pienentyneet, koska syön nyt vähemmän. Eivät mainitsettavasti kuitenkaan, koska syön enemmän vihanneksia ja hedelmiä sekä kokolihaa.
Tuli vaan mieleen että suurin osa ihmisistä hyvinvointivaltoissakin (kuten Suomi) on duunareita joiden palkka riittää kai just ja just. Lisäksi monen ylipainoisen tekstistä tulee kuva että lihavuus on vienyt jaksamisen työelämässä joten tukiaisten varassa ilmeisesti ollaan. Ja useimmilla heistä on monia sairauksia jotka vaatii kalliita lääkkeitä tai hoitoja, vai saako niihin Kelasta täyskorvaukset?
Aikoinaan kun mulla oli työttömyyden ja opiskelujen takia tiukkaa jouduin tinkimään ihan kaikesta. Tingin silloin siis ruoan määrästä ja laadusta, vaatteista tai muista "huvituksista" puhumattakaan.
Nykyään talouteni on onneksi kunnossa enkä joudu enää tinkimään ruoan laadusta. Mutta edelleenkään en osta liikaa ruokaa, ts. ostan vain sen määrän mitä meidän taloudessa käytetään ilman että ylensyödään tai että tarttis heittää hyvää ruokaa turhaan roskiin.
Kai se on sittenkin pidettävä itseään onnekkaana; tuskin se pakkolaihduttaminenkaan mitään "herkkua" olisi. Ja sitäpaitsi, jos olen oikein ymmärtänyt, niin terveellinen ruoka maksaa jopa enemmän kuin rasvaa ja hiilihydraatteja täynnä oleva, mutta täyttävä "mössö".
Mutta kun on siinä tilanteessa, että yhdessäkään Suomen ruokakaupassa ei ole yhtään ainoaa ruokatavaraa jota en pystyisi halutessani ostamaan silmiä räpäyttämättä ja elintasoni siitä yhtään kärsimättä, niin sitä tahdonvoimaa on pakko löytyä jostain muualta sitten, että EI osta (jos se siis ei sovi ruokavaliooni).
Täytyy korjata sen verran että vaikka se lyhyitä hiilareita ja rasvaa täynnä oleva mössö ehkä hetkellisesti täyttääkin, niin se ei pidä nälkää poissa siinä missä terveellisemmät vaihtoehdot. On totta että terveellinen ruoka on kalliimpaa, mutta sitä ei myöskään tarvitse syödä niin usein. Lopputuloksena hintaeroa ei juuri edes kerry, mutta bonuksena saa paljon paremman olon.
Siinä mielessä rahan luulisi olevan melkein kaikille esteistä oikeasti se pienin. Suurin taitaa olla se ettei osata luopua ylimääräisistä sokereista yms. kuonasta.
Olen huomannut ihan saman. Jos käy jossain Macissä vetämässä burgeri-ateriat, on ensin ihan ähky täynnä, mutta jo parin tunnin päästä alkaa elimistö kyselemään ravintoa. Tämä osoittaa sen ettei niistä hampurilais-aterioista saa mitään hivenaineita, kuituja tai vitamiineja jotka täyttäisivät.
Hampurilaisateria maksaa 6 euroa, tällä rahalla saa paketin ruisleipää, vihanneksia päällysteeksi, pari hedelmää, jugurttia ja maitoa. Kummastakohan vaihtoehdosta elimistö pitää enemmän? Hmm...
Moi
Toimeentulotuen päätös viipynyt 2 viikkoa ja paino pudonnut 76 kg:stä 71 kg:een. Painoindeksi 20.6. Tämä on paras ja hauska kaupunki.
Kofeiinipillereillä jaksaa. Koskaan ei voi olla liian rikas eikä liian laiha.
Moi
Uuden lain mukaan fattan päätöstä joutuu odottamaan maksimissaan 7 VRK, 7VRK:N sisällä on päätös annettava,oli se sitten myönteinen tai kielteinen!!
Oletpas idiootti kun et tee asialle mitään ja nöyrästi vaan odotat!
Tuskin tuntuu suomalaisissa läskeissä - onha tämä antoisa tukiaisten maa. Aina löytyy joku luukku josta sossutantta tyrkyttää rahaa. Mulla on yks sukulainen (pikkuserkku - uskomatonta mutta totta!), joka ei oo päivääkään töissä käynyt ja kaksi ohari-muksuakin löytyy, ja hyvin kuulema pyyhkii. Ei oo kuulema töitä tarvinnut lähtee kattelee, muksutkin viihtyy hyvin päikkärissä ja hän saa itse nukkua piiiiitkään aamuisin, heh mikäs siinä on ollessa.
unohtu siis mainita että tuo pikkuserkku on siis 150 kiloinen keijukainen, ja muksut jatkaa samaa tulevaisuutta..
Halvinta ruokaa on Mäkkärin 1€ juustohampurilaiset ja uppopaistamalla valmistetut makkaraperunat etc. Ei mene kuin 30€ viikossa. Myös voita voi syödä tuohon rahaan paljon. Mitenkäs tämä liittyikään ruuan hinnan nousuun? Hmmm....