Monet asiat saavat ihmiset katkeriksi. Esim.epäoikeudenmukaisuus, väärinymmärrykset, väärinkäsitykset, syyttömästi tulee loukatuksi tai tuomituksi joidenkin ihmisten taholta. Tämä on minulle itselleni hyvin tuttua: olen monesti joutunut tahtomattani syyttömästi kärsimään ja minut on syyttömänä tuomittu toisten synneistä:syyttömästä tehdään syyllinen ja syyllisestä syytön! Sellainen tuntuu todella pahalta, kun joutuu syyttömästi kärsimään, eikä ole tehnyt kenellekään mitään pahaa eikä mitään vääryyttä- silti muut ihmiset tekevät minulle vääryyttä ja kohtelevat minua huonosti. Mielestäni se onkin todella väärin, koska ketään ihmistä ei saa vahingoittaa millään tavalla.
Anteeksianto on paras lääke katkeruuteen. Kun päätät ja haluat antaa anteeksi ihmiselle, joka on sinua loukannut tai haavoittanut, etkä märehdi sitä asiaa, että sinua on loukattu. Anteeksianto vapauttaa sinut itsesi, etkä ole sidoksissa sinua loukanneeseen tai haavoittaneeseen ihmiseen vaan anteeksiannon kautta pääset itse tilanteen yläpuolelle. Anteeksianto on valinta aina. Päätän antaa anteeksi tai päätän jäädä katkeruuteeni- sekin on valinta. Jos valitset katkeruuden niin jäät itse itsesi vangiksi (katkeruuden vangiksi) ja samalla myrkytät ympäristöäsi omalla katkeruudellasi. Katkera ihminen ei huomaa vikoja eikä virheitä lainkaan itsessään- pelkästään muissa ihmisissä, eikä hän käsitä tai ymmärrä, että hänen itsensä tulee vapautua katkeruudestaan anteeksiantoon. Tiedän kokemuksesta, ettei ole kenellekään ihmiselle helppoa antaa anteeksi, mutta kun valitsee antaa anteeksi vapautuu itse. Katkeruuden juuri ei enää sido.Kun tapaa ihmisen seuraavan kerran ja on sydämestään antanut anteeksi tuolle toiselle ihmiselle- kykenee rakastamaan sitä toista ihmistä ja asettumaan hänen asemaansa ja toivottavasti ymmärtämään senkin miksi hän käyttäytyi väärällä tavalla. Mielestäni kostaminen synnyttää vihaa, katkeruus katkeruutta,rakkaus rakkautta, hyvyys hyvyyttä jne...Päättäkäämme alkaa osoittaa rakkautta tuota ihmistä kohtaan, joka on meitä loukannut.
Raamattu opettaa:"Antakaa anteeksi niin teillekin anteeksi annetaan". Jos vihamiehelläsi on nälkä ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä- näin kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä. Kehoitetaan myös rukoilemaan vihamiestemme puolesta sekä siunaamaan heitä. Uskon, että auttaa ja tuloksia näkyy pian meitä loukanneessa ihmisessä. Mikäli hän jatkaa samaa rataa- loukkaamista, haavoittamista, eikä opi yhtään mitään, niin on paras pysytellä sellaisesta ihmisestä erossa kokonaan, että hän häpeäisi tekojaan ja sanojaan.
Kuitenkin voimme sydämessämme antaa tuolle ihmiselle anteeksi ja olemme itse vapaita.
Anteeksianto on paras lääke katkeruuteen. Kun päätät ja haluat antaa anteeksi ihmiselle, joka on sinua loukannut tai haavoittanut, etkä märehdi sitä asiaa, että sinua on loukattu. Anteeksianto vapauttaa sinut itsesi, etkä ole sidoksissa sinua loukanneeseen tai haavoittaneeseen ihmiseen vaan anteeksiannon kautta pääset itse tilanteen yläpuolelle. Anteeksianto on valinta aina. Päätän antaa anteeksi tai päätän jäädä katkeruuteeni- sekin on valinta. Jos valitset katkeruuden niin jäät itse itsesi vangiksi (katkeruuden vangiksi) ja samalla myrkytät ympäristöäsi omalla katkeruudellasi. Katkera ihminen ei huomaa vikoja eikä virheitä lainkaan itsessään- pelkästään muissa ihmisissä, eikä hän käsitä tai ymmärrä, että hänen itsensä tulee vapautua katkeruudestaan anteeksiantoon. Tiedän kokemuksesta, ettei ole kenellekään ihmiselle helppoa antaa anteeksi, mutta kun valitsee antaa anteeksi vapautuu itse. Katkeruuden juuri ei enää sido.Kun tapaa ihmisen seuraavan kerran ja on sydämestään antanut anteeksi tuolle toiselle ihmiselle- kykenee rakastamaan sitä toista ihmistä ja asettumaan hänen asemaansa ja toivottavasti ymmärtämään senkin miksi hän käyttäytyi väärällä tavalla. Mielestäni kostaminen synnyttää vihaa, katkeruus katkeruutta,rakkaus rakkautta, hyvyys hyvyyttä jne...Päättäkäämme alkaa osoittaa rakkautta tuota ihmistä kohtaan, joka on meitä loukannut.
Raamattu opettaa:"Antakaa anteeksi niin teillekin anteeksi annetaan". Jos vihamiehelläsi on nälkä ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä- näin kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä. Kehoitetaan myös rukoilemaan vihamiestemme puolesta sekä siunaamaan heitä. Uskon, että auttaa ja tuloksia näkyy pian meitä loukanneessa ihmisessä. Mikäli hän jatkaa samaa rataa- loukkaamista, haavoittamista, eikä opi yhtään mitään, niin on paras pysytellä sellaisesta ihmisestä erossa kokonaan, että hän häpeäisi tekojaan ja sanojaan.
Kuitenkin voimme sydämessämme antaa tuolle ihmiselle anteeksi ja olemme itse vapaita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos, sulla oli hyvä ja asiallinen kirjoitus! Haluan uskoa, että näin se menee - katkeruudella ei ole anteeksiannon jälkeen enää voimaa.