SFP:n puolueen sivuilla on tällainen kirjoitus. Eva Roos, höpsöistä höpsöin naisihminen, unelmoi, miten ruotsin kieli taas saisi uutta voimaa.
Käännös:
"Kieli ja kilpailuvoima
16.06.2008
Olen ollut onnessa kasvaa ylös kodissa kahden kielen kanssa ja siten ei koskaan kysymykseenasettanut hyödyn tai merkityksen ruotsissa eikä suomessa. Molemmat kielet on olleet luonnollisella paikalla ja roolissa elämässäni.Myöhemmin ovat monet muut kielet, nyt viimeksi venäjä, tulleet elämääni, ja kaikista tullut tärkeä osa elämääni.Että tahtoa oppia ja ylläpitää kielitaitoja on minulle itsestäänselvyys.
Voidakseen ylläpitää ja kehittää niitä kieliä, joita osaa, täytyy ihmisen arkipäivän tarjota mahdollisuuksia niiden käyttöön. Yhden jos toisenkin täytyy sitäpaitsi olla aktiivinen ja utelias ja päättää itsekseen, että ottaa osaa siihen uskomattomaan kielten tarjontaan, johon meillä on yhteiskunnassamme pääsy.Ruotsia ja suomea käytän minä automaattisesti päivittäin ja niitä muita kieliä on opiskeluni vahvistanut, samoin kuin oleskeluni ulkomailla, joista olen saanut ystäviä, joihin pidän kontaktia eri kielillä. Sitäpaitsi pyrin minä lukemaan, katsomaan TV:tä ja kirjoittamaan e-posteja niin monilla kielilläni, kuin mahdollista.Tämä on tietoinen valinta puoleltani, joka ei vaadi paljon tuntuvaa ponnistusta.
Ongelma, joka on suurimmalla osalla suomenkielisistä kaksikielisessä maassamme, on se, että kun he ovat lopettaneet koulunkäynnin, heillä ei ole mahdollisuutta harjoittaa ruotsin taitoja.He eivät aivan yksinkertaisesti tarvitse ruotsin kieltä ja vuosien varrella ruotsin taito ruostuu ja kynnys myöhemmin elämässä avata suu ruotsiksi tulee yhä korkeammaksi. Tämähän onkin valtava sääli sekä ruotsin kielelle Suomessa että kaikille suomenkielisille, jotka monen vuoden ajan ovat kouluissaan lukeneet hyvää ruotsia.
Viimeisimmässä Kanava-lehden numerossa (4-5.2008), kirjoittaa professori Seikko Eskola ajatuksenherättävän artikkelin otsikon ”Kielitaistelusta kielten kilpailuun” (s. 458-459)alla. Hänen mukaansa pitäisi ruotsinkielisten asemaa vahvistaa niin, että ruotsin kieli koettaisiin kilpailukykyisenä arkipäivässä ja käytännössä.Ruotsin kieli pitäisi voida ”myydä” suomenkielisille sellaisella tavalla, että se koettaisiin hyödyllisenä ja jonakin, jota todella tarvittaisiin. Eskola ehdottaa, että uusi Ajatuspaja(Ruotsinkielisten rahastojen äskettäin perustama) ottaa tämän tehtäväkseen. Joka vuosi valitsee osa, mutta edelleen liian harva,suomenkielinen alkaa opiskella Åbo Akademissa. Se pitäisi tehdä houkuttelevammaksi ja helpommaksi täysin supomenkielisille opiskella ruotsiksi. Täten tulisi sekä toinen kotimaisnen, että tuleva työnhakija kilpailukykyisemmäksi!
Iloinen kesä!
Eva Roos"
Yhdessä lauseessa Eva-rouva löysi kultajyvän:
"Suomenkieliset eivät aivan yksinkertaisesti tarvitse ruotsin kieltä."
Mutta ei se suomenkielisille ole ongelma!
Käännös:
"Kieli ja kilpailuvoima
16.06.2008
Olen ollut onnessa kasvaa ylös kodissa kahden kielen kanssa ja siten ei koskaan kysymykseenasettanut hyödyn tai merkityksen ruotsissa eikä suomessa. Molemmat kielet on olleet luonnollisella paikalla ja roolissa elämässäni.Myöhemmin ovat monet muut kielet, nyt viimeksi venäjä, tulleet elämääni, ja kaikista tullut tärkeä osa elämääni.Että tahtoa oppia ja ylläpitää kielitaitoja on minulle itsestäänselvyys.
Voidakseen ylläpitää ja kehittää niitä kieliä, joita osaa, täytyy ihmisen arkipäivän tarjota mahdollisuuksia niiden käyttöön. Yhden jos toisenkin täytyy sitäpaitsi olla aktiivinen ja utelias ja päättää itsekseen, että ottaa osaa siihen uskomattomaan kielten tarjontaan, johon meillä on yhteiskunnassamme pääsy.Ruotsia ja suomea käytän minä automaattisesti päivittäin ja niitä muita kieliä on opiskeluni vahvistanut, samoin kuin oleskeluni ulkomailla, joista olen saanut ystäviä, joihin pidän kontaktia eri kielillä. Sitäpaitsi pyrin minä lukemaan, katsomaan TV:tä ja kirjoittamaan e-posteja niin monilla kielilläni, kuin mahdollista.Tämä on tietoinen valinta puoleltani, joka ei vaadi paljon tuntuvaa ponnistusta.
Ongelma, joka on suurimmalla osalla suomenkielisistä kaksikielisessä maassamme, on se, että kun he ovat lopettaneet koulunkäynnin, heillä ei ole mahdollisuutta harjoittaa ruotsin taitoja.He eivät aivan yksinkertaisesti tarvitse ruotsin kieltä ja vuosien varrella ruotsin taito ruostuu ja kynnys myöhemmin elämässä avata suu ruotsiksi tulee yhä korkeammaksi. Tämähän onkin valtava sääli sekä ruotsin kielelle Suomessa että kaikille suomenkielisille, jotka monen vuoden ajan ovat kouluissaan lukeneet hyvää ruotsia.
Viimeisimmässä Kanava-lehden numerossa (4-5.2008), kirjoittaa professori Seikko Eskola ajatuksenherättävän artikkelin otsikon ”Kielitaistelusta kielten kilpailuun” (s. 458-459)alla. Hänen mukaansa pitäisi ruotsinkielisten asemaa vahvistaa niin, että ruotsin kieli koettaisiin kilpailukykyisenä arkipäivässä ja käytännössä.Ruotsin kieli pitäisi voida ”myydä” suomenkielisille sellaisella tavalla, että se koettaisiin hyödyllisenä ja jonakin, jota todella tarvittaisiin. Eskola ehdottaa, että uusi Ajatuspaja(Ruotsinkielisten rahastojen äskettäin perustama) ottaa tämän tehtäväkseen. Joka vuosi valitsee osa, mutta edelleen liian harva,suomenkielinen alkaa opiskella Åbo Akademissa. Se pitäisi tehdä houkuttelevammaksi ja helpommaksi täysin supomenkielisille opiskella ruotsiksi. Täten tulisi sekä toinen kotimaisnen, että tuleva työnhakija kilpailukykyisemmäksi!
Iloinen kesä!
Eva Roos"
Yhdessä lauseessa Eva-rouva löysi kultajyvän:
"Suomenkieliset eivät aivan yksinkertaisesti tarvitse ruotsin kieltä."
Mutta ei se suomenkielisille ole ongelma!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eskola seonnut lopullisesti. Mutta sehän onkin Bushin fanaattinen ihailija, ns. valkoinen historioitsija, joka ei tutki, vaan tulkitsee asiota valkoisen manipulatiivisen linssin avulla. Aika paha asia miehelle, joka esiintynyt tutkijana. Kyse on propagandapäälliköstä. Ei muusta.
"Ruotsinkieltä ei yksinkertaisesti tarvita." Miksi sitä sitten täytyy vuosikausia opiskella ja kuluttaa aikaa ja hermoja sellaiseen vastenmielisen kielen opiskeluun.
Makunsa kullakin, mutta yhteisen isänmaamme ja kehittyvän yhteiskuntamme kieltä, ruotsia, ei mitenkään lähtökohtaisesti tulisi pitää vastenmielisenä opiskeltavana. Miksikähän kovin harvoin kuulee vastustajien ehdottavan konkreettisia ja tehokkaita parannuksia vaikkapa oppimateriaaleihin ja opetukseen? Laittaisimmeko vaikkapa Suomalaisuuden Liiton suunnittelemaan opetuksen ja oppimateriaalit? Tulisi varmaan vaihtoehtoisia näkökulmia opetuskokonaisuuteen reippaasti mukaan. Vaikka toki on odotettavissa, että Suomalaisuuden Liiton linjaukset eivät juurikaan poikkea vanhan perinteisen porvarillisen suomenkielisen koulun linjauksista näiden ruotsinkielisyysasioiden suhteen.
ruåtsia!