Jos oikein muistan, niin Jäbä kirjoitti jo vuosia sitten ensimmäisen juttunsa kaupan keskusliikkeistä ja mm. keskustan roolista S-ryhmässä kuvaillen sitä, miten nämä isot keskusliikkeet ovat hypermarkettirakentamisellaan autioittaneet maaseudun, kylät ja kaupunkien keskustat.
Nyt asia näyttää nousevan kunnallisvaalien alla pintaan, kun jo mediakin nostaa tapeetille sen, että kaksi suurta toimijaa hallitsevat kauppaa 75-prosenttisesti eikä mitään kilpailua käydä valikoimien ja laadun erilaisuudella hintakilpailusta puhumattakaan.
Näyttäisi, että keskustalle terjotaan tuhannen taalan paikkaa asettua pienen ihmisen puolelle vapauttamaan kilpailu keskusliikkeiden hallinnasta, mutta taitaa vain olla niin, että kunnallisvaalien rahoitus, varsinkin ehdokkaiden rahoitus, lepää liiaksi kaupan alalta saatujen vaalirahojen varassa.
Nyt asia näyttää nousevan kunnallisvaalien alla pintaan, kun jo mediakin nostaa tapeetille sen, että kaksi suurta toimijaa hallitsevat kauppaa 75-prosenttisesti eikä mitään kilpailua käydä valikoimien ja laadun erilaisuudella hintakilpailusta puhumattakaan.
Näyttäisi, että keskustalle terjotaan tuhannen taalan paikkaa asettua pienen ihmisen puolelle vapauttamaan kilpailu keskusliikkeiden hallinnasta, mutta taitaa vain olla niin, että kunnallisvaalien rahoitus, varsinkin ehdokkaiden rahoitus, lepää liiaksi kaupan alalta saatujen vaalirahojen varassa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
joten eivät ne pienet marketit ole mihkään lähteneet!
Kotikaupungissani on keskustassa kaksi K-markettia (kolmas hieman kauempana), yksi S-market, Lidl, Siwa, Valintalo ja R-kioskeja taitaa olla kaksi. Muutaman kilometrin päässä löytyy vierekkäin Prisma ja Citymarket! Kaikille riittää asiakkaita eikä keskusta-alueelta ole yksikään S-market tai K-market kadonnut ja vuosia ovat siellä olleet ellei vuosikymmeniä!
Käypä läpi nämä marketit, prismat ja cittarit. Vertaile tuotevelikoimia ja hintoja. Mieti huomaatko suuriakaan eroja.
Todennäköisesti et juomaa, koska olet tottunut siihen, että joka paikasta saa samanlaista tavaraa samaan hintaan.
Ei niitä kauppakeskuksia muuten rahoitettaisi eikä rakennettaisi kuin sinun rahoillasi.
ja ostan, sillä valikoima on siihen ihan riittävä.
Lähimarketissa ei ole tietenkään monen eri valmistajan samoja tuotteita vierekkäin, kuten suurissa myymälöissä tai jotain eksoottisia ulkomaan herkkuja tarjolla. Ne tietysti haen tarvittaessa suuremmasta kaupasta, mutta harvoinpahan noita tarvitsee. Sitä paitsi kylällä tapaa tuttuja ja voi haastella niitä näitä ostoksien lomassa.
Lähjikaupat olivat ennen perheiden pääostopaikkoja. Niistä haettiin kaikki tarvittava ja jokainen kauppias tunsi asiakaskuntansa ja muodosti valikoimansa sen perusteella, mitä kukin osti.
Nyt kauppa on ketjutettu. Itsenäinenkin kauppias on kuin myymälänhoitaja, joka vain kuittaa tavarat, jotka ketjun keskusyksikkö lähettää myymäläneliöiden perusteella automaattisesti. Jokainen ketjun kauppa on samanlainen Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Imatralle.
Kun lähikaupoista katosi ketjuttamisen myötä persoonallisuus ja lähiasiakkaiden tarpeiden mukaiset tuotevalikoimat, siirtyivät asiakkaat tietenkin isompiin myymälöihin kauemmaksi asioimaan, koska siellä oli myös "halvempaa", ellei laske mukaan bensan hintaa.
On siis oikein hyvä, jos ostat tavarasi lähikaupasta. Ne nimittäin eivät kannata pelkkinä täydennysostopaikkoina, joihin poiketaan hakemaan vain se, mikä hypermarketissa käydessä unohtui. Lasten karkeille, jätskeille, veikkaukselle ja isin mäyräkoiratäydennykselle näet riittää R-Kioski, si siihen lähikauppaa tarvita.
Hyvä on myös, jos harvoissa lähikaupoissa on vielä edes tunnelma jäljellä. Pelkästään ABC-ketju on nimittäin tappanut maaseudulta jo useita kymmeniä kyläkauppoja joka vuosi eikä keskusta korvaansa lotkauta tälle S-ryhmän "aluepolitiikalle".
Kaupan ketjuttaminen alkoi 80-luvulla juuri siksi, koska kilpailu käydään ainoastaan keskusliikkeiden eikä kauppojen välillä. Suomesta on 25 vuodessa hävitetty useita tuhansia täysin kannattavia kylä- ja lähikauppoja, koska ne eivät ole keskusliikkeille niin kannattavia kuin suuret myymäläyksiköt.
Tilanne on ajettu siihen pisteeseen, että uusi yrittäjä ei pääse kaupan alalle ilman valtavia pääomia. Rahakaan ei aina auta, koska kesusliikkeet pitävät kuntapäättäjiä vaalirahapihdeissään ja pystyvät estämään tonttimaan myynnin ja kaavoittamisen. IKEAn tulo Suomeen kesti tästä syystä vuosikausia, kun aina joku valitti kaavasta.
Kaupan keskittyminen merkitsee sitä, ettei Suomessa ole ollenkaan yksityisiä pienkauppiaita kuten kaikissa muissa EU-maissa. Meillä on vain identtisiä valikoimia identtisiin hintoihin erilaisten ketjulogojen alla ja sellainen sisäänostokartelli, joka panee nyt lihanjalostustehtaat ja lihantuottajan matalaksi.
Keskustan olisi aika herätä kaupan kartellien purkamiseen, koska muuten maaseutu kuolee aivan kokonaan.
oikein hyvä keskustelu aiheesta joku vuosi sitten.
pari hyvää havaintoa.
Kun kilpailua on käytännössä vain kahden keskusliikkeen välillä (S-ryhmä ja Kesko) ja kumpikin tavoittelee paremman kannattavuutensa vuoksi yhä suurempia myymäläkokoja, hinnoitellaan tulevien tontti- ja rakennusinvestointien rahoitustarve tuotteiden kuluttajahintoihin.
Suomessa on niin kallista kuin on siitä syystä, että kaksi suurta kaupan jättiä saavat tehdä mitä haluavat.
Sukari, Kakkonen ja K:nit ovat pikkupoikia ja pelkkiä harrastelijoita S-ryhmän ja Keskon vuorineuvosten rinnalla.
Kuluttajan ainoa pelastus olisi aidon hinta- ja laatukilpailun palauttaminen vähittäiskauppaan. Se voisi tapahtua vaikka niin, että keskusta ryhtyisi ajamaan elintarvikkeiden lähituotantoa ja sellaista lainsäädäntöä, joka estää tukkuporrasta omistamasta ja hallitsemasta vähittäiskauppaa.
Tätä ei keskusta kuitenkaan tee, koska se saa vaalirahansa S-ryhmältä ja pellervolaisten maataloustuottajien osuuskunnilta, jotka omistavat kotimaisen elintarviketeollisuuden miltei kokonaan.
Elintarvikkeiden lähituotanto olisi näet pois elintarviketeollisuuden markkinaosuuksista ja vähittäiskaupan itsenäinen päätösvalta valikoimiensa muodostuksessa pienentäisi keskusliikkeiden voittoja.
Kun keskustan rahoittajienj edut ovat uhattuna, keskusta antaa maaseudun viimeistenkin kylien kuolla, sillä kun viimeinen yläkauppa lopettaa, on kylä käytännössä kuollut.
Tämän keskustan suojeleman kaupan rappion tuloksena saadaan heittää pitkät jäähyväiset hokemalle elävästä maaseudusta ja viihtyisistä kylämiljöistä.
Hattulan kunnassa S-market on kaupoista uusin ja saanut suurta suosiota. Laajennuskin on jo vireillä. On myös selvästi halvin kolmesta elintarvikekaupasta.
...että laajenee.
On aina mukavaa olla tyytyväinen, kun ei paremmasta mitään tiedä eikä mielikuvitus riitä edes kuvitteluun.
>>>Näyttäisi, että keskustalle terjotaan tuhannen taalan paikkaa asettua pienen ihmisen puolelle vapauttamaan kilpailu keskusliikkeiden hallinnasta, mutta taitaa vain olla niin, että kunnallisvaalien rahoitus, varsinkin ehdokkaiden rahoitus, lepää liiaksi kaupan alalta saatujen vaalirahojen varassa.
Suomesta puuttuu itsenäinen tukkuporras, kun S-ryhmä ja Kesko ovat syöneet markkinoilta pois Tukon ja entisen OTK:n. Tradeka on jo sijoittajien omistuksessa ja vastaa enää reilua kymmentä prosenttia markkinoista, kun Lidlilläkin on jo 5%.
Yksityistä kauppaa ei voi perustaa ilman valtavia pääomia, kun ei ole olemassa sellaista itsenäistä tukkukauppaa, joka antaisi tavaraluottoa, vaan kaikki on maksettava käteisellä.
K-ryhmäsä on näennäisesti itsenäisiä kauppiaita, mutta heidätkin on sidottu Keskoon tiukoin ketjusopimuksin, joilla kauppiaan itsenäinen päätösvalta on rajattu minimiin varsinkin, jos hän toimii Keskon vuokratiloissa eikä omassa kiinteistössään.
Pikkukaupat olisivat täysin kannattavia yrittäjälleen, mutta keskusliikkeet ahnehtivat isompia voittoja isoille pääomilleen, joten ne tappavat pikkukaupat ja ajattavat asiakkaat kymmenien kilometrien taakse jättimäisiin ostoskeskuksiin kalliilla bensalla, joka alkaa jo olla kaupan ostoskorista pois.
Tavaranhankinta on olennaisin ongelma, niin kuin totesitkin. Asia ratkeaisi vain, jos vapaan kilpailun merkeissä kiellettäisi tukkuporrasta omistamasta vähittäiskauppoja ja kiellettäisi myös sitovat ostosopimukset tukku- ja vähittäisportaan välillä, koska nämä sopimukset merkitsevät, että kauppiaat eivät enää kilpaile aidosti keskenään, vaan pelkästään keskusliikkeet.