kysymys olisi

Koskas näin on muuttunut ,muistelin että joskus vetoauton piti aina olla rek. sama tai suurempi massaa varten kuormasta viis.

olipa nopea vastaus kirjoitti:

Koskas näin on muuttunut ,muistelin että joskus vetoauton piti aina olla rek. sama tai suurempi massaa varten kuormasta viis.

Tässä lienee vastaaja olettanut massoista päätellen, että sinulla on BE kortti. Pelkällä B kortilla perävaunun kokonaismassa ei saa ylittää vetoauton omamassaa.

Ite olen selvityksien perusteella päätynyt siihen päätelmään (korjatkaa viisaammat, jos väärässä), että BE kortilla voi B luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla vetää (hieman kärjistäen) millaisia rattaita tahansa kunhan puntarille ajettaessa todellinen vaunu kuorma massa ei ylitä auton rek. otteeseen merkittyä max massaa??

selvitellyt kirjoitti:

Tässä lienee vastaaja olettanut massoista päätellen, että sinulla on BE kortti. Pelkällä B kortilla perävaunun kokonaismassa ei saa ylittää vetoauton omamassaa.

Ite olen selvityksien perusteella päätynyt siihen päätelmään (korjatkaa viisaammat, jos väärässä), että BE kortilla voi B luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla vetää (hieman kärjistäen) millaisia rattaita tahansa kunhan puntarille ajettaessa todellinen vaunu kuorma massa ei ylitä auton rek. otteeseen merkittyä max massaa??

Lue lisää

Oikeassa olet. Laitetaanpa tähän hiukan termejä selvennyksineen:

Vetoauton rekisteriotteeseen on merkitty "Perävaunun suurin sallittu massa jarruin / jarruitta"

Se tarkoittaa kytkentämassaa. Kytkentämassa on se todellinen paino siellä perässä.

Perävaunun tekninen kokonaismassa on merkitty perävaunun rekisteriotteeseen, ja se vaikuttaa näihin ajokorttivaatimuksiin.

Tekninen kokonaismassa ja kytkentämassa ovat eri asioita. Selväähän tuo.

Periaatteessa siis B-luokan ajoneuvolla saa BE-kortilla vetää tekniseltä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin kokonaismassaista (tekninen kokonaismassa) O2 luokan perävaunua, kunhan ei ylitä vetoauton sallimaa kytkentämassaa.

Nyt täytyy sitten ottaa järki käteen, ja muistaa että auton valmistaja rajaa myös vetokoukkuun kohdistuvan massan. Järkeä on syytä käyttää muutenkin: ei ole kovin älykästä ripustaa 3-akselista 3,5 tonnin kokonaismassaista ja 6,5 metriä pitkää kärryä edes tyhjänä pienemmän sarjan kauppakassin perään, vaikka se teoriassa sallittua onkin.

Mutta noita 2,0 - 2,5 tonnin kokonaismassaisia kärryjä voi huoleti käyttää henkilöautoissa, joiden omamassa on lähellä 1,5 tonnia ja kytkentämassa jossain 1300 - 1800 kilon välillä.

Terminologiaa selvennykseksi kirjoitti:

Oikeassa olet. Laitetaanpa tähän hiukan termejä selvennyksineen:

Vetoauton rekisteriotteeseen on merkitty "Perävaunun suurin sallittu massa jarruin / jarruitta"

Se tarkoittaa kytkentämassaa. Kytkentämassa on se todellinen paino siellä perässä.

Perävaunun tekninen kokonaismassa on merkitty perävaunun rekisteriotteeseen, ja se vaikuttaa näihin ajokorttivaatimuksiin.

Tekninen kokonaismassa ja kytkentämassa ovat eri asioita. Selväähän tuo.

Periaatteessa siis B-luokan ajoneuvolla saa BE-kortilla vetää tekniseltä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin kokonaismassaista (tekninen kokonaismassa) O2 luokan perävaunua, kunhan ei ylitä vetoauton sallimaa kytkentämassaa.

Nyt täytyy sitten ottaa järki käteen, ja muistaa että auton valmistaja rajaa myös vetokoukkuun kohdistuvan massan. Järkeä on syytä käyttää muutenkin: ei ole kovin älykästä ripustaa 3-akselista 3,5 tonnin kokonaismassaista ja 6,5 metriä pitkää kärryä edes tyhjänä pienemmän sarjan kauppakassin perään, vaikka se teoriassa sallittua onkin.

Mutta noita 2,0 - 2,5 tonnin kokonaismassaisia kärryjä voi huoleti käyttää henkilöautoissa, joiden omamassa on lähellä 1,5 tonnia ja kytkentämassa jossain 1300 - 1800 kilon välillä.

Lue lisää

Totta kai maalaisjärkeä on käytettävä.

Tässä tapauksessa kyse on rek. otteeseen merkitystä max. kytkentämassaisesta 1800 kg autosta eli ei ihan Suzuki Altosta. Ja kärry on hevoskärry, omamassa n. 600 kg kaks heposta 450 kg 550 kg eli sallittu kuorma.