Millä näissä tyhjöputkikeräimissä estetään glykoliveden ylikuumeneminen keräimessä?
Ajattelen siis tilannetta missä varaaja on jo maksimilämmöissä, ja sinne ei enää voi energiaa siirtää. Silloin on kait pakko lopettaa kierto keräimeltä ja antaa nesteen lämmetä keräimessä sen verran kuin lämpiää..
Onko tämä todellinen ongelma, eli lämpötila nousee ja neste alkaa kiehua keräimessä? 150C? 200C? Enemmän kuumana kesäpäivänä?
Ajattelen siis tilannetta missä varaaja on jo maksimilämmöissä, ja sinne ei enää voi energiaa siirtää. Silloin on kait pakko lopettaa kierto keräimeltä ja antaa nesteen lämmetä keräimessä sen verran kuin lämpiää..
Onko tämä todellinen ongelma, eli lämpötila nousee ja neste alkaa kiehua keräimessä? 150C? 200C? Enemmän kuumana kesäpäivänä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta eipä huolta. Ja "hiiit paipissa" prosessi loppuu, kun lämpötila nousee riittävästi. Järjestelmä kannattaa mitoittaa myös oikein.
Mitoitukseen tuo ei liity, kun varaajan täyttyminen riippuu kulutukseen ja ei vaikkapa työpäivänä käytä yhtä paljon kuumaa vettä kuin saunapäivänä viikonloppuna.
Heatpipen toiminta voi hyvinkin muuttua alkoholin höyrystyessä kokonaan, mutta estääkö se kokonaan lämpenemisen ja miten hyvää se kiehuminen tekee sitten putkistolle, kun en usko heatpipen toiminnan loppuvan ennen litkun kiehumista.
Mutta, vastaus on siis että se vaan kiehuu, ja toivotaan että lämpö pysyy häviöillä niin alhaisena, ettei litkun kylläinen höyrynpaine nouse varoventtiilin paineeseen asti? Jossain 120C on 1.5bar kylläinen höyrynpaine vedellä ja 180C on jo lähes 10bar..
Eikös nuo samat putket toimi paljon etelämpänäkin? Eli jos kiehuminen olisi Suomessa ikinä ongelma (vaikka aurinko paistaa pitkään, niin se ei paista yhtä kuumasti), niin nuohan olisivat täysin käyttökelvottomia jo vaikka Keski-Euroopassa tai suurimmassa osassa Kiinaa (jossa on noiden suurimmat markkinat, jos en ihan väärässä olisi).
Mutta koska toimivat etelämpänä, niin Suomessa turha huolehtia, muuta kuin uteliaisuudesta, että miksi kiehuminen ei ole ongelma.
Pohdinkin nimenomaan, että onko noissa jotenkin huomioitu tuo (muuta kuin varoventtiilillä).
Ajattelin rakentaa oman version tuollaisesta ja siinä tuo kiehumisongelma on ekana mielessä. Pitäisikö laittaa joku tapa sulkea aurinkokeräin pneumaattisella lipalla tms. jos systeemi ylikuumenee. Että miten tuo on ratkaistu valmiissa systeemeissä.
No, ajatukseni on laittaa mustaksi maalattuja pattereita tyhjöön.. Tyhjökammio on vaan hitsattu rakenne, joka on silikonilla tiivistetty, lasilevy yhteen suuntaan hunajakennolla tuettuna, ja systeemissä kiinni tyhjöpumppu, joka pumppaa vakuumin uudelleen aina tarvittaessa. Tyhjön merkitys on poistaa johtumishäviöt patterin pinnalta ilmaan. Jännä nähdä toimiiko, tuon kasaa nurkissa lojuvista romuista ilmaiseksi.
Mielenkiintoinen projekti, mutta uskotko saavasi riittävän hyvän tyhjön keräimeesi? Ilman lämmönjohtavuus nimittäin riippuu vain vähän paineesta ennen kuin ollaan jossain alle 0.0001 mbar lukemissa.
Kun paine laskee, ilmamolekyylit pääsevät kulkemaan pidemmän matkan törmäysten välillä, jolloin molekyylit kuljettavat lämpöä tehokkaammin. Vasta kun molekyylit pääsevät seinältä toiselle suuremmin törmäilemättä alkaa lämmönjohtavuus laskea paineen mukana.