Jos noin mullistavia asioita on tapahtunut 1995, miten on mahdollista, ettei niistä tiedä juuri kukaan?
Luulisihan, että se 13 vuodessa olisi jo näkynyt väkisinkin jokapäiväisessä elämässä? Mutta ei minun elämässäni ainakaan.
Luulisihan, että se 13 vuodessa olisi jo näkynyt väkisinkin jokapäiväisessä elämässä? Mutta ei minun elämässäni ainakaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
monimutkaisessa järjestyksessä, osa epävirallista, osa virallista mutta eri tavalla, hämätty eduskuntaa, viety presidentti-intituutioiden yli niinden vaihtuessa ja häivytetty rajoja.
Mieti nyt kuinka kauan kestää jonkun rehellisen sellaista selvittää, kun tiedetään miten hanakasti rikolliset valtaapitävät pyrkivät tutkimuksia estämään. Mutta selvitetty on mm. promerit.net Seppäsen sivut, J.Jaakkola jne.
Tähän tavitaan vain lisää julkisuutta, mutta valtalehdistä on ollut luonnollisesti juonessa mukana. Erittäin taitavaa, mutta laitonta nikkarointia, johon kompastuvat kohta suurella rytinällä. Kaikki paljastuu ihan pian
Ilkka Hakalehto: Itsenäisyys vaarassa
Hakalehto: EU-kaappaus
Paavo Väyrynen: Itsenäisen Suomen puolesta
Muitakin kirjoja tietysti löytyy ja kannattaa sitä paitsi vilkaista myös Antero Jyrängin teoksia. On olemassa sikaharvinaisia tai ainakin vaikeasti enää saatavia teoksia Viljo Vuoristolta sekä "Kirjeitä kansanedustajille ja kansan edustajille" -nimistä kirjaa. Hajanaista silppua löytyy eri sanomalehdistä. Sellainenkin lehti on ollut olemassa, joka keskittyi paljolti näkemykseen maamme EU-jäsenyyden laittomuudesta, nimeltä "Suomen sanomat", joka ilmestyi joskus v.v. 1994-2002 välillä.
Muuten täytyy myöntää, että mielenkiintoiselta pohdinnalta Suomen EU-jäsenyyden laittomuuksista puuttuu uskottavuus, ehkäpä sen takia juuri kun siihen ei panosteta kovin paljoa. Sitä paitsi liikkeellä on myös varsin vajavaisia mielipiteitä. Joku on keskittynyt todistamaan ennen kaikkea "rahaliiton" EMU:n kolmannen vaiheen laittomaksi.
Vaan kuka nämä jaksaa kaivaa esille ja ketä ne kiinnostaa?
Eivätkä nekään, joille asia kuuluisi, ole toitottaneet käsitystään EU-jäsenyyden mahdollisesta oikeudellisesta problematiikasta kovinkaan paljoa. Kuinka moni täällä? Kukaan ei ole vaivautunut laatimaan yhtä tiivistä mutta kattavaa selontekoa Suomen Maastrichtin sopimuksella perustettuun Euroopan unioniin liittymisen prosessista sen laillisuuskysymysten osalta.
Ilkka Hakalehto, Jorma Jaakkola, Viljo Vuoristo, Helge Kaalikoski ja Paavo Väyrynen - Näinkö siis vain yhden käden sormilla laskettava joukko on pohtinut kriittisesti Suomen EU-jäsenyyden suhdetta maamme perustuslakiin ja rikoslakiin, eikä kukaan näistäkään ole tehnyt yhtä kokonaisesitystä asiasta, vaan heidän esitelmöimiään "EU-jäsenyyden laittomuuksia" löytää eri aikoina erikokoisina palasina eri paikoista? Eikö asia kiinnosta näitä vaikuttajia itseäänkään kovin paljoa, vai mistä kiikastaa?
Maamme hallitusmuoto kumottiin tai sanotaan nyt että se korvattiin EU-jäsenyyden totetumisen jälkeen samoin kuin myös rikoslakia muutetettaessa valtiopetos- ja kansalaisoikeuksia koskevilta kohdiltaan. Oikeusministerinä toimi tuolloin keskustan Anneli Jäätteenmäki.
Täytyy myöntää, että hiljasta, hiljasta on kuin uponneessa sukellusveneessä tämän asian suhteen. Ei tämä aihe olisi minunkaan päivääni kuulunut, ellen sitä tähän olisi itse ottanut ja ellet Sinä olisi ottanut sitä puheeksi avauksessasi.
Tosiasia on, että herran vuonna 1995 Suomen eduskunta ja ylimmät oikeusistuimet lakkasivat olemasta siinä asemassa, mikä niille Suomen perustuslaissa ja rikoslaissa oli vuodesta 1917 lähtien tarkoitus turvata. Jäätteenmäkeä oikeusministerinä edeltänyt keskustan Hannele Pokka ymmärsi tämän asian ja hänet sitten vaihdettiin sen sijaan että kysymys olisi käsitelty loppuun.