keskustapuolueen palstalla on kirjoiteltu miten
"on täysin väärin tukea puolalaista maataloutta Unionin varoilla, joita Suomikin joutuu maksamaan "
.. Mitähän tuon taakse oikein kätkeytyy ? Aikooko suomalaiset isännät ryhtyä tulevassa unionissa esittämään enemmänkin tämän sorttisia vaatimuksia ?
Suomessa MTK on tottunut että koko muu maa ja yhteiskunta tanssivat HEIDÄN pillinsä mukaan ja nyt ne plösöpäät luulee että Unioni tekee mitä ''Heikko Haavistot '' maukuvat..
Miksi tässä on esimerkiksi juuri Puola otettu, se taas johtunee siitä valtavasta inhosta ja vihasta jota suurvalta Ruotsi on istuttanut alusmaahansa Suomeen ...Puola oli itämeren alueen kilpaileva, toinen mahtivaltio jossa oli ja on yhä Ruotsia vanhempi ja rikkaampi kultuuri.
Kuten olen aiemmin tällä palstalla kertonut , minä olen itse puolalainen maanviljelijä. Asun Sleesiassa, lounais Puolan vuoristossa josta ostin vanhan saksalaisen sukutilan, joka jäi sodan jälkeen ''saksalaisten karjalaan''.
Kun luen että suomalaiset vaativat minunkin kurjistamistani , se ei tunnu oikein kivalta..Olen ostanut tähän mennessä kaikki koneet kovalla rahalla, ilman penninkään tukea mistään..Hain tsekin puolelta 15 vuotta vanhan Zetorin, joka on ihan hyvä..
Ei ole sellaista raha automaatti ruokinstaa kuin suomen viljelijöillä on mutta silti olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Täällä on 2 kk pidempi kesä kuin Suomessa eikä ole niitä saatanan hyttysiä ..Ihmiset on paljon iloisempia kuin Suomessa vaikka ne on köyhiä..
.
"on täysin väärin tukea puolalaista maataloutta Unionin varoilla, joita Suomikin joutuu maksamaan "
.. Mitähän tuon taakse oikein kätkeytyy ? Aikooko suomalaiset isännät ryhtyä tulevassa unionissa esittämään enemmänkin tämän sorttisia vaatimuksia ?
Suomessa MTK on tottunut että koko muu maa ja yhteiskunta tanssivat HEIDÄN pillinsä mukaan ja nyt ne plösöpäät luulee että Unioni tekee mitä ''Heikko Haavistot '' maukuvat..
Miksi tässä on esimerkiksi juuri Puola otettu, se taas johtunee siitä valtavasta inhosta ja vihasta jota suurvalta Ruotsi on istuttanut alusmaahansa Suomeen ...Puola oli itämeren alueen kilpaileva, toinen mahtivaltio jossa oli ja on yhä Ruotsia vanhempi ja rikkaampi kultuuri.
Kuten olen aiemmin tällä palstalla kertonut , minä olen itse puolalainen maanviljelijä. Asun Sleesiassa, lounais Puolan vuoristossa josta ostin vanhan saksalaisen sukutilan, joka jäi sodan jälkeen ''saksalaisten karjalaan''.
Kun luen että suomalaiset vaativat minunkin kurjistamistani , se ei tunnu oikein kivalta..Olen ostanut tähän mennessä kaikki koneet kovalla rahalla, ilman penninkään tukea mistään..Hain tsekin puolelta 15 vuotta vanhan Zetorin, joka on ihan hyvä..
Ei ole sellaista raha automaatti ruokinstaa kuin suomen viljelijöillä on mutta silti olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Täällä on 2 kk pidempi kesä kuin Suomessa eikä ole niitä saatanan hyttysiä ..Ihmiset on paljon iloisempia kuin Suomessa vaikka ne on köyhiä..
.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Olet ymmärtänyt lukemasi väärin. Itse pidän järjettömänä sitä, että Puolan maataloutta aletaan tukea EU-rahoilla ja nykyisen tukijärjestelmän ehdoilla. Kyse ei ole siitä, että Puola pitäisi asettaa eri asemaan kuin muut EU-maat. Tätähän EU kyllä on yrittänyt ehdottaessaan alunperin Puolalle, että se saisi neljänneksen siitä tuesta, mitä länsimaat saavat per tukiyksikkö. En muista neuvottelujen lopputulosta, mutta ei Puola varmasti samantasoista tukea tule saamaan kuin muut. Tämähän on melkeinpä helvetin väärin. Miksi ihmeessä puolaliset EU:n täysjäsenenä eivät olisi oikeutettuja täysimääräiseen tukeen? Vastaus tähän on se, että EU:ssa ollaan vihdoin tajuamassa, kuinka kalliiksi maatalouden tukeminen koko EU:lle tulee.
Kun pidän järjettömänä Puolan maatalouden tukemista, se sisältää ajatuksen siitä, että koko tukijärjetelmä on järjetön. Jäsenmaat tulee asettaa samalle viivalle, mutta enemmän markkinatalouden ehdoilla. Näin EU:n veronmaksajien rahat eivät valu kannattamattoman toiminnan tukemiseen ja se puolestaan parantaa EU:n asemaa kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. USA vetää Eurooppaan ison hajuraon, koska EU:lla on taloutta jäykistäviä tukijärjestelmiä. Jos sanon, että on järjetöntä tukea Puolan maataloutta, se pitää sisällään julkilausumattoman ajatuksen siitä, että on vielä kaksinverroin järettömämpää tukea Suomen maataloutta, koska Suomen maatalous on juuri luonnonolosuhteiden vuoksi kannattamattomampaa. EU:ssa on vähitellen pakko ottaa järki käteen ja lähteä suosimaan brittiläistä maisemanhoidollista ja aluepoliittista tukijärjestelmää, joka toivon mukaan on kustannusvaikutuksiltaan murto-osa nykyisestä maataloustuesta.
jos sun kanta on tuo, siihen voi yhtyä. Mutta kaikki Suomessa eivät ajattele kuten sä.
Muuten sun tieto Puolan farmerien saamasta tuesta ei ole ihan oikea. Me tulemme saamaan ensi vapusta alkaen 60 % siitä tuesta jota länsieurooppa saa, per hehtaari.
Vuosittain se nousee sitten aina 10 %. Tämä on varma tieto jonka olen saanut täkäläisestä eu toimistosta ..
Koneiden hankinnasta maksetaan ensi vapusta alkaen 50 % EU:n pussista
viljelijät olisivat kyllä luullakseni tyytyväisiä, jos saisivat samat tuet kuin vanhoissa EU-maissa.
Oli mielenkiintoista kuulla, miten EU suhtautuu Puolan maatalouteen. Tuohan vaikuttaa kohtuulliselta. Tuo toinen ajatus, että yleisesti luovuttaisiin maataloustuista ja suojatulleista ja vientituista, taas vaikuttaa epämääräiseltä, ja saattaa johtaa arvaamattomiin seuraamuksiin. Kyllä kehitystä tulee ohjailla mm. noilla keinoilla. Täysin vapaa kilpailu ilman mitään tukia tai rajoituksia johtaisi elintarvikkeiden hintojen nousuun, ja todennäköisesti maataloustuotannon keskittymiseen sellaisille alueille, joissa tuottaminen luonnonolosuhteiden puolesta olisi mahdollisimman edullista. Suomelle se todennäköisesti merkitsisi maatalouden alasajoa - eikä olisi Suomen kannalta hyvä kehitys. Se lisäisi mm. työttömyyttä. Ilmeisesti maataloustuet ja elintarvikkeiden hintojen pitäminen alhaalla jatkuvat hamaan tulevaisuuteen.
Tällä alalla tuskin päästään täysin vapaaseen kilpailuun - eikä se ole hyväkään!
ruuan tuotannossa on pieni ero kaikkeen muuhun tuotantoon nähden, mikä panee sen erityisasemaan.
Se on meidän ihmisten välttämättä tarvitsema raaka-aine että voisimme liikkua, fundeerata ja tehdä ylipäänsä mitään muuta, olla olemassa.
Tämän takia kysymys ruuan tuotannosta on tunteita herättävä, se ei ole mikä tahansa asia .
Omana käsityksenäni on tulevaisuuden suhteen se , että eläinten lihan syönnistä tulisi opetella luopumaan.
Liha on varsin hyvin mahdollista korvata muilla tuotteilla ja sen myötä maapallomme pystyisi ruokkimaan vaikka kaksi kertaa isomman väestön.
Eläinten kärsimys on asia joka ei jää seuraamuksitta.
Sanoit: "Täysin vapaa kilpailu ilman mitään tukia tai rajoituksia johtaisi elintarvikkeiden
hintojen nousuun, ja todennäköisesti maataloustuotannon
keskittymiseen sellaisille alueille, joissa tuottaminen
luonnonolosuhteiden puolesta olisi mahdollisimman edullista."
Minun järkeeni ei kyllä millään mahdu se, että jos maatalouden harjoittaminen keskittyy sinne, missä tuotantokustannukset ovat pieneimmät mutta tuotantomäärät suurimmat, niin seuraisi hintojen nousu. Kaikilla muilla tuotannon aloilla tällainen johtaa aina hintojen laskuun, ellei kyse ole jostain monopolituotteesta kuten öljystä. Miten pienet tuotantomäärät suurin kustannuksin muka voivat olla halvan ruuan tae? Ajatuksesi on kaikkien markkinatalousteorioiden vastainen, vai kuinka?
Ylituotannosta puhutaan paljon mutta käytännössä sitä ei kuitenkaan ole. "Ylimääräisiä" elintarvikkeita ei juurikaan tarvitse tuhota siksi että niille ei löytyisi syöjää. Poikkeuksena jenkkien roskaruokakulttuuri jossa ravintolat kilpailevat sillä kenen ruoka-annos ylittää eniten ihmisen syöntikyvyn.
Tämän tiedon valossa siis epäsuotuisampienkin alueiden tuotantoa tarvitaan kattamaan jo nykyinenkin ruuan tarve, saatika sitten tulevaisuudessa kun maapallon väestö lisääntyy.
Tukemisen lopettaminen näivettäisi epäsuotuisampien alueiden elintarviketuotannon nälkärajalle (samaan aikaan kun tehokkaampien alueiden viljelijät voisivat todella paksusti), sen seurauksena aiheuttaisi jatkuvan pienen pulan elintarvikkeista sekä markkinahintojen rajun ja ennustamattoman heittelehtimisen. Käytännössä voisi siis tulla vastaan tilanne että vehnäjauhojen ostajalle ei olisi kaupassa jauhoja tarjolla, vaan niitä olisi saatavilla vasta ensi syksynä. Kas kun luonnonlait ja biologian asettamat rajoitukset ovat suurempi voima kuin markkinavoima.
Oletetaan, että siirrytään täysin vapaaseen tullittomaan ja ilman mitään tukia toimivaan maatalouteen. Jos tällä hetkellä ruoan hinnassa on tukien avulla keinotekoista alennusta esim. 80%, jäisi se uudessa järjestelmässä pois, kun maatalouden kaikki tuet poistettaisiin. Jotta maatalous olisi vielä silloinkin kannattavaa, pitäisi tuotteiden hintoja nostaa noin 5-kertaisiksi. Jos nyt ruoan hinta kuukaudessa on esim. 2000 mummonmarkkaa, olisi se tuon uudistuksen jälkeen esim. 10000 mummonmarkkaa. Tämä vain laskuesimerkki, jossa arvot on otettu sattumanvaraisesti. Mutta suunta on tämä. Joko selvisi?
Ensinnäkin ylituotantoa on oikein rutkasti. Kehittyneet maat dumppaavat omaa vientituilla höystettyä ruokaansa kehitysmaihin, jotta ja jolloin näiden tuotanto pysyy minimissä. Esim. Espanjassa harjoitetaan laajamittaista banaaninviljelyä kasvitarhoissa afrikkalaisella halpatyövoimalla. Banaanit olisi paljon järkevämpi tuottaa tällä afrikkalaisella työvoimalla Agrikassa, mutta EU:n maataloustukijärjestelmä on tämänkin älyttömyyden mahdollistanut. Elintarvikkeita tuotetaan kehittyneissä maissa täysin yli oman tarpeen eli vientiin. Ruokaa ei jää ehkä mahdottomia määriä yli, mutta menee sitä kaatopaikoillekin ja suuri osa EU-tuetulle karjalle ym. rehuksi.
Nälkää näkeviem maiden osalta ei ole kyse siitä, etteikö ruokaa maailmalla olisi tarpeeksi. Myös puhtaasta vedestä on näissä maissa puute. Ei vesi meidän suomalaisten vesivarannoista kuitenkaan kantamalla loppuisi. Sama se on ruuan kanssa. Sitä on yltäkylläisesti, mutta joidenkin kannalta vain ihan väärässä paikassa. Väestön lisääntyminen heidän ruokintansa kannalta ei välttämättä ole suurin kysymys, vaan se, että liikaväestö pakkaantuu jo entuudestaankin köyhiin maihin. Epäsuotuisien alueiden tuotantoa ei suinkaan tarvita sen vuoksi, että ruoka maailmalla riittäisi. Se on aivan selkeä harhaluulo.
Elintarviketuotanto ei vapailla markkinoilla keskity mihinkään. Kaikkialla mailmassa, missä on tuotannolle suotuisat olot, voidaan ja tullaan jatkamaan tuotantoa. Tuottajamaita on niin runsaslukuisasti, että kilpailutilanne pysyy markkinatalouden kannalta ja siis ostajien näkökulmasta suotuisana. Tällaisen tuotannon laajuus takaa myös sen, etteivät satunnaiset kadot hetkauta tilannetta mitenkään huolestuttavasti. Päin vastoin suotuisan tuotantopinta-alan suuruus kasvaisi, kun kehitysmaat pääsisivät kannattavasti tuotantoon mukaan.
Jauhot eivät kaupoista lopu, ellei tule jokin koko maailmaa koetteleva luonnonkatastrofi. En ole koskaan vielä edes kuullut sellaisesta vuodesta, että viinisato olisi maailmalla jäänyt niin pieneksi, että se vaikuttaisi hintaan tai saatavuuteen fataalisti. Viinirypäle on kuitenkin sentään vain suppean alueen tuote eikä siinäkään ole ongelmia tullut. Kahvin osalta voi silloin tällöin tulla suuriakin heilahtelua kumpaankin suuntaan, koska kahvintuotantoalueet ovat melko pienirajaisia ja silloinkin jonkun Brasilian huono sato voi olla merkittävä. Sellaisten pienten maiden kuin Suomi tuotanto on kuin pieru Saharassa. Tuotantomäärät saadaan globaalisti paljon nykyistä suuremmiksi, kun tuotannon kannattavuudelle kehitysmaissa ei aseteta keinotekoisia esteitä. Näitä keinotekoisia esteitä ovat suojatullit ja maataloustuet kehittyneissä maissa.
Siirrytään nyt sitten matematiikan puolelle. Se ei ole ihan heikoimpia lajejani. Oletetaan vaan, että tukien jälkeen kotimaisen ruuan hintaa pitäisi viisinkertaistaa, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Tässähän se juuri onkin. Maksamme nyt ruuasta 20 % markkinahinnoissa ja 80 % tuessa. Yhteensä se on sata n-yksikköä. Jos ostamme edelleen kotimaista, mutta täysin tukematonta tuotetta, hinta on tuo sama 100 n-yksikköä, mutta nyt maksamme sen kokonaan markkinoilla eikä veroina.
Mutta asia ei suinkaan tyhjene tähän. Oleellinen sinulta tässä yhtälössä jäi kokonaan huomaamatta. Kun maataloudessa ei ole tukijärjestelmiä eikä suojatulleja, meille tuodaan markkinahintaista ruokaa. Olen sataprosenttisen vakuuttunut siitä, että tämä meille tuotava markkinahintainen ruoka on tuontikuluineen halvempaa kuin mainittu 100 n-yksikköä. Se voi olla monin paikoin jopa yhtä halpaa tai jopa halvempaa kuin se hinta, jonka markkinoilla nyt maksamme. Näin käy, kun kehitysmaat pääsevät harjoittamaan tuotantoaan ilman, että sitä keinotekoisesti rajoitetaan tai kokonaan estetään. Tästä on selvä todiste jo se, että EU-maiden on pakko ylläpitää suojatulleja, jotta halpaa ruokaa ei tuotaisi EU-maihin. Myös kehittyneet maatalousmaat kuten USA, Brasilia, Argentiina ja Australia ovat vaatineet suojatullien ja maataloustukien poistoa, koska nekin kykenevät tuottamaan elintarvikkeita alle EU-hintojen. Eikö jotain kerro siis se, että maailamn kehittyneimmäksi maaksi sanottu USAkin kykenee tähän.
Suurien kauppaketjujen kannattaa jo nyt - siis tukien ja suojatullien kaudella - ostaa suurissa erissä tuotteita esim. Brasiliasta. Kaikki olemme omin silmin voineet nähdä, että tällä tavoin niinkin kaukaa tuotu ensiluokkainen sisäfileeliha alittaa kotimaisen tuetun hinnan reilusti. Miten hinnan mahtaakaa käydä, kun esim. nigerialaiset viljelevät banaaneja Nigeriassa eikä Espanjassa kuten nyt. Tuskin hinta ainakaan nousee, vaikka matka piteneekin.
Suomessa ruuan hinta on suhteellisesti EU-kaudella alentunut aiemmasta. Kun meillä elettiin vielä koko lailla suljetussa systeemissä 60- ja 70-luvuilla, ruoka oli eteläisemmän Euroopan maissa huomattavan paljon halvempaa. Sitä se on nytkin, mutta EU:n ansiosta hajurako on supistunut. Kuitenkin koko EU on samojen tukiviidakkojen alaista. Tämä vaan kertoo, että jossain syödään siitä huolimatta halvemmalla kuin meillä.
Meillä päästäisiin kotimaisessa tuotannossa tuon hinnan suhteen melko helposti siihenkin, että ruoka olisi "ilmaista" sinun laskuoppisi mukaan. Maksettaisiin vaan verotukena tuottajille kaikki kustannukset ja haettaisiin kaupasta tavaraa niin paljon kuin kantaa jaksettaisiin. Tämä oli joku vuosikymmen sitten täysin realistinen asia. Meillä oli valtavat voi- ja munavuoret, jotka piti sitten yrittää kaupata lähes ilmaiseksi ulkomaille. Kotimainen hintataso haluttiin silti pitää moninkertaisena. Se oli sitä mtk-laisen maatalouspoltiikan kulta-aikaa. Meillä siis annettiin runsasta ylituotantoa veronmaksajien tuella puoli-ilmaiseksi ulkomaille.
Tavara liikkuu teknistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa entistä helpommin ja sen oikeat tuotantokustannukset ratkaisevat. Tämä koskee myös maataloutta. Keinotekoisten kainalosauvojen (tukiaisten) varassa pyörimisen on joskus pakko vähetä. Jokaisen kansakunnan on erikoistuttava siihen, mitä parhaiten osaa ja mihin on luonnon ja luonnonvarojen suhteen parhaat ulkoiset edellytykset.
Suomessa on 90 % maailman kaikesta 60. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella olevasta peltopinta-alasta. Olemme maailman pohjoisin maatalousmaa. Esim. Ruotsissa tajutaan olla viljemättä maata (peltoviljelysmielessä) Suomen korkeuksilla eli Tukholman pohjoispuolella, koska etelämpänäkin tuotettu ruoka riittää.
Suljetun systeemin aikana tuntui siltä, että Suomessakin kannattaa viljellä vaikkapa vehnää. Raja-aitojen kaatuessa on pakko laskea tarkemmin ja tehdä toisenlaisia johtopäätöksiä. On edullisempaa ostaa vehnät muualta ja maksaa se kännyköillä, tietokoneohjelmistoilla tai muulla meille soveltuvalla. Meillä on varaa ostaa ruokamme ulkomailta ja kuluttajat äänestävät kukkaroillaan halvemman ulkomaisen ruuan puolesta. Tätä kehitystä kahlitseva politiikka ei ole viisasta.
Valtaosa Suomen pelloista kannattaa panna kasvamaan himphamppua tai puutaheinää. Raivaajaisät ja -isoisät pyörivät haudoissaan, mutta ei auta! Osa pelloista jää tietenkin luomu- ja lähiruuan tuotantoon – kysyntä ylläpitää markkinoita ja luo niitä. Tällainen kotoinen maatalous on kuin maustetta sopassa; pääainesosat tulevat muualta.
kuten edellä kirjoitin ruokatuotanto on sikäli hassua alaa, että ilman sitä eivät ihmiset pärjää.
Se että oltaisiin esim Suomessa kokonaan riippuvaisia jostain ulkomaisesta toimittajasta , kyllä se vähä paska homma on. Myönnän sen vaikka olen itse emigroitunut Suomesta kokonaan pois..
Oma pyrkimykseni on päästä perheeni ja työryhmämme kanssa omavaraisuuteen , johon kylläkään EI KUULU turha, kärsimystä aikaansaava eläinlihan valmistus ..
Maailman meno johtaa siihen että ruuasta tulee vielä saatanallinen pula, se on ennustettu jopa raamatussa . Tähän johtavia syitä tulee ilmastomuutoksista ja monista muista yllättävistä tekijöistä..
Mielestäni ruokaa pitäisi tuottaa siellä missä se on mahdollista ja järjestää jakelusysteemit niin, että nälkäiset suut huolehtivat ylituotannosta.
Maailmassa jossa miljoonat avuttomat lapset kituvat nälässä ei ole järjellistä hommaa puhua ylituotannosta...Kyse on systeemin mielisairaudesta, käsityskyvyn ylittävästä typeryydestä, jonka aika tulisi pian loppua ...
Nokia Ulk. omistus (31.7.2003) (-0,57%) 90,33
Mitä sitten kun pääkonttorit karkaa ulkomaille?
Jos nokiaa ei olisi ollut 90-luvulla vetämästä Suomea suosta olisimme pahasti kusessa.
Nyt kyseinen kehitys tapahtuu n. 10v viiveellä.
tarkoititko että nokian ulkomainen omistus on yli 90 % ?
jos se on niin, ei voida olettaa että niillä kaikilla olisi suuri rakkaus suomea kohtaan ja halu pitää se maassa jossa asioita hoidetaan maailman tehottomimmalla tavalla...
30 miljoonaista kansaa varten mitoitettu , ihmisia ja taloutta tukahduttava , epäluova hallintokoneisto..
Tämä on Suomessa maataloutta paljon isompi ongelma
Kun hallitset numeroita varsin pätevästi, laskepa paljonko tuloverotustamme Suomessa voidaan keventää poistamalla maataloustuet.
laskea paljonko tuloverotusta voitaisiin keventää jos Suomen 30 miljoonaista kansaa varten mitoitettu hallintokoneisto kevennettäisiin yhteen kuudesosaansa ...Asiat toimisivat paremmin ja verovaroja säästyisi kymmenkertaisesti se määrä jota kotimaisen ruuan tuotannon tukemiseen käytetään..
Se olisi paljon järkevämpää, tiukan paikan tullen ette ´te voi näitä Puo- Uosukaisia syömään ruveta..
Ei jäänyt huomaamatta. M:n arviot perustuvat olettamuksille, jotka hän itse asettaa ja pitää niitä sen jälkeen totena. "Se voi olla monin paikoin yhtä halpaa...". Nykyinen eurooppalainen hintataso on tukien vuoksi keinotekoinen, se ei ole markkinahintainen. Faktatietoa puuttuu, mutta epäilen, että myös Brasiliassa ja USA:ssa valtio saattaa tukea maataloutta monin tavoin. Saattaa käydä niinkin, että Suomeen tuotaisiin muualta siellä valtion tukemaa ruokaa halvalla. Sillä ajettaisiin alas Suomen maatalous.
Olemme samaa mieltä yhdessä asiassa. Tuollainen täydellinen kaikenlaisesta tukemisesta vapaa maatalous aiheuttaisi sen, että maatalouden harjoittaminen Suomessa muuttuisi pääosin kannattamattomaksi ja kuihtuisi hyvin vähäiseksi. Söisimme jossakin kaukana tuotettua ruokaa. Maatalousväestö vapautuisi muihin tehtäviin. Melkoinen osa siitä lisäisi työttömien määrää. Nokiakin taitaa vähentää väkeä, eikä suinkaan ota lisää. Mielipidepankin mielestä se on hyvä asia, minun mielestäni huono asia. Voidaan ehkä sanoa, että tautiin löydettiin hyvät lääkkeet, ja tauti parani. Mutta potilas kuoli muihin sivuvaikutuksiin. Tässä tapauksessa potilas oli Suomi. Kuten sanoin, faktatietoa puuttuu, ja näinollen tämä ajattelu perustuu arvailuun, miten asia voisi ehkä kehittyä. Ennustaminen on parhaillekin asiantuntijoille vaikeaa, saatikka sitten tällaisille "Havukka-ahon tyypeille". Tällaiselta minusta näyttää.
Mistä se logiikka tulee etteikö muka ns. kehitysmaissa KANNATTAISI tuottaa sapuskaa, nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla?
Otetaas esimerkiksi joku kunnon KEHITYSMAA, vaikkapa Sierra Leone. Bruttokansantuote vuonna 1998 oli 140$ per asukas. Sataneljäkymmentä dollaria siis. Ja se on varmaa ettei BKT ole tuossa maassa viimeaikoina ainakaan noussut. Vehnästä maksetaan Chigagon hyödykepörssissä juur nyt 129$.
Otetaas sitten Sierra Leonelainen pienviljelijä jolla vaikka ruhtinaalliset yksi hehtaari viljelymaata. Kehitysmaissa joka talossa on jonkunlaista karjaa joten paskaa on saatavissa, unohdetaan siis kemiralaiset ensialkuun, luomu menetelmin.
Työvoima sun muu on kehitysmaissa käytännössä ilmaista, maajussi voi palkata vaikka puoli kylää nyppimään rikkaruohoja ruokapalkalla, ei tartte villeissä unissakaan ottaa kehitysmaan farmarin kannattavuuslaskelmiin mitään suomalaisen traktorikuskin tuntipalkkoja.
Eipä pitäs olla mikään mahdottomuus Sierra Leonelaisen saada hehtaariltaan esim kahden tonnin sato, siellä on hyvät maat ja sadetusta luonnon puolesta yllinkyllin. Edelleen se maajussi voi palkata vaikka toisen puolen kylää kunnostamaan satonsa kauppakelpoiseksi käsin nyppimällä siemen siemeneltä, kehitysmaissa se työ on il-mais-ta.
Maajussi pistää kaksi tonniaan myyntiin maailmanmarkkinahintaan, se saa 258$ kouraan. EI KANNATA?
Ei takuulla tarvitse roudata edes Chigagoon asti myytäväksi, OLETTAISI että muutama nälkäinen ruokittava suu löytyy lähempääkin.
Täyttä paskaa nämä WTO kehitysmaa itkut, katso ketä siellä eniten asiasta mouruaa. BRASILIA, KIINA, INTIA, ETELÄ-AFRIKKA. Todellakin kaikkein kurjimpia kehitysmaista, yhdellä räjähti raketti käsiin, toinen lähettämässä ukkoa avaruuteen vielä tänä vuonna, kolmas IT-ulkoistuksen emämaa jne jne.
Ensinnäkin, tukien osuus maataloustulosta on n. 50%, joten tukemattomana tuottajahinta täytyisi tuplata, ei 5-kertaistaa.
Toiseksi, ruuan hinnassa kaupan kassalla on mukana koko jalostus- ja jakeluketjun osuus. Alkutuotteen osuus on tyypillisimmillään 10-20% lopputuotteen hinnasta.
Tukien poistamisella - olettaen, että muitten jalostus- ja jakeluketjuun kuuluvien osuuksia ei muuteta - ruuan hinta kassalla nousisi ainoastaan 10-20%. Tuo on aika kaukana 5-kertaisesta.
Tuosta muitten osuuksien oletuksesta on huomattava, että elintarviketuotanto on suurimmaksi osaksi pellervolaisten käsissä, ja se on osannut tähänkin saakka ottaa omat kymmennyksensä. Esim aina kun tuottajan tukia on kasvatettu, viljelijöitten omat jalostusorganisaatiot ovat kupanneet siitä ison osan alentamalla maksamaansa tuottajahintaa.
Seuraavaksi on yhdessä huudettu lisää tukia tuottajille...
Mainitsin antamani tiedot erityisesti vain suuntaa antaviksi, jotta näkyy, miten ne vaikuttavat hintatasoon ja mihin suuntaan. Suunta lienee tullut selville. En muuten ole maatalouden kanssa muutoin tekemisissä, kuin ruoan ostajana. Siitä huolimatta pidän pahan virheenä, jos maatalous Suomesta lopetetaan, ja kansa jää tuontielintarvikkeiden varaan. Pidän edelleen oikeana sitä periaatetta, että Suomi itse tuottaa suurinpiirtein omat elintarvikkeensa, siis omavaraisuusaste lähes 100%. Onko tämä nyt itsekkäistä vai isänmaallisista syistä, on vaikea sanoa. Itse arvelen sen olevan aivan itsekkäistä syistä - eli puhdasta kotimaista ruokaa, tuotettu lähialueella. Se on jo arvo sinänsä. Kaikkea ei voi mitata rahassa.
kutene dellä sanoin, ruoka on ihmisille enemmän välttämätöntä kuin mikään muu. Ilman bensaa voidaan elää, mutta ruokaa on oltava.. Se on spesiaalikauppaa näinollen.
Mutta jos Suomeen jätetään maataloustuotantoa , sen ei tarvitsisi kilpailla
suurviljelmä tasolla globaalisti , koska siihen ei kertakaikkiaan kykyä ole eikä tule.
Suomeen kannattaa tuoda halpaa ruokaa muualta , mutta varajärjestelmäksi virittää
esim. sellainen systeemi että esim. pitkäaikaistyöttömille annetaan viiden hehtaarin pala maata. Työttömyyskorvausten ehdoksi se että tämä pientila on kunnossa, pellot hoidettu .
Vihannesten yms. tuotteiden torimyyntisysteemi joka kirkonkylään..
Kun tämä olisi alati kasvavalle työttömien joukolle lisäansio, niistä porkkanoista ei tarvitisi aivan viimeistä hintaa saada.
Ja oma perhe pysyisi ruuissa..
Tämmöinen järjestely antaisi signaalin esim. laiskalle pullamössönuorisolle, että ilmaista rahaa ei jaeta kellekkään.
Yhteiskunnan kehittämiseen pitää osallistua , vaikkapa vain ruuan tuotannon varajärjestelmän rakentamisessa..
ajatelkaa mitä tämä merkitsisi maisemallisesti, tyhjeneville kylille tulisi elämää..
koulut , kaupat pysyisivät.
Ja tämä työttömien määrä Suomessa, se tulee vielä räjähdysmäisesti nousemaan.
Tämä on ihan mahdoton tehtävä laskettavaksi yhden päivän aikana, vaikka olisi minkälaiset laskutaidot. Tuki on niin monihaarainen, ettei sen suuruudesta taida olla juuri kellään täysin oikeaa kuvaa. Kansallisen tuen lisäksi maksamme EU:lle ja tulevaisuudessa maksamme yhä enemmän, kun uudet jäsenmaat liittyvät EU:hun. Lisäksi pitää huomioida se, että kapasitettia vapautuu sellaiseen kannattavaan puuhasteluun, joka tuo lisäarvoa ja verotuloja yhteiskunnalle. Aluepoliittisten syiden vuoksi voi olla hyvinkin järkevä maksaa tukia, muttei maatalouden harjoittamisesta, vaan esim. maisemanhoidosta.
Kyllä minä mielestäni olen tuonut esille ihan faktatietojakin. Fakta on esimerkiksi se, että ruuan hinta on Suomessa Euroopan kalleimpia kaikista tuista huolimatta. Fakta on myös se, että Suomessa luonnonolosuhteista johtuen tuotantomäärät on paljon vähäisemmät kuin niissä maissa, joissa saadaan useampi sato vuodessa. Eikö ole täysin selvää, että silloin työ- ja konepanostukset tuotettua määrää kohti ovat meillä paljon suuremmat kuin edullisten olosuhteiden maissa. Tämä on aivan yksinkertainen fakta ja kaikilla muilla liiketoiminnan sektoreilla täysin itsestään selvyys. Ei siinä ole mitään alkemistifilosofiaa takana.
Jos joku muu valtio tuillaan dumppaa ruokaa Suomeen, niin otetaan se lahjana vastaan. Lahjasta siinä silloin on kyse. Eli meille tuodaan elintarvikkeita alle tuotantokustannusten muiden maiden veronmaksajien tuella. Tämähän on vallan upeaa sellaisilla toimialoilla, joissa emme mitenkään pärjää kilpailussa kuten maataloustuotteiden tuotannossa. Dumppaajavaltion siinä leikissä käy globaalisesti toimivilla markkinoilla ennen pitkää huonosti. Sellainen maa jäykistää oman taloudellisen rakenteensa ja ajautuu bulkkituotteiden varassa eläväksi kehitysmaaksi. Tällaiseen loukkuun meinasi Suomikin jäädä, kun vienti rakennettiin liiaksi keinotekoisen idänkaupan varaan. Osasyy lamaamme oli se, että tuotantomme rakenteet olivat toimimattomat idänkaupan romahdettua NL:n hajotessa.
Jos korvaat maataloustuotannon sukkahousu- ja muulla tekstiiliteollisuudella, huomaat ehkä, miten järkevää on puolustaa kannattamatonta toimintaa. Jos Suomessa olisi muka työpaikkojen säilymisen toivossa vaadittu, että sukkahousuteollisuutta pitää alkaa tukea, kun se ei ole enää kannattavaa, olisi sitä pidetty täysin hölmöläisten puuhasteluna. Sukkahousuteollisuus meiltä kuihtui ja miten kävi. Tuli Nokiat ja teknologiateollisuus tilalle. Ja sillä Suomi selvisi niinkin hyvin kuin selvisi. Kehittyneen maan kuten Suomen pitää koko ajan pysyä ajan hermolla ja kehityksen perässä. Kannattamaton toiminta pitää heittää yli laidan ja siirtyä koko ajan uusiin kannattaviin toimintoihin. Nokia on yrityksenä täydellinen menestystarina pienoiskoossa tällaisesta ajattelusta. Samaa pätee Soneraan, joka oli alunperin valtion posti- ja telelaitos, mikä on unohdettu, kun Sonerasta nykyisin puhutaan. Jos olisi heittäydytty vanhaan, ei tästä valtion posti- ja telelaitoksesta olisi tippunut valtion kassaan kuin murto-osa siitä, mitä nyt kuitenkin on saatu. Siitäkin huolimatta, että rahaa puhallettiin roimasti Saksan ilmatilaan.
Tähän näkemykseen voi yhtyä pilkkuakaan siitä muuttamatta.
Olen tehnyt tällä palstalla aiemmin tämän suuntaisen aloitteen. Meillä pitää siirtyä maisemanhoidolliseen ajatteluun, erityistuotteiden tuottamiseen, nykyistä jalostetumpien tuotteiden tuottamiseen, pien- ja omavaraisviljelyyn, yhdistettyihin toimintoihin (esim. omenanviljely, viininteko niistä, maaseutumatkailu ja metsänhoito) sekä vielä liiaksi unohdettuhin sektoreihin (sienet, marjat, kalanpurkitus). Tällainen voisi tuoda väkeä takaisin maaseudulle ja elävöittää maaseudun. Ks. http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000001120516
Suomalaista valtionhallintoa karsittiin selvästi lamavuosina ja sen jälkeen. Hallintokoneiston suuruudessa on kyse kunnallishallinnosta. Sen suuruus johtuu taas kahdesta syystä. Ensinnäkin meillä on rutkasti liikaa kuntia. Toiseksi suomalaiset asuvat niin hajallaan, että erilaisia palveluja tarvitaan myös haja-asutusalueilla. Nimenomaan haja-asutusalueilla tuo ylimitoitus on aivan kaamea. Eikä siitä päästäkään, jos Suomi aiotaan pitää tällä tavoin asuttuna. Lapissa on jo nyt kohtuutonta, jos esim. terveyspalveluja joutuu hakemaan satojen kilometrien päästä. Koulaisillekaan ei oikein kohtuullista se, että koulumatka kestää useita tunteja, vaikka kunnan koulussa olisikin vain parikymmentä oppilasta. Eikä kyse ole trkasti ottaen julkisesta hallinnosta, vaan julkisista palveluista, joita lainsäädäntömme edellyttää joka kunnalta.
siis sinä ja tuo toinen olette samaa mieltä, älkää siis rähiskö
Päin seiniä menee.Muttei sitä saa kansalle kertoa ääneen.
ja sitten lypsetään...
>>-Viimeksi Salcomp ilmoitti luopuvansa koko tuotannostaan Kemijärvellä ja siirtävänsä sen Kiinaan. Valtio on tukenut Salcompin tuotantolaitoksia investoinneilla yli 30 miljoonalla markalla eli noin viidellä miljoonalla eurolla. Tukien ehtona oli, että tuotanto pidetään Suomessa seuraavat viisi vuotta. Kun viisi vuotta oli kulunut, uudet omistajat lakkauttivat tehtaan.
Vuorenmaan mielestä valtion tukijärjestelmiin on saatava pidemmät velvoiteajat tuotannon pitämiseksi Suomessa. STT>>
... maataloustuet, ruoan hinta nousee saman verran. Verot eivät laskisi saman vertaa, sillä syntyisi satoja tuhansia uusia työttömiä viljelyssä ja elintarviketuotannossa, jotka jouduttaisiin elättämään verovaroin. Elintarvikkeiden hinnannousu koskisi pienituloisia suhteellisesti enemmän, sillä heidän ruokameneonsa ovat suurempi osa tuloista kuin suurituloisilla.
En usko maatalouden alasajamiseen, vaikka alasajaminen olisi kaikkien suomalaisten etu.
Maanviljeijöiden asema on muihin kanslalaisiin verrattuna satumainen. Useimmat maanviljelijät käyvät tilan ulkopuolella töissä, kuka maatalousministeriön virkamiehenä, kuka asianajotoimiston pitäjänä, kuka metsäliiton työjohtajana jne. Tilan pito on sivutoimista työtä, jota tuetaan työntekijöiden työstä saatavilla veroilla. Maanviljelijöiden eläkeikä on muita alhaisempi, 53-vuotiaana pääsevät eläkkeelle. Voivat siirtää maa- ja metsäomaisuutensa lapsilleen taikka oikeastaan yhdelle lapselle ja yhteiskunta tukee siirtoa maksamalla muun muassa aloitustuen ja maksamalla korkotukea.
On hulluuden huippu ruveta vilejelemään pelloilla viljaa taikka muita kasveja polttoaineiden tuottamista varten. Mutta tästäkinhän voisi maksaa työntekijöiden työstä maanviljelijöille tukea.
Ei kuitenkaan tueta siinä määrin kuin maanviljelöitä. Jos ne varat, jotka nykyään käytetään maanviljeijöiden tukemiseen, käytettäisiin jonkin teollisuusalan tukemiseen, Suomessa olisi monta Nokian kaltaista yritystä ja sitä kautta leipää ja työtä kaikille.
siellä on varmasti itikoita!!
thomas lienee jotain hurrisukua kun on noin rasistisia käsityksiä.
Sudeettivuoriston alueella ei ole kesäisin hyttysiä, ainakaan vuorilla. Kosteissa laaksoissa voi olla.
YKSIPUOLISUUDEN ONGELMA,
Voidaan ottaa tavoitteeksi, että Suomen maatalous on ehdottomasti ajettava alas, erilaisista haitallisista sivuvaikutuksisista huolimatta.
Kun tähän olisi päästy oltaisiin sitten tyytyväisiä, vaikka tilanne kokonaisuuden kannalta olisi aikaisempaa huonompi. Elintarvikkeiden hinnat olisivat nousseet. Ruoka tulisi kalliimmaksi. Vapautuva työvoima ei voisi ryhtyä kännyköiden valmistajiksi, koska Nokia vähentää entisiäkin. Työttömiä tulisi ehkä n. 200.000 lisää nykyisten 300.000 työttömän lisäksi. Maaseutu hiljenisi ja autioituisi. Oltaisiin ulkomailta tuotavan ruoan varassa. Valmius tulla toimeen kriisitilanteissa olisi poistunut. Ruoan laatu pitkien säilytysaikojaen ja kuljetusmatkojen vuoksi olisi nykyistä selvästi heikompi. Jos ruoan maailmanmarkkinahinta jostain syystä nousisi, ei voitaisi siirtyä "halvenpaan kotimaiseen", koska sitä ei olisi olemassa. Lisääntyneen työttömyyden vuoksi sen aiheuttamat kulut lisääntyisivät. Sosiaaliset ongelmat lisääntyisivät. Rikollisuus lisääntyisi. Tilanne on sellainen, että nyt se vaikein ongelma on lisääntyvä työttömyys ja sen aiheuttamat monet uudet ongelmat. Tämän seikan esim. Hannes on havainnut, Mielipidepankki ei vieläkään ole havainnut tätä pääongelmaa. Mielipidepankin ajama Suomen maatalouden alasajo seurauksista välittämättä ei näytä hyvältä. Se on ikäänkuin pakkomielle. Se linja ei hyvältä näytä.
Kaipasit aiemmin faktoja. Itse esität mutu-pohjalta täysin perusteettomia uhkakuvia. Olen sanonut ja sanon sen vielä, ettei maataloutta suinkaan tarvitse ajaa alas. Lopetaan vaan järjetön tuki- ja suojatullipolitiikka koko EU:n tasolla. Ei maatalous siihen Suomessa lopu. Se antaa (pakottaa) maatalousyrittäjille tilaisuuden kehittää toimintaansa kannattavaksi. Tällaisia omillaan kannattavia maatalousyrittäjiä on Suomessa. He eivät kilpaile maailmanmarkkinoiden massatuotteiden kanssa, vaan ovat erikoistuneet alueille, joissa on markkinahintaista kysyntää. Siirtyminen pienvilejlyvaltaiseen maisemanhoitoon ja monipuoliseen erityistuotantoon takaa sen, että osaaminen ja viljelyreservit säilyvät. Kotitarveviljely on varmasti aina kannattavaa, kun omalle työlle ei lasketa hintaa. Tällaista arkipuuhastelua meistä useimmat harjoittavat jo pelkästään terapeuttisen vaikutuksen takia.
Siirtyminen tehomaataloudesta maisemanhoitoon ja maatalouden erityissektoreille päinvastoin työllistäisi enemmän väkeä kuin tehomaatalous, joka on jo pitkälle automatisoitu ja vaatii suhteellisen suuria investointeja. Suomalaiset voivat edelleen markkinoida tuotteita puhtauden imagolla. Ainakin niin kauan kun siihen uskotaan. Onhan meiläkin esim. luomutuotanto lyönyt itsensä läpi joidenkin kuluttajien päässä ja tottumuksissa saksalaisista nyt puhumattakaan. Luomutuotanto massatuotannon korvaajana on tietysti mieletön ajatus ja siinä sakemannit ovat pahasti erehtyneet ajaessaan aiemmin tällaista maatalouspolitiikkaa. Euroopan manner ei riittäisi luomutuotannolle, pitäisi viljellä kahdessa kolmessa kerroksessa, jotta päästäisiin samoihin tuotantomääriin. Mutta pikanttina mausttena markkinoilla luomutuotanto on ok., jos on kuluttajia, jotka pitävät tällä tavoin tuotettua ruokaa jotenkin parempana.
Nämä spelukulaatioisi työttömyyden ja rikollisuuden kasvusta ovat täyttä hölynpölyä, koska ne perustuvat ylidramatisoituun kuvaan maaseudun alasajosta, mistä ei ole suinkaan kyse. Kyse on siitä, että maaseudun kehittämistä ei ole välttämätöntä sitoa tehomaatalouteen, vaan on pyrittävä löytämään nimenomaan rataksuja, joilla väkeä saadaan takaisin maaseudulle. Automatisoituva tehomaatalous työllistää yhä vähemmän ja autioittaa siten omalla painollaan maaseutua. Jos on huolissaan maaseudun autioitumisen seurannaisvaiktuksista, pitäisi miettiä ennen muuta vaihtoehtoa tuetulle tehomaataloudelle.
Tietysti Mielipidepankin esittämiä lisäelinkeinoja ja monia muita niiden lisäksi tarvitaan, mutta myös perusmaataloutta. Panin tarkoin merkille, että M:n mallissa elintarvikkeet, mm. liha tuotaisiin hyvin kaukaa, mm. Brasiliasta. Minä kyllä jätän Brasilialaisen lihan ostamatta, jos vain tiedän mistä se on tullut. Mielestäni minulla on riittävästi mielikuvitusta ymmärtämään, että ehdottamasi malli käytännössä aika pitkälle merkitsisi maatalouden alasajoa Suomessa - ei se kaunistelemalla parane. Se ei ole hyvä Suomelle. Edelleenkään M. vain ajattelee, että näin vapautuva väestö siirtyy tuottavaan toimintaan, esim. tekemään kännyköitä. Työttömyyskortistoihin vapautuva väki aika suureksi osaksi siirtyisi. Kännyköiden tekijöitä on jo liikaakin. Sielläkin korostetaan tehokkuutta ja saneerataan. Siellä ei tarvita, eikä sinne voi mennä väkisin. Käpyjen keräilyyn mahtuu muutamia kymmeniä, sienien keräilyyn ehkä jopa satoja, mutta ne eivät ratkaise tätä ongelmaa. Maataloutta tarvitaan edelleen. Maisemanhoitajiksi suomalaiset maanviljelijät tuskin haluavat, ja suuri osa saattaa täysin kieltäytyä maisemanhoitajaksi ryhtymisestä. Se tuskin sopii suomalaiselle maanviljelijälle. Vahva usko siihen, että Suomen tulisi suurinpiirtein säilyttää omavaraisuus maataloustuotannossa, säilyy. Se on mielestäni Suomen etu.
En ole esitykselläni ketään kännykäntekijöiksi. Ei meillä kännykkäbisnes bulkkituotantona mitenkään kannattavaa enää olekaan. Siksi sitä ulkoistetaan Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Ei meillä nykyisin enää ole pulaa teknoväestä kuten vielä 90-luvulla oli.
Maanviljelijä saa toki jatkaa viljelijänä, jos haluaa. Ei ketään vastoin tahtoaan pakotettaisi tietenkään luopumaan ammatistaan ja yrityksestään. Idea on vaan siinä, että viljelijän pitäisi olla myös niin ylpeä, että harjoittaa tätä ammattiaan sitten omilla rahoillaan eikä yhteiskunnan kainalosauvojen varassa. On aika röyhkeää vaatia muilta oman yrityksen pystyssä pitämistä. Ei tällaista muussa yritystoiminnassa esiinny. Maisemanhoitoa voitaisiin tukea ja siinä sivussa harrastaa kotitarveviljelyä ja ihan mitä vaan, mikä mieleen juolahtaa. Maisemanhoidon tukeminen tulisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti paljon halvemmaksi ja työvaltaista toimintaa suosimalla maaseudulle voitaisiin houkutella väkeä. En millään voi käsittää sitä, mikset ymmärrä tehomaatalouden maaseutua autioittavaa vaikutusta. Siinä ei tarvita kuin isäntä ja emäntä ja paljon koneita suurta aluepinta-alaa kohti. Maisemanhoito, kotitarveviljely, eriskoistumisalat vaatisivat paljon enemmän väkeä, jotta hommat saataisiin hoidettua. Ja tukimarkkoja per henkilö tarvittaisiin ainakin paljon vähemmän.
Nyt on otettu kyllä EU:ssa askel oikeaan suuntaan, kun tukea ei sidota tuotantoon. Tuen saamiseksi riittää, kun ilmoittaa olevansa maatalousyrittäjä, vaikka ei tuottaisi mitään. Voi olla pitemmän päälle hyvinkin kannattavaa maksaa viljelijöille vähän siitä, etteivät kylvä peltojaan.
Väität, että maataloutta tarvitaan edelleen ja säilyttäminen on Suomen etu. Mihin tämä väitteesi mahtaa perustua? Miksi maataloutta meillä tehomaatalouden ja bulkkituotannon muodossa tarvitaan ja miksi se on muka Suomen etu? Oma väitteni on taas, se Suomen kansalaisten etu on saada halvempia elintarvikkeita ja maaseudun elävöittämisen kannalta on viisaampaa suosia maaseudulla muita kuin huonosti työllistäviä tehomaatalouden muotoja.
lukija Y ja mielipidepankki ovat molemmat oikeassa , ja tässä lienee suomalaisen maatalouspolitiikan pulma. Miten sovittaa tämä rako kiinni ? kiitän hyvistä puheenvuoroista , toivottavasti tämän luki jokin ylempi päättäjä
Mielipidepankki toteaa tuossa edellä kaikkien sivistyneiden länsimaiden maanviljelijöistä seuraavaa:
" viljelijän pitäisi olla myös niin ylpeä, että harjoittaa tätä ammattiaan sitten omilla rahoillaan eikä yhteiskunnan kainalosauvojen varassa. On aika röyhkeää vaatia muilta oman yrityksen pystyssä pitämistä. Ei tällaista muussa yritystoiminnassa esiinny."
Kaikki maanviljelijät Euroopassa ja USA:ssa kuuluvat tuohon ryhmään. Kaikkialla maksetaan tukea viljelijöille, jotta tuon tuen avulla elintarvikkeiden hinnat voidaan pitää matalina. Pitäisikö kaikkien maanviljelijöiden Euroopassa ja Amerikoissa lopettaa hommansa, koska valtio ja valtiot tukevat maataloutta? Mistä sitten ruoka?
Suosittelen sinullekin brasilialaista ulkofilettä - mureaa ja maukasta 12e/kg. Kotimainen lauantaimakkara oli tänään 11€/kk. Ulkomaista lihaa siinäkin on, tosin vain nimeksi ja loppu kotimaista kamaraa ja rasvaa. Maistaisit edes kerran hyvää, luonnon laitumilla kasvanutta pihvikarjaa. Suomessa muuten liha on vanhuuttaan kuollutta lehmää ja täällä kasvatetun pihvikarjan osuus lihan kokonaistuotannosta on n. 10%.
Oletko varma ettet olekin saanut broilerinpaskalla syötettyä nautaa? Se on ollut jo kauan yleinen lihanaudan ruokintatapa monessa EU:n ulkopuolisessa teollistuneen maatalouden maassa. Jos et usko niin katso esim. seuraavia linkkejä.
http://www.ehso.com/ehshome/FoodSafety/chickenmanure.php
http://www.ces.ncsu.edu/disaster/drought/dro-49.html
http://www.bae.ncsu.edu/programs/extension/publicat/wqwm/ag61.html
Ainakin minä ostan suomalaista naudanlihaa- voin lihanautatilalla käydessäni nähdä mitä ne syövät. jos erityistä pihvilaatua haluat niin osta sitten siitä 10% osuudesta.
Kyseinen brasilialainen ulkofile herättäisi epäilyjä kahdesta syystä 1)Tuotu liian kaukaa 2)Epäilyttävän halpaa. Ostaisin sitä lauantaimakkaraa ja se olisi kaiken lisäksi halvempaa. Tuosta sain idean:
MARKKINARAKO. Kun katselee junan tai auton ikkunasta, näkee satoja hehtaareja käytöstä hylättyjä heinäpeltoja. Eikö kannattaisi aidata muutama kymmenen hehtaaria tuollaista aluetta ja sijoittaa sinne huhtikuulla vaikkapa 100 härkävasikkaa laitumelle kesäksi. Syksyllä marraskuussa lihakarja myytäisiin ja näin nuo hylätyt pellot tulisivat lihantuotantoon. Olisiko tässä mitään järkevää ajatusta mukana? Näin olisi palattu Aleksis Kiven Viertolan isännän jalanjäljille. Tuollaisia hylättyjä peltoja on paljon!
...