Luin tuolta jostain, että liittyis esikoisiin, mutta miten?
Mitä tarkoittaa isakssonilaisuus?
tomteG
842444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 84
Vanhimmat
Ehkä sitä voisi sanoa lakihenkisyydeksi? Vähän vaikea selittää koko konseptia, ja siksi kai käytetään tällaista yleisnimitystä... Nimitys tulee ruotsalaisesta esikoislestadiolaisesta saarnaajasta August Isakssonista, joka kuoli 1960-luvun puolivälissä. Hän veti omaa esikoislestadiolaisuuden perinteiseen tapakultuuriin jne. hyvin voimakkaasti painottavaa linjaansa ja erottautui elämänsä viima aikoina vähitellen eroon muiden yhteydestä. Hänen kuolemansa aikoihin esikoislestadiolaisuudesta sitten erosi Ruotsissa pieni joukko tämän suunnan edustajia, ja hajaannus levisi vähitellen myös Suomeen. Tämän hajaannuksen tulojksena syntynyttä suuntaa kutsutaan useimmiten leeviläisyydeksi (nimitys tulee toisesta ruotsalaisesta saarnaajasta Levi Älvgrenistä).
Mutta kaikki samassa mielessä Isakssonin kanssa olleet eivät kuitenkaan tohtineet ryhtyä niin dramaattisiin toimenpiteisiin ja pysyivät siisesikoislestadiolaisuuden valtauoman mukana, vaikkakin enemmän tai vähemmän tyytymättöminä. Ja tämä mainitaan usein yhdeksi syyksi esikoislestadiolaisuudessa viime vuosikymmenen aikana esiintyneisiin ongelmiin kun isakssonilaiset ovat alkaneet etsiä revanssia.
Toisinaan vl:ienkin keskuudessa puulpahtelee pintaan tuo lakihenkisyys. Viime kesän suviseuroissakin korostettiin armoa ja armollisuutta.
Niin meidän juhannusseuroissakin tänä kesänä. :)Monet ovat muistelleet hyvillä mielin niitä seuroja.
lakihenkisyys ajaa? Ovatko asiat, joihin jotkut suhtautuvat lakihenkisesti, ns. ehdonvallan asioita vai opillisia vai mitä? Itse olen kuullut korostettavan, että syntiin joutunutta pitäisi lempeydellä, mutta kuitenkin raamaatun sanaan perustuen nuhdella ja kohdella.
armo ja totuus
Oikeastaan lakihenkisesti suhtaudutaan tässä tapauksessa sekä sellaisiin asioihin, jotka ovat oikeasti synti että sellaisiin asioihin, jotka ovat oikeastaan vain tapoja. Mutta asia on kaiken kaikkiaan niin monimutkainen, että ei ehkä pelkkä sana 'lakihenkisyys' annan siitä täysin kattavaa kuvaa.
"Itse olen kuullut korostettavan, että syntiin joutunutta pitäisi lempeydellä, mutta kuitenkin raamaatun sanaan perustuen nuhdella ja kohdella."
Juuri nimenomaan tämä on oikea tapa. :)
Kiteytit tuon probleeman hyvin el kirahwi. Leevilaisetkin jakaantuivat vielä osa steeniläisiin. Tekojen ja tiukkojen ihmis- tapojen oppi siellä tosiaan on taustalla.
Tässä revanssin etsimisessä on myös sellainen tuki takana jota ei tässä tohdi mainita. Uskon että riihtä perataan ja perustetä järistetään, "että ne järisemättömät pysyisivät", kuten vanha 1776 käännös asian ilmaisee.
Ainoa mikä ei järise on Kristuksen oppi. Ihmisrakennelmat saavat kaatua ja niiden tuleekin kaatua, ne ovat puita heiniä ja olkia.
Ei pidä sitten paikkansa, olet liian nuori arvioimaan Isaksonin eli leeviläisten historiaa ja kirjoittamaan mistään revansseista. Lakihenkisyyttä ja perinnäissääntöjä siellä on ollut ja on edelleenkin, joka on yhtä eroittavaa kuin toinenkin äärilaita. Näitä leeviläisiä ja steniläisiä voidaan laskea sormilla. E.lestadiolaisten ongelmat on tuskin leeviläisten aikaan saannosta enemmän sotkevat ekumenistiset haihattelijat eli hengelliset huorintekijät.
Kuinka vanha vaarin mielestä pitää olla, että on pätevä keskustelemaan puheen aolevasta asiasta?
Olen nimim. "Vaarin" kanssa samoilla linjoilla. Isaksson kuoli v. 1965 vanhana miehenä. Hänestä sanoi William Eriksson, että kyllä me olisimme Augustin kanssa pärjänneet, jos eivät Levi ja Sten olisi alkaneet pyöriä. Niinpä koko touhu sai kärjistetyn muodon "leeviläisissä", joka joukko siis hajosi vielä pienempiin pirstaleihin melko pian. Erittäin monet palasivat alkuvaiheen hämmennyksen jälkeen takaisin varsinkin Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Paluu on jatkunut aivan viime aikoihin asti.
Mitä tulee näihin "Vaarin" mainitsemiin "ekumenistisiin haihattelijoihin", on arvioni, että ei heille varmaankaan enää kelpaa edes paljon ylistetyn Gunnar Jönssonin saarnaama sana. Tämä minunkin korkeasti arvostama saarnaaja veti niin selkeät rajat sekä maailmaan että omaan vanhurskauteen ja kuolleeseen uskoon, että siinä on varmasti "haihattelijoilla" nielemistä. Kuunelkaapa pari hänen saarnaansa, on niitä saatavana kymmeniä.
Vaarat ovat monet ja niitä on monella puolella, sehän käy "ympäri" kuin kiljuva jalopeura ja etsii keneen ulottuisi parhaiten miltäkin laidalta.
Toista se houkuttelee yhä tiukempaan ja tiukempaa kristillisyyteen, jossa kohta ei mikään enää ole tarpeeksi tiukkaa. Ja toista se voi vetää taas samalla toiseen laitaan yhä löysempään ja löysempään uskoon, jossa kohta mikään ei enää ole syntiä.
Ja seurakuntaopillisesti se voi vetää jotain tiukkaan seurakuntaoppiin, joka viimein on niin tiukka, että se muuttuu suoranaiseksi synniksi kun aletaan tuomitsemaan toisia kadotetussa sieluntilassa oleviksi sen perusteella, ettei kuuluta samannimiseen ulkonaiseen seurakuntaan. Toisia se taas voi vetää kaikkea hengellisyyttä syleilevään kristiillisyyteen, jossa voi viimein itsekin eksyä kaikkinaisten opintuulten kautta. Vaikka uskonkin, että elävää kristillisyyttä on myös esikoislestadiolaisuuden ulkopuolella, niin uskon kuitenkin, että maailmassa on myös hyvin paljon kuollutta kristillisyyttä, jossa usko ei ole Jumalasta peräisin vaan ihmisestä. Ja kun elämän antaja puuttuu, niin silloin ei ole elämää.
Keskellä on hyvin vaikea pysyä, ja asiaa vain pahentaa, jos näkee vain yhden laidan vaarat ja pyrkii juoksemaan mahdollisimman kauas näkemästään vaarasta. Hei, tämähän on vähän niin kuin polttopalloa! :)
En muuten tarkoittanut, että leeviläisillä olisi varsinaisesti mitään tekemistä esikoislestadiolaisuuden nykyisten ongelmien kanssa. Tarkoitin että se sama mieli, joka sai aikaan leeviläisten irtioton, on vaikuttamassa myös nyt ja että se on yksi suuri syy esikoislestadiolaisuuden ongelmiin. Se ei varmasti kuitenkaan ole ainoa syy.
Mahtaakohan vaari muuten olla tunnistanut minut, koska osasi niin varmasti sanoa, että olen liian nuori? ;) Tosin taisin kyllä mainita asiasta itsekin toisen otsikon alla...
lammastarha-asiaa, kun sanot, että muuallakin on oikein uskovia?
Olen viime päivinä lukenut srk:n vuosikirjoista yms.seurakuntaoppia käsitteleviä kirjoituksia. Monissa niissä oli lainauksia Lutherilta, mm. Augsburgin tunnustuksesta. Oikein hätkähdyttää, miten "lestadiolainen" käsitys Lutherilla olikaan. Minusta nykyisin aivan turhaan tuijotetaan näitä uskonnollisia "joukkioita" ja asetetaan rajoja liikkeeseen kuulumisen (kenties jäsenyyden) perusteella. Vl:iähän on mm. ortodoksikirkossa, katolisessa ja varmaan anglikaanisessakin kirkossa. Oikein osuvasti jossain sanottiin, että vasta kun on päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan, näkee sen rajat sydämestä sydämeen:)
Ei käynyt ihan selväksi, mitä tarkoitit sillä lammastarha-asialla, mutta ajattelen kyllä, että Kristuksen seurakunta on se lammastarha ja että vain hänen kauttaan pääsee sinne sisälle. En usko, että se lammastarha on mikään silminnähtävät tietynniminen yhteisö täällä maan päällä, vaan sen rajat kulkevat sydämestä sydämeen ja sen jäseniä on kaikkialla, missä on elävän uskon ja Pyhän Hengen Jumalalta saaneita Jumalan lapsia. Jumala yksin tietää, missä sen rajat kulkevat, mutta tietysti Jumalan lapsi voi kokea hengen yhteyttä toisen samanlaisen kanssa ja päätellä siitä jotain.
Vai tarkoititko ehkä niitä siinä vertauksessa mainittuja muita lampaita? Niistä ajattelen, että niillä tarkoitetaan pakanakansoja, jotka saatetaan siihen Israelin lammashuoneeseen. Ja on vain yksi lammashuone riippumatta siitä kuuluuko juutalaisiin vai pakanakansoihin.
Joka toisen kanssa on toisen eläessä hän huoraksi kutsutaan.
Ne jotka lakia (tekoja) autuudekseen vielä ihastelevat = harjoittavat Kristuksessa ollessaan, tekevät hengellisesti huorin.
Siksi Paavali sanookin selkeästi, että Kristus on lain loppu.
Juuri nämä isäin säädöksissä roikkuvat
(ulkonaisissa tavoissa) ja ihmisiä kumartelevat tekevät hengellistä huoruutta. He eivät myöskään näe eksytystään, vaan näkevät sen toisissa. El kirahwi kirjoitti juuri oikein. Iisaksonin henkiystävät ovat syvällä massa vanhurskaudessaan ja tekevät hengellistä huoruutta. Ja heitä on enemmän kun tarpeeksi seurakunnassamme. He juuri tuomitsevat toisia uskovia. Pyrkivät erottautumaan kirkosta. Pukeutuvat tiukasti perinnäissääntöjen mukaisesti ja vaativat sitä muilta.
Tämä kaikkinainen waatimuksen henki on se josta oman vanhurskauden palvelijat erottaa selkeästi. He kyttäävät ihmisten asusteita, ihmisten kodeissa olevia tiedoitusvälineitä, harrastuksia, menemisiä ja tulemisia, ystäviä, kirkossa käymisiä, etc. Tästä erottaa huoruuden hengen. Se ei turvaa yksin uskossa Kristukseen, vaan omiin ulkoisiin puitteisiin ja kutsuvat ko. harjoitustaan pyhitykseksi
Room. 10:1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Room. 10:2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
Room. 10:3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Room. 10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Että Ruotsin noin 7.5 miljoonaisesta kansasta alle 1000 ihmistä on länsilestadiolaisia (esikoiset) ja heistä satakunta asuu gällivaressa. Siitä voi jo päätellä paljon.
Jos nämä samat opit alkavat vaikutaa täällä Suomessa, niin meitä ei kohta ole kun 600 jos sama suhdeluku olisi, kun Ruotsissa. Meitä on nyt noin 10000. Nyt jo moni on riitelyjen seurauksena äänestänyt jaloillaan. Olisi siinä totisesti ekumenia, edes omien veljien ja sisarien kanssa tarpeen. Vaan kun ei käy!!!
Ruosin miehiltä puuttuu täysin kyky itsekritiikkiin, he eivät tunne ilmeisesti sellaista asiaa kun peili ja jäljet kyllä pelottavat. He eivät kuuntele ketään, jos ei kehuta ja ylistetä. Heidät on korotettu ihmisten toimesta siihen vaaralliseen asemaansa ja se on seurakunnan vika, koko seurakunnan eri maissa.
Tämä on ensimmäisen hajaannuksen hedelmä koko harha ja "vain me" oppi. Se EI OLE Lestadiujasen opetus sellainen. Samaa "vain me" tautia potee vanhoillislestadiolaisuuskin.
Olen kuullut tai lukenut, että myös GJ on antanut todistuksen AI:stä, että hän tuli autuaaksi. Juttelin kerran erään "leeviläisen" kanssa, joka taitaa olla nyt "steniläinen". Hän sanoi, että he odottavat, että lapin vanhimmat tulevat pyytämään heiltä anteeksi sitä, mitä joskus on mainittu Iisaksonin kotonaolosta lähetyskirjeessä Jellivaarasta.
Kysyin silloin samalta kaverilta, että mikä on se malka joka on omassa silmässä. Hän vastasi oikein, että se on anteeksiantamattomuus. Eikö raamattu opeta, että pitää antaa pyytämättäkin anteeksi? Se ei tunnu koskevan kuitenkaan kaikkia, vaikka olisi kuinka tarkka monessa muussa asiassa.
En tiedä oliko silloin kysymyksessä kuka on suurin ja veruke saatiin postillan käännöksestä, mutta olen sitä mieltä, että kaikki lukemani GJ:n saarnat ovat ihan ok ja olisi terveellistä luettavaa myös tämän ajan viisaille, kristillisyytemme parantajille, jotka taas kokoontuvat tutkimaan onko kristillisyys oikea. Olen joskus lainannut näitä saarnoja kirjoittaessani nettiruukkuun,(silloin kun sinne vielä pääsi ilman lehden tilausta)ei ole hyväksyntää sieltä kuitenkaan tullut. Siellä muistellaan mieluummin väärin häntä ja puhutaan pahaa nykyisistä vanhimmista.
Pidän liikaa tarkkuutta vastareaktiona lepsuilulle. Niinhän tapahtui jo 1800-luvun lopulla, kun kiellettiin saarnaamasta parannusta. Perustettiin uusiheräys vastapainoksi sille, kun liian helposti saarnattiin syntejä anteeksi. Siellä kehoitettiin vain syvempään katumukseen.
Tosin rauhanyhdistyksessäkin on myöhemmin otettu kovempi linja ja ovat jopa ankarampia kuin esikoiset. Uusiheräys on myös muuttunut, mutta esikoisuudessa on oppi vielä sama ja oikea. Mistä tämä johtuu? Se johtuu siitä, että vielä on ensimmäisten työntekijöiden ääni kuulumassa ja kristillisyyttä johdetaan vieläkin raamatullisen lähetystoimen kautta sen syntymäsijoilta.
Eikö nimim. "Nuin" sinun mielestäsi kirkossakävijöissä voi olla hengellisen huoruuden harjoittajia?
Ja ennen kuin kukaan alkaa tuomitsemaan omien mieltymystensä mukaisesti Ruotsin esikoiskristittyjä heidän kirkkokannoistaan, kannattaa tarkoin tutustua Ruotsin kirkon tilaan. Se on sisältä täynnä kuolleitten luita. Samaan suuntaan ollaan menossa Suomessa, olen sen havainnut. Olen ollut ahkera kirkossa istuja aiemmin ja myös mukana kirkon toiminnassa monella tapaa. Siellä on nykyään aivan liikaa sellaista hömppää, josta ei kenenkään uskonelämä rakennu.
Sitten vielä kysymys koskien Paavalia. Oliko Paavali syvässä omassa vanhurskaudessa, kun opetti kristityille ulkonaisista asioista ja aika lujastikin?
"Toista se houkuttelee yhä tiukempaan ja tiukempaa kristillisyyteen, jossa kohta ei mikään enää ole tarpeeksi tiukkaa. Ja toista se voi vetää taas samalla toiseen laitaan yhä löysempään ja löysempään uskoon, jossa kohta mikään ei enää ole syntiä". - Kirjoittaa el kirahwi-
Juuri siksi pitääkin pysyä yksin Kristuksen opissa.
Yksikin synti on kadottava. Himokas katse. Himoitseva katse toisen pelvelijoihin, karjaan, Porsheen, etc. Rakkaudettomuus, eli välinpitämättömyys toisesta ihmisestä. Tuomitseminen.
Tekeytyminen ihmisten edessä paremmaksi kun on. Karkeana esimerkkinä eräs pedofiili joka oli arvostettu opettaja seurakunnassamme. Toisena voisi mainita arvostetun opettajan jolla paljastui olevan avioron lapsi, salassa puolisoltaankin, hän muuten julisti kanssa muille kovasti lakia, ennen häpeällistä paljastumistaan.
Yleensä syntejään salaava, oman tunnon vaivoissa oleva, pelossa ja häpeässä elävä ihminen on lakihenkinen ihminen. Myös ne jotka kantavat povessaan toisten ihmisten syntejä. Koska Jumala selkeästi sanoo, että jos et toiselle sydämestäsi hänen syntejään anteeksi anna, et saa omiasikaan anteeksi. Niin tämä lakihenki tuo muassaan väistämättä raskaan raatajan taakan, oman syntikuormansa ja epäilyjen alla.
Eikä tähän tarvita yhtään enempää Raamattua, kun lukee uskossa Isä meidän rukouksen. Mutta kun sitäkään ei uskota, ollaan niin, laillisia niin laillisia muita kohtaan.
Hirveä henki tuo oman vanhurskauden henki, eikä anna tuumakkan periksi. Se on kowa kuin kallio.
He eivät osaa päätellä mitään siitäkään, että
he eivät ole iloisia, eivätkä he rakasta, eivät ylistä, eikä heillä ole sisäistä rauhaa, eikä pitkämielisyyttä.
He epäilevät alati autuudestaan, kun eivät ole onnistuneet täyttämään oman vanhurskautensa Waatimuksia itsekään. He eivät siis eivät usko vapautettuina Kristuksen armoon, vaan luottaisivat vain omiin tekoihinsa ja onnistumisiinsa.
He ovat vielä kasvattajan, eli lain alaisessa tilassa. Mutta luulevat olevansa parhaita kristittyjä ja vertaavat itseään mieluusti toisiin, jotka ovat muka heitä huonommin onnistuneet kilvoituksessaan. Tämä on sokeutta. Se on ikävä ja vakava tila.
Siinä tilassa on myös alati kateus Kristuksen vapauttamia ja iloisia kristityitä kohtaan ja se ilmenee monenlaisena vainona ja waatimuksina tuo kateuden, eli vanhemman veljen henki. Ei voi tanssia ilosta syötetyn Vasikan ympärillä Isän huoneessa tuhlaajapojan kanssa. Pitää raataa näet pellolla töissä koko ajan.
Olen elänyt näissä synneissä ja tiedän tarkalleen itsessäni, mitä kirjoitan. Jumala on armossaan vapautttanut minut näistä kahleista ja saan tänään uskoa vapaana Jumalan lapsena Jeesukseen Kristukseen. Se on uskomaton ilo entiselle vangille päästä vapauteen. SE ON KUULKAA IHANAA SE. SE ON USKOMATTOMAN HANAA, KUN SAATANAN KAHLEISTA PÄÄSEE.
Ei kiusauksista kylläkään pääse, joka päivä saatana tarjoaa minullekin samoja tuttuja länkiä kaulaan, joilla se saisi sitoa minut kahleisiinsa. Etsimään itsestäni jotakin autuuden aineksia. Sieltä niitä ei TODELLAKAAN LÖYDY KENELTÄKÄÄN, mutta NE löytyvät kaikki täydellisesti täytettyinä JEESUKSESTA KRTISTUKSESTA. Minä saan ne uskoa ilman ansiota omikseni yhtään epäilemättä.
SE ON USKOMATTOMAN IHANAA. KIITOS JEESUS RAKKAUDESTASI JA ARMOSTASI!!!! OLE YLISTETTY, SINÄ ISRAELIN PYHÄ. KOLMIYHTEINEN JUMALA ISÄ POIKA JA PYHÄ HENKI!
Älä SINÄ wahtaa muita. Käy lähemmäksi risTiä, sull ON MYÖS MONTA SYNTIÄ. AAMEN
Entä sinä Hänessä?
Rakastatko sinä Kristusta?
Vai kenties omia "rääpäleitäsi"
parannusyrityksineen?
Onko autuutesi valmistettu ja täydellinen?
Vaiu kudotaanko sitä edelleen omista aineksista?
Tutki itseäs onko sinun sisimmässäsi vapaus ilo ja rauha. Onko olosi peloton ja turvallinen. Epäiletkö sinä autuudestasi? Onko Jumala sinulle Isukki, vai palavasilmäinen Tuomari?
Kysele näitä! Tutki itseäs, älä aprikoi kirkkokansaa, se ei ole sinun tehtäväsi.
Hei, meillähän voi olla vaikka yhteinen tuttu, nimittäin se steniläinen. Steniläisiä kun ei ole kovin paljon ja olen siitä syystä tavannut heistä prosentuaalisesti aika ison osan.
Minäkin toivon, että A. Isaksson tuli autuaaksi. Ja jos hän tunsi itsensä syntiseksi ja hänellä oli Jumalan antama elävä usko syntien anteeksiantamukseen, niin se pyyhki pois ihan kaikki viat, myös mm. kaikki eriseuraisuuden vaikutukset ja muut.
G. Jönssonia kunnioitan suuresti, muistaen kuitenkin, että myös hän oli ihminen ja häneltäkin on saattanut tulla heikkoja sanoja. Ei kyllä nyt tähän hätään tule ainakaan mieleen, että olisin joskus lukenut jotain sellaista hänen kirjoituksista, mitä en olisi voinut hyväksyä. Pitää myös muistaa, että hän toimi hyvin tulenarassa tilanteessa ja joutui ehkä varomaan sanojaan hyvin tarkasti ollakseen aiheuttamatta täydellistä ydinpommiräjähdystä.
Mitä tulee sen tutkimiseen onko kristillisyys oikea, niin siitä on kai joku edesmennyt saarnaaja (en muista kuka) sanonut, että vähintään kerran sukupolvessa tulisi tutkia opin perusteet. Ja muuten myös puheena ollut G. Jönsson on sanonut suurinpiirtein, että vaikka kuinka kauan olisi kristillisyydessä opetettu jollain tavalla, niin se voidaan kuitenkin huomata, että se ei ihan niin ollutkaan. Näin hän sanoo puhuessaan siitä, milloin opetuslapset saivat Pyhän Hengen. Jossain vaiheessahan esikoislestadiolaisuudessa oli tullut vallitsevaksi opetukseksi sellainen, että he saivat sen lukittujen ovien takan pääsiäisenä, mutta sitten jossain vaiheessa G. Jönssonin aikana päädyttiin siihen, että kyllä se kuitenkin oli helluntaina.
Kumpi se sitten onkaan ensin muna vai kana... Mutta joka tapauksessa pitää varmasti paikkansa se sanomasi, että liika tiukkuus on ollut vastareaktiona löysäilylle. Löysän laidan vihollista pelästynyt on helppoa riistaa tiukan laidan viholliselle. Ja samoin tiukan laidan vihollista pelästynyt on helppoa riistaa löysän laidan viholliselle (kuten nimim. noomi jossain kohdassa sanoi).
Nui tai näi ain käännän asiat väärin päin.
"Se johtuu siitä, että vielä on ensimmäisten työntekijöiden ääni kuulumassa ja kristillisyyttä johdetaan vieläkin raamatullisen lähetystoimen kautta sen syntymäsijoilta. "
Tiedätkö sinä lainkaan missä on kristillisyytemme syntymäsijat?
No... ellet tiedä, voin kertoa sinulle, että Israelin aluella on ne syntysijat. Jumala ei kuitenkaan asu sijoissa ja nimetyissä paikoissa, vaan yksin Kristukseen uskovien ja Hänen ansioonsa varauksetta luottavien Jumalan lasten sydämissä. Yli koko tunnetun maailman.
Olen kuullut joskus aina kehotettavan luottamaan johonkin muuhunkin kun Kristukseen, mutta ne saa ja pitääkin jättää omaan arvoonsa, ne ovat ihmisten perinteitä ja käsityksiä ja peräisin eri ajoilta ja lähtöisin kovista koettelemuksista.
Niitä koettelemuksia kaivetaan esiin edelleen, kuin verta nenästä ikään, tänäkin päivänä.
Mitään ei ole virheistä opittu, eikä parannuksia tehty todellisista synneistä. Kristukseen ei haluta eikä uskalleta uskoa vatrauksetta ja täydellä luottamuksella, vaan tarvitaan monenlaisia ihmisoppeja tueksi ja turvaksi kilvoiteltaessa oman vanhurskauden lisääntymiseksi. Kristusta ei millään päästettäisi seurakunnan pääksi, vaan päitä pyrkki nousemaan kun sieniä sateella ihmisten joukosta. Toise ymmärtämättömät korottavat toisiaan jumaliksi, hallitsijoiksi yli Kristuksen ansion ja armon.
Ei ole olemassa muuta vanhurskautta, kun Kristuksen vanhurskaus. Ja se annetaan armosta ilman ansioita lahjaksi sille joka sitä lahjaa haluaa ja tahtoo ottaa vastaan.
Ylpeä ihminen kun ei ottaisi mitään vastaan lahjaksi ja siksi hän tekeekin niitä omia "kevätjuhlaliikkeitään", kelvatakseen muka sitten paremmin Jumalalle, sillä tavalla hartautta harjoittaen ihmisten edessä.
Pettäen näin vain itseään ja on omalle vanhurskaudelle iloksi. Ja itselleen tämä tulee suruksi, peloksi, kateudeksi, ylpeydeksi, vihaksi, epäilyksi Jumalan armosta, epävarmuudeksi, pettymyksiksi, epäonnistumisiksi, etc.
ILO vapaana ihmisena Herrassa, olisi ihan ilmaiseksi tarjolla, vaan kun ei kelpaa!!!
Pitää pannan vähän paremmaksi, kun lahjaa ei tohdita ottaa ilmaiseksi vastaan.
TÄMÄ ON KAUHEA TRAGDIA KOKO KRISTIKUNNALLE JA ILO SAATANALLE.
Bonnie palvelee vihollisen tarkoituksia uskollisesti. Toivottavasti Jumala saa herättää sinut sittä unestä, ennen kun on myöhäistä.
Tähän iloon ja vapauteen Kristuksessa Jeesuksessa.
Hiukan malttia, ettei sanailu ala näyttämään vanhan ämmän panettelulta. Tämän päivän kirkko kansa on samanlaista kuin Rovastin aikana. Itketään kirkossa juodaan kirkon takana, jne turhaan puolustelet heitä, ei kirkon sakramentit auta silloin kun käydään Herran pöytään epäuskoisella sydämellä. Kyllä tuo Matkaaja tässä nyt on oikeassa opissa ja valkeudessa sen näkee tuosta rauhallisuudesta, väärää oppia puolustetaan vanhalla Aatamilla ja valheilla näin sen näen.
Vai lihasta tunnistaa vanhurskaan? Minä kirjoitin jo Atso, että tutkikoon kukin itsensä millainen teko on.
Minä teen työtäni ilolla ja vapaana Tulkitse miten tahdot. Mutta teen sen myös vastulla, enkä suostu yhtään teeskentelemään tässä asiassa.
Kristus on Herra seurakunnassa ja pysyy. Hän on kaiken meille lahjaksi antanut.
Joka tätä perusasiaa ei usko, on metsässä könöttäköön siellä miten rauhallista hyvänsä teeskennellen.
Minä en muuta voi kun sääliä näitä ihmisiä, jotka turvaavat ihmisiin ja ihmisoppeihin,
sillä tiedän sen tilan oikein hyvin.
"TÄMÄ ON KAUHEA TRAGDIA KOKO KRISTIKUNNALLE JA ILO SAATANALLE. "
Kirjoituksesiko? kyllä, se on täynnä vihaa ja kiukkua, joka on lähtösin valheen isästä joka nytkin levittää kaikenlaisia valheita palvelijoittensa kautta kristillisyytemme vanhimpien päälle.
Vai on kristillisyytesi jäänyt Israeliin. Kyllä se on sieltä kuollut jo aikoja sitten (ehkä sinunkin uskosi?). Ensin seurakunta tosin perustettiin Jerusalemissa, ja sieltä sitä myös johdettiin, mutta tällä etsikkoajalla se on ensiksi eläväksi syntynyt laihassa lapinmaassa ja kuten kirjoitin, sieltä sitä vieläkin johdetaan raamatullisen lähetystoimen kautta. Se on myös samallainen kun se on ollut etsikkoajan alussa, Lutherin aikana ja apostolien aikana.
En voi kuin arvailla keneen on kehoitettu luottamaan, mutta en ole ketään kuullut nostettavan Jumalan ja Kristuksen yläpuolelle. Enkä tiedä, että kenellekkään olisi saarnattu syntejä anteeksi muussa, kuin Jeesuksen nimessä ja veressä ja katuvaiselle on aina kuulunut Jumalan armo. "Pitää pannan vähän paremmaksi, kun lahjaa ei tohdita ottaa ilmaiseksi vastaan." Kyllä siinä tarvitaan synnintunto, että voi ottaa armon vastaan. On eroa uskoa syntiä tuntevaisena, kuin synnintekijänä.
"vaan päitä pyrkki nousemaan kun sieniä sateella ihmisten joukosta. Toise ymmärtämättömät korottavat toisiaan jumaliksi, hallitsijoiksi"
On totta että monet tuntevat itsensä viisaammiksi kuin kristillisyydessä on opetettu ja eksyttävät monia. Nytkin kokoontuvat taas jonekkin vehkeilemään.
Olet kuin Kain, ei hänkään saanut syntejään anteeksi, vaikka niitä kyyneleillä etsi. Hän itki veljensä syntejä. Sinä tosin pilkkaat ja vielä kuviteltuja syntejä. Mitä tulee ylistyksiisi, eikö Jeesus sanonut tällaisista ylistäjistä, että he ovat saaneet palkkansa heidän eläessään.
...te olette valehtelija.
Jeesuksen kristuksen nimessä ja veressä olen pelastettu ja hyvin TODELLA SYDÄMESTÄNI ASTI onnellinen mies.
Tutki itseäsi sinä ihminen, sen olen kirjoittanut jo kerran. Minä ylistän saatanan kiusaksikin sydämestäni asti Jumalaa ja se on niiden huulten hedelmä jotka uskossa Jumalaa Jeeuskessa Kristuksessa ylistävät. Ylistys on uskon hedelmä. Ei yliststä on ei hedelmää ja hedelmätön usko on kuollut usko.
Hepr. 13:13 Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;
Hepr. 13:14 sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.
Hepr. 13:15 Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.
Hepr. 13:16 Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.
Tiedättekö te ihminen, mistä te puhutte? Sinullahan hengellinen viha on, et NÄHTÄVÄSTI VIELÄ tunne KRISTUSTA.
Kristillisyyteni on sydämessäni, etkö sinä osaa lukea?
Mutta jos haetaan kristillisyyden maantieteellisiä syntysijoja, niin ne eivät totisesti ole missään mualla kun Israelissa.
Se tieto ei pelasta tosin sinua eikä minua, ellei usko Kristukseen ole omassa sydämessä.
lestadiolaisuus ei pelasta ketään, ainoastaa usko Kristukseen pelastaa.
Usko jolla Kristus ja hänen kaikki pelastushyvyytensä on otettu lahjana ilman ansioita vastaan. Se pelastusvarmuus Jeesuksessa Kristuksessa suututtaa aina oman vanhurskauden saatanan ja hänen orjansa todella julmaksi. He puhuvat pilkkoja Jumalan lapsista, niin kuin sinäkin nyt.
Sinusta valitettavasti heijastuu juuri tuo kuva vohollisesta, joka estää vapaan tien Kristuksden luo ja se osoittaa sinut oman vanhurkauden palvelijaksi ja orjaksi vääjäämättä. Jos olisit Kristuksessa, sinä ylitäisit kanssani nyt Jumalaa Hänen armostaan.
Eipä kelvannut omalle vanhurskaudelle ja minä tiesinkin etukäteen hyvin sen. Olen iloinen että kirjoitukseni sattui sinuun.
Minussa ei ole vihaa ihmisiä kohtaan, miksi olisi, koska olen kaiken omistaja Kristuksessa Jeesuksessa, minulla ei ole mitään kadehdittavaa toisen ihmisen uskossa, eikä pelastuksessa. Olisin iloinen, että kaikki olisivat yhtä vapaita Kristuksessa Jeesuksessa, kun itsekin saan olla. Oman vanhurskauden saatanan työtä vastaan kristikunnassa minulla on kylläkin viha.
Niin moni ihminen kärsii ja on kuin kettingillä kiinni vankeudessa. Vapaus olisi tarjolla, miksi se ei kelpaa?
Minusta ei todellakaan Kristuksessa vapautettuna kristittynä tunnu lainkaan hauskalta kun sisareni ja veljeni kärsivät hirmuisesti oman vanhurskauden saatanan kynsissä.
Onko tämä peli sinusta hauskaa? minä kysyn, oi ihminen?
Yksinkertaista evankeliumia Kristuksesta saa hakemalla hakea, kaiken maailman ihmisoppien rojukasan alta. Tämä on uskomatonta pimeyttä. Sanon sen vieläkin ja ihmetellen.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä näistä perus asioista, mutta siihen ei saa lisätä mitään sellaista, mikä raamatun sanan valossa näytetään vääräksi. Silloin kun seurakunta oppiin tulee vikaa, niin tulee myöskin vanhurskauttamis oppiin vikaa. Nyt näyttää että on taikinaan lisätty pettua.
Ei pitäisi kuulopuheita kirjoitella, muistan melko tarkkaan tuon ajan keskustelut. Pyhän Hengen vuodatus on myöskin kuulunut näihin samoihin hajoita ja hallitse kysymyksiin, niin kuin tämän päivän ekumenia haihattelutkin. Pyhän Hengen vuodatus opetuslapsille on aina ollut ja tulee olemaankin niin kuin raamatussa se on kerrottu. En rupea tällä palstalla niin kovin tarkkoihin selvityksiin ja toivon että muutkin tekisivät samoin.
Henkilökohtainen tragedia ja suuri onkin ei johda muuhun kuin katkeruuteen. Taitaa nuo kirjoituksetkin vuotaa katkeruuden pimeästä lähteestä. Toivottavasti vielä joskus silmät avautuvat näkemään oikean valon lähteen.
Mikä siinä oli kuulopuheita? Gunnar Jönssonin saarna on jokaisen luettavissa Fadersröstenissä (tai Isän Äänessä, jos lukee mieluummin sitä).
Pyhän Hengen vuodattaminen lukee kyllä selvästi Raamatussa, mutta kyllä jotkut siitä huolimatta kantavat kaunaista mieltä vieläkin siitä, että opetusta jossain vaiheessa "muutettiin", vaikka kyseessä oli vain sen palauttaminen Raamatun mukaiseen asuunsa ja myös siihen, mitä Laestadius opetti asiasta (tosin hän yhdessä kohdassa sanoo myös sellaista, mitä voitaisiin ymmärtää tukevan sitä lukittujen ovien takana-käsitystä).
En ymmärrä, mitä tarkoitat ilmaisulla "hajoita ja hallitse" tässä yhteydessä, joten jos haluat asian menevän perille, niin olisi hyvä jos selventäisit.
Sinulla on oikea henki ja ymmärrys! Oma uskoni perustuu myös Kristus-uskoon. Nuin:n usko näyttää perustuvan toisten tarkkailuun ja syntien etsimiseen toisista. Sille nyt ei voi mitään, kun aika on vierähtänyt Jeesuksen ja apostolien ajasta ja usko on kulkeutunut tänne Pohjolaankin.
Nuin ei ehkä ole tietoinen siitä, että seurakunnassa vanhimmat ovat aina siellä, missä heräys on ensin alkanut kullakin etsikkoajalla.
Ei kukaan vanhimpia Kristukseksi ole korottanut. Se on pahaa puhetta ja luulouskoa. Nuinia ei ilmeisesti ole huomioitu tarpeeksi seurakunnassa, siksi hän varmaankin äksyilee. Onneksi seurakunnan paimeniksi ei laiteta sellaisia, jotka siihen itse hinkuvat.
Jos yhtään on kuunnellut vanhimpien opetuksia, täytyy tietää, että he eivät korota itseään mihinkään. Päinvastoin, ovat hyvin nöyriä ja pyytävät itsekin anteeksi syntejään. Ovat ihan tavallisia ihmisiä. Jumalan Järjestykselle ei voi mitään edes Nuin.
Minä pidän vanhimpia suuressa arvossa, vaikka Nuin sanoisi mitä. Olivathan apostolit jo Jerusalemissa keskeisessä asemassa sen ajan kristittyjen keskuudessa. Heidän kanssaan neuvoteltiin vaikeista asioista ja kysyttiin neuvoa ajankohtaisiin tilanteisiin.
Jumala on järjestyksen Jumala tässäkin asiassa.
Ei tee uskottavaksi tuollaiset esitysrukoukset. Menisi kammioonsa ja rukoilisi siellä. Hän huutaa maailmalle ja esittää hienoja monisanaisia rukouksiaan täällä. Mitä Raamattukin sellaisesta sanoo. Selvästi hän yrittää vakuuttaa uskoaan oikeaksi. Ei onnistu raukka noilla keinoilla!
Nuin:n olisi tehtävä parannus kristittyjen vainoamisesta ja pahanpuhumisesta.
Oletko itse raamatusta tutustunut apostoliseen seurakuntaan, vai puhutko toisilta kuultua?
Nimittäin, jos ajatuksella luet, tulet siihen tulokseen, ettei Jerusalemin patsaat koskaan lämmenneet lähetykselle. Pietari joutui ankaraan tenttiin aina, kun hän meni pakanoitten pariin.Vaikka lähetyskäsky oli annettu ja Pyhä Henki vuodatettu. Etsin paikat tarvittaessa.
Lopeta, hyvä ystävä, se toisten kyttääminen ja toisilta vaatiminen. Kyllä täytyy olla raskasta tuollainen vaatimususkonto, että kaikkien täytyisi olla kuin Nuin. Hui kauhistus! Etkö, ihmis raukka, näe missä menet?! Herätys!
Minä ainakin haluan uskoa vapaasti ilman toisten tarkkailua ja vaatimusta samanlaiseen asuun ja kotiin kuin minulla. Tuntuu tosi typerältä edes kirjoittaa tällaisista asioista. Kuinka voit olla noin ahdasmielinen, ettet anna toisten vaeltaa hyvän omantunnon kanssa siinä kutsumisessa mihin heidät on kutsuttu.
Jos sinä olet ollut omassa vanhurskaudessa aikaisemmin niin miksi luulet, että kaikkien muidenkin täytyisi olla ollut?
Ole iloinen, että olet saanut armon uskoa itsesi keskelle taivasta. Mutta et sinä siellä taivaassa yksin tule olemaan, vaikka totisia kristityitä sieltä yritätkin pois ajaa.
Vihollinen voi kääntää silmätkin nurin, näköjään,että ihminen ei näkemällä näe, eikä kuulemalla kuule.
Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että lestadiolaisuus tai luterilaisuus tai mihinkään muuhunkaan kuuluminen pelastaisi ketään. Mistä ihmeestä olet sellaista ruvennut kuvittelemaan?!
Jos seuroissa vähänkään avoimin korvin olet kuunnellut Pyhän Hengen sanomaa, tiedät varsin hyvin mistä joka sunnuntai puhutaan. Kukaan ei sano, että usko Jönssoniin tai Larssoniin, niin pelastut. Ei varmasti ihmisten päälle uskota!
Pyydä Taivaan Isältä, että Hän kirkastaa sinulle nämä asiat.
Onko sinulle tapahtunut niin, että olet ensin ollut liikaa oikealla ja nyt olet joutunut liian vasemmalle?
Olen kyllä lukenut Raamatusta Jerusalemin vanhimmista. Siitä on kyllä jo kulunut jokin aika. Jos haluat, voit laittaa paikat tänne, niin luen mielelläni uudelleen. Kyllä siellä oli Jotain tuollaista mitä kirjoitit.
El kirahwi kirjoitti täällä jossain, että apostolien Pyhän Hengen saamisen ajankohdasta olisi oltu eri mieltä aikaisemmin. Muistelen itsekin, että jossain vaiheessa se asia oli tapetilla. Mutta koska olemme ihmisiä, voimme joskus myös erehtyä. Tämän etsikkoajan kristillisyys on vielä suht`nuori ja on hienoa, jos huomaamme, että saattaa olla väärä käsitys, niin sitä mietitään ja voimme ottaa toisen käsityksen. Tämä ei nyt taas tarkoita sitä, etteikö kristillisyys olisi alkanut jo Kristuksesta. Täytyy kirjoitella niin tarkasti, kun tuo Nuin tulee ryöväämään minulta uskoa muuten.
Varmaan alkuseurakunnan apostoleillakin oli aikamoinen pähkääminen asioiden kanssa ennenkuin asiat ja opetukset kaikinpuolin selvisivät. Mutta uskon heillä olleen tieto ja usko siitä. miten ihminen tulee autuaaksi.
On silmät avatut näkemään kirkkaasti. Toiveesi on siis jo täyttynyt. kiitos toivotuksista.
Sinä käänsit nätisti noomi. Minä julista Kristusta ihmisoppien sijaan että jumala huone täytettäisiin. Iloitsen jokaisesta joka pääsee jumalan luo. Kuten sanoin, minulla on kaikki Jeesuksessa Kristuksessa. Minulla ei ole mitään kenenkään pelastumista vastaan.
Omavanhurskaus ilmoittaa kyllä itsensä, pian sitä ei tarvitse mitenkään erityisesti tietää. Se käy säännöstelemään ja estämään Jumalan lahjaksi ilman ansiota saatavaa armoa toiselta kristityltä ja myös sen hengen kantajaltaa itseltään. "Vain me", on hyvin tyypillinen oman vanhurskauden uskon tunnustus.
Minä tiedän ne vaikeudet mitä omavanhurskaus myötään tuo seurakuntaan.
Toiseksi minun ei tarvitse toisista syntejä etsiä, omistani voin vain tehdä parannustakin, vaan osoittaa mitä kauheuksia omavanhurskaus saatana seurakunnassa tekee.
Mutta sinä latelit minun syntini ja käänsit vielä asianikin aivan nurin niskoin.
Olen kehottanut ihmisiä hylkäämään ihmisopit ja katsomaan vapauden täydelliseen lakiin, Jeesukseen Kristukseen. Jeesus seurakunnan herraksi ja vaarit seurakunnan valvontaan.
He eivät ole seurakunnan herroja, vaan ovat seurakunnan palvelijoita ja seurakunnalle alamaisa.
Vain me vanhoilliset, on täyttä valhetta, eikä edes pettua, vaan sontaa. Et siis tiedä mikä on seurakunta? Lutheria olisi hyvä lukea tässä asiassa.
Tunne Kristusta. Ei ole muuta tietä usko jo.
Sinäkö olet joku ovenvartija, joka päästää armoitettuja Jumalan luo tai sitten ei päästä?
Kirjoituksistasi on koko ajan huokunut sellainen tunne, että sinä tiedät kaikkien kirjoittajien sieluntilan sellaiseksi, että ovat lain alla tai omassa vanhurskaudessa. ET VOI TIETÄÄ. Sinusta itsestäsi huokuu omavanhurskaus hyvin pitkälle. Ei ole mitään hyötyä, vaikka puhuisit oikeita asioita, jos sinulla kuitenkin on väärä henki.
Sinä itse olet säännöstellyt ja estänyt Jumalan lahjaksi ilman ansiota saatavaa armoa toisilta kristityiltä (käyttäen aivan omia sanojasi!)vieläpä tällä palstalla. En kuulu "vain meihin".
Rukoilen puolestasi, että nämä asiat avautuisivat.
Kristus on täyttänyt vaatimuksesi ja lunastanut minut sinun kynsistäsi ja parannusvaatimuksistasi.
On se kumma kun ei usko Kristukseen enää kelpaisi muutamille pääsyksi taivaaseen.
Kovaa sakkia farisealaiset ovat, minä tiedän ja kateudesta vihreitä.
Mutta on turvallista ylistää Kristusta, Hän on kaikki ja hänessä on kaikki.
Eikä omavanhurskaus tule tekemään parannusta koskaan, sen tiedän. Hän kyllä uskoo ja vapisee, mutta ei voi pelastua.
Minä olen armosta pelastettu ja vapaa Jumalan lapsi. Enkä todellakaan häpeä evankeliumia Kristuksesta. En liioin kumarra ihmisoppeja.
Olen sitä tehnyt riittävän monta vuosikymmentä.
Säälin todella niitä, jotka omanvanhurskauden kaleissa eli rautavitjoissa ovat kiinni. Siksi kirjoitan ilman pelkoa ja häpeää, evankeliumia Kristuksesta oamn vanhurskauden oppeja vastaan.
Olen vilpittömästi iloinen että "Noomi" ja "Ei vielä vaari" ovat ymmärtäneet kirkkaasti nämä keskeisimmät uskon ja opin asiat, joten vaari voi henkäistä ja levätä rauhassa. Se että vanhimmat valvovat koko kristillisyyden yli on tuottanut runsaan siunauksen koko seurakunnalle kaikissa maissa. Niin kuin alkuseurakunnassa josta tuolla jo tuolla mainittiinkin.
"Esikoistenseurakunnan nimi, Esikoisten seurakunta on tullut monelle tälläkin heräyksen ajalla loukkauksen kiveksi etenkin niille, jotka eivät ole sujuttaneet itseään kristuksen hallitusmuotoon, joissa on oma mieli alkanut kasvamaan he ovat alkaneet repimään itseään irti seurakunnan yhteydestä". Näin siis Gunnar Jönsson 70-luvun lopulla.
Sinun ei tarvitsekaan etsiä vikoja toisista. Hyvä kun vihdoinkin myönnät sen. Lopeta nyt sitten se vikojen luetteloiminen tännekin julkisille palstoille ja tee parannus pahoista ja vahinkoa tekevistä lausunnoistasi. Sana kehoittaa korjaamaan siellä misä on syntiä tehnytkin, eli täällä palstalla. Eikä se ole omaa vanhurskautta, jos korjaa jälkensä. Se on Sanan tekemistä ja uskon hedelmää! Ethän sitä käännä lain alla olemiseksikaan. Raamatusta saamme oivat ohjeet miten vaeltaa Taivaan tiellä eksymättä. Tie on kivinen, joten kompuroimme kaikki joskus. Silloin voimme nojata siihen matkasauvaan, joka meille on osoitettu Sanassa. Ilman sitä ei meillä olisi mahdollisuuksia taivaaseen.
Jos kerran et häpeä, niin miksi sitten nimimerkin takaa lasket toisten kintuille kaikenlaista lokaa.
Muuta tietä kuin kytätä toisten syntejä, pukeutumista, koteja, niinkuin sinä harrastat täällä?
Sellaisella tiellä en halua vaeltaa. Haluan olla Jumalan lapsi, jolla on synnit anteeksi ja puhdas omatunto.
Sinun uskoasi en vie, vaikka sinä viet minun. Toivon hartaasti, että vaatimususkosi sinut vie perille.
Anna meidän muiden kristittyjen olla rauhassa äläkä pasko omaan pesääsi. Ymmärtänet mitä tarkoitan.
Ei hyödytä täällä kinata kanssasi. Uskon edelleen Kristukseen vapahtajanani ja hartaasti rukoilen, että toisetkin, joilta olet uskoa viemässä täällä, jaksavat edelleen uskoa ja vaeltaa kanssamme parannuksen tekijänä ja syntien pois panijana. Meillä on rikas Isä Taivaassa.
1. Apt 11:1-4.
Pietari sai moitteet, kun meni pakanan vieraaksi.
2. Apt 15. kappale: Jerusalemin kokous.
Ankaraa kiivailua lähetystä vastaan.
3.Apt 21:16-26.
Jerusalemissa oli seurakuntaan tullut vierasta verta ja viisari heilahti Moosekseen päin.
Apt 21:28.
Paavalia syytettiin temppelin saastuttamisesta, kun kuviteltiin, että hän oli vienyt temppeliin kreikkalaisen.
Että tämmöstä.
Sinähän käännät kaiken nurin päin. Hämmästyttävä taito.
Kun minä kerron, kuika ihmiset omassa vanhurskaudessaan orjailevat ihmisopeissa aina asusteita ja koteja myöten ja waativat muita omiin orjallisiin tapoihinsa. Ja Yritän ääni käheänä huutaa että uskokaa ihmiset Kristukseen älkääkä ihmisoppeihinne. Niin kyllä minä juuri tarkoitan sitä mitä minä sanon. USKO KRISTUKSEN ANSIO ANSIOTTOMANA LAHJAKSI OMALLE KOHDALLESI.
Äläkä enää vääristele sitä mitä sanon.
Se on eri asia, että joku uskova elää ulkoisesti yksinkertaista elämää, kunhan se ei ole uskon ainetta, eikä sitä vaadita muilta.
Pukeutuminen on vapaa asia, samoin kodin sisustaminen, kunhan usko ei ole vaatteissa eikä kodin seinissä kiinni, vaan sydämessä.
Seinillä ja vaatteissa ei uskoa tarvita, koska ei ole tarkoitus, että asusteet tai talo tulisivat autuaiksi. Vaan niiden asukas.
Uskon paikka on sydän, eli ihmisen henki. Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.
Armon saa Jumalalta Jeesuksessa Kristuksessa, lahjaksi ilman rahaa ja ilman hintaa. Sen voi ottaa ainoastaan sydämen uskolla vastaan täysin lahjaksi.
Armoa ei voi millään teolla ansaita. Ei yksinkertaisuudella, ei omilla parannusyrityksillä, ei siveydellä, ei käden nostoilla, vaan sydämen uskolla. Oman suun tunnustuksella, se usko sitten tuodaan julki.
Pyhä Henki on ovenvartija. Armo tulee Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ansion kautta täysin lahaksi, ilman yhtäkään omaa ansiota. USKO on se käsivarsi, jolla tämä lahja otetaan vastaan.
Tämä oli jo kai kymmenes kerta kun tahallasi valehtelet vääristellen muodottomaksi lihan sontakasaksi, sen mitä sanon.
ETKÖ SINÄ TAHDOKAAN USKOA JEESUKSEEN? Vai miten mnä tämän ymmärrän?
Jeesus on tie totuus ja elämä. Sinullakaan ei ole muuta tietä. -Laisuus ei sinua pelasta. Vai tahdotko sinä vaeltaa kenties oman vanhurskauden orjana isäin perinnäissäädöksille uskollisena lopun ikääsi.
Millä sinä perustelet siunauksesi?
Varsinkin jos oman vanhurskauden vankina autuudestasi epäilevänä ja ilottomana kuljet.
Jos Kristus ei sinulle riitä, olet hukassa. Vaari olen minäkin, mutta en suolapatsaaksi muuttunut.
Juumala on elävä ja voimallinen Jumala. Sen olen todella saanut tuntea ja ylistä siitä Jumalaa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Kristuksen vanhurskaus on tuotava ihmisoppien loan rinnalle. Ei se miellytä oman vanhurskauden perkelettä, se on selvä. Mutta hävetköön saatana, Kristus on hänet voittanut ja tuonut meille lahjaksi autuuden.
Se piru ei kuule ihmistä niin vaan vapaaksi laske. Noin neljäkymmentä vuotta minäkin olen pyristellyt sen herran kynsissä. Enkä tule sitä kiittelemään, älä edes ehdota sellaista.
Kiitos Jeesus rakkaudestasi, kun olet minut siteistä päästänyt Jumalan lasten vapauteen.
Hyvä pointti! Uskovaisenhan ei pidä tehdä omaatuntoaan vastaan. Ja jos esim. joku tuntee taulujen laittamisen seinälle synniksi, niin oikea suhtautumistapa on varmasti antaa hänen sitten vapaasti olla ilman tauluja, eikä sanoa, että "hyi, sinä omavanhurskas, ei se mikään synti ole." Vaikka joku asia ei synti olisikaan yleisesti ottaen, niin se on kuitenkin synti sellaiselle, joka tekee sen omaatuntoaan vahingoittaen. Ja jos sitten yrittää väkisin "käännyttää" toista omalle kannalleen, niin voi joutua toisen johdattajaksi syntiin. Jos Jumala kirkastaa vähitellen tällaiselle ihmiselle, ettei se synti olekaan, niin hyvä on, mutta ennen sitä on sellaisen ihmisen paras olla tekemättä sellaista, mistä hänen omatuntonsa jostain syystä muistuttaa. Ja ehkä eri ihmisille voivat myös eri asiat oikeasti olla syntiä? Jos joku on vaikka köyhä, mutta silti haluaa ostaa kalliin auton, ja perhe kärsii, niin varmasti se on tälle ihmiselle synti, vaikka rikkaalle ihmiselle ei välttämättä olisikaan.
Ja jos jollain ihmisillä kerran on tällaisissa esim. taulujen, soittimien jne. kaltaisissa adiafora-asioissa erilainen omatunto, niin minkäs sille voi? Kai niin aina on ollut, eikä se tarkoita, että sellainen jolla on hyvin kummallisistakin asioista muistuttava omatunto välttämättä olisi omassavanhurskaudessa (vaikka tietysti voi olla).
Itse olen esimerkkeinä mainittujen soittimien ja taulujen keskellä kasvanut, mutta tiedän toisia, jotka eivät ole, ja joku tällainen joskus sanoi esim., että aina kun on soittanut urkuja tulee paha mieli. Kai sellaisen ihmisen sitten on parempi olla soittamatta kuin tehdä vastoin omaatuntoaan?
Perustelet oikein, mutta et huomaa miten itse roikut toisten ulkonaisissa asioissa ja vaadit heitä johonkin kummalliseen haihatteluun. Esikuvastakin Sanassa löytyy neuvoja, ei vaadittuja, mutta uskosta ja omasta vapaasta tahdosta, seurattavaksi. Etkö ole kokenut sellaista, että haluaisit erottua jotenkin maailman ihmisistä? Minulle on moni sanonut, että he arvasivat, että olen uskossa. Mistä sellaisen ulkopuolinen voi päätellä? Onko merkki otsassa? Mitä se merkitsee?
Mitä sinusta ovat uskon hedelmät? Täytyyhän niiden jotenkin näkyä, vai oletko hedelmätön puu?
Ei pelkkä ylistys näkyvällä paikalla tee sinusta oikeaa kristittyä.
Et voi tietää milloin, missä ja miten paljon me sinun mollaamasi kristityt kiitämme ja mitä kaikkea olemme elämämme aikana kokeneet.
Parempi, että puhut vain itsestäsi ja itsesi kautta. Älä vie luulojesi perusteella uskoa toisislta. Oikeasti sillä vain vahvistat minun hengen erottamisen lahjaani.
Sana ohjaa naisiakin tiettyyn esikuvaan, samoin miehille on omat ohjeensa. Jos ehdointahdoin, vaikka sinunmielisten vuoksi, esimerkiksi tekisin jotain omaatuntoani vastaan, ketä se auttaisi?
Sinä alkaisit luulla, että nyt minä olen vasta vapaasti uskomassa, kun en välitä Sanan neuvoista ja minä saisin huonon omantunnon! Ja sitoisin uskoni tahallisen synnin taakse. Voima Sanan seuraamiseen tulee uskosta ja hyvillä mielin niin teen. Miksi et voi sitä ymmärtää, vaan koko ajan väität minun olevan omavanhurskas. En ole koskaan ajatellut tuollaista, että jollain tekemisilläni tai tekemättäjättämisilläni ansaitsisin jotain. Pois se minusta. Kyllä kaikki kristityt sen tietävät mihin usko perustuu.
Olen sitä mieltä, että sinulla on itsetutkistelun paikka ja Sanan tutkistelun myös. Vaatimalla et mitään hyvää saa aikaan.
Ajatteletko kenties niinkin, ettei Paavalilla ollut Pyhää Henkeä, että hänen opetuksensa ovat isäinsääntöjä? Jotenkin vaikuttaa siltä kuin tuo hapatus olisi tarttunut sinuunkin. Sitä on niin paljon nykyaikana kirkollisissa piireissä.
Minä pidän koko Raamatun arvossa ja Pyhän Hengen ilmoituksena. Uskon, että Pyhä Henki ilmoittaa seurakunnassaan vielä tänäkin päivänä kristityille jopa arkielämässäkin noudatettavia neuvoja. Joka päivä tulee tilanteita, joissa on tehtävä ratkaisuja, joko hyviä tai huonoja.
Usko perustuu Kristuksen sovitustyöhön minunkin syntieni edestä. Siihen uskomalla saan luottaa pääseväni taivaaseen kun se aika koittaa. ( Älä sinä tuo siihen muuta).
Tässä vuorisaarnasta kappale.
6. Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
7. Ja kuin te rukoilette, niin älkää olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan.
8. Sentähden älkäät olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan.
9. Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes.
10. Lähestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.
11. Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
12. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme.
13. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen!
14. Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.
15. Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.
Kristillisyydessä on aina saarnattu kaikki synnit anteeksi, mikä sinua on sitten ahdistanut? Paavali on jo kirjoittanut:"Ette meissä ahtaalla ole, itse teissänne te ahtaalla olette." Minusta tuntuu, että Jeesuksen risti on tullut sinulle raskaaksi kantaa, jos olet yrittänyt kantaa sitä yhdessä perkeleen ristin kanssa. Olet joutunut kuitenkin heittämään jeesuksen ristin pois ja kannat vain perkeleen ristiä, joka on kevyempi kantaa. Laestadiuskin neuvoo:"Heitä pois perkeleen risti päältäsi".
Perkele antaa omillensa rauhan, että he voivat kulkea vain ylistyslauluja laulellen ja toiset tosin kuitenkin vielä katkeruuden sappea vuodattaen. Ei vaikuta että sinulla olisi rauha, kun täällä vaahtoat. Jeesus sanoo omillensa:
27. "Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni."
ja
33." Näitä olen minä teille puhunut, että teillä minussa rauha olis. Maailmassa on teillä tuska; mutta olkaat hyvässä turvassa, minä voitin maailman. "
"Juumala on elävä ja voimallinen Jumala. "
Nyt ymmärrän sinua. Sinulla on Juumala Jumalana johon uskot.
se meidän autuuteen vaikuta mitään milloin Pyhä Henki on vuodatettu, vaikka se olisi tapahtunut vappuna. Tärkeintä on omakohtainen usko. Se että uskoo suurena syntisenä itsensä armosta autuaaksi.
Lestadius sanoo jossain saarnassaan, vapaasti muisteltuna: Vasta helluntaipäivän jälkeen opetuslapset voivat kärsiä Jeesuksen nimen tunnustamisen tähden.
Minusta tämä on tärkeä merkki. Stefanus oli täynnä Pyhää Henkeä ja taivas oli hänelle avoin, kun häntä kivitettiin. Kun tätä ajattelemme, ei ole niin kiire kuittailla toisten sanomisia.
Jos pimeys on valkeutta, mitä onkaan itse pimeys? Sinun silmäsi näkee ja lepää toisten erheytyksissä ja oletetuissa vioissa. Näitä kirjoituksia on täällä enemmänkin joten en kirjoita luulon jälkeen, sopisi tehdä parannusta, mutta omista. olet levitellyt hyvin vanhoja juttujasi, Tjotka ovat jo heitetty siihen järveen jossa ei ole kalastus oikeutta ei sinulla eikä muillakaan. Toinen tapaus josta kerroit siitä et voi olla edes varma koska se kuivui taivaan tuuliin. Haluat vain ilkeillen panetella esikoisten seurakuntaa joka taivaissa kirjoitettu on. Tahdot nähdä vanhimmatkin Perkeleen työ miehinä tälläinen paistaa sinun kirjoituksista.
Kyllä se niin on, että meidän tulee uskoa niin, että Kristus on kärsinyt minun syntieni tähden, eikä niin, että hän on kärsinyt koko maailman tähden.
Olen ilolla lukenut kirjoituksiasi samoin kuin mm. vaarin kirjoituksia, mutta surulla täytyy lukea mm. nuin kirjoituksia. On ikävää kun saa todeta, kuinka silmänkääntäjä on saanut toisten silmät käännettyä, että heidän pitää valheen uskoman ja ovat eksyneet niin, etteivät tunne enää omaa kotiaan. Vihollisella onkin kiire näinä viimeisinä aikoina, "että jos mahdollista, niin valitutkin eksytettäisi".
Olen usein ajatellut mistä nämä syyttelyt omavanhurskaiksi ja tiukkapiposiksi johtuvat ja päätynyt samaan tulokseen josta kirjoitit, että nämä syyttelijät ovat todella olleet liian oikealla eli omassa vanhurkaudessa, eivätkä ole käsittäneet uskoa oikein. He eivät myöskään ymmärrä että toiset voi uskoa vapaasti siinä opissa ja esikuvassa mistä ovat hengen ja elämän saaneet. He ovat siinä ilmeisesti myös katselleet toisten vikoja, kun syyttävät nyt toisia siitä. Eivät myöskään huomaa kuinka vieläkin katselevat toisten kristittyjen ja kristillisyyden vikoja sekä ovat katkeria sille. Hassua on että he kuitenkin samalla autuuttavat kaikki lahkot ja lohkot sekä hakevat sieltä uskolleen vahvistusta.
Toivotan sinulle Noomi hyvää lopputaivalta tällä elämän kaidalla tiellä. Jumala sinua siunatkoon ja loppuun asti onnellisesti kuljettakoon.
Oli mieltä ilahduttavaa saada lukea kommenttisi. Tunnen samoin sydämessäni,että sinulla on oikea henki ja nöyryys näissä pyhissä asioissa.
Iloitkaamme valitsemisen armosta ja muistetaan myös kiittää siitä Taivaan Isää. Rukoillaan kristillisyyden puolesta. Rukoillaan myös kaikkien niiden puolesta, joilla ei vielä ole uskoa.
Jumalan armo ja rauha olkoon kanssasi aina!
Olen ilolla lukenut Noomin, vaarien ja ei-vaarien kommentteja. Juuri kun aioin vastata, huomasinkin, että on jo paremmin vastattu kuin itse osaisin.
Minä esitin aikaisemmin Nuin:ille kysymyksen ja olisin iloinen, jos hän vaivautuisi vastaamaan siihen.
Mitä tulee tuohon helluntai-keskusteluun aiemmin tämän otsikon alla, niin tämän heräyksen alkuajoilta on siihen useita kannanottoja: Laestadiuksen, Raattamaan ja mm. Isak Kuoksun lausuntoja. Joten ei se ajatus Lapissa ollut minnekään kadonnut, ehkä jossain muualla.
Terveisin Matkaaja,
"Tääll' usein huokaan ja harhailen
minä MATKAAJA erämaan,
vaan ristisi kirkkaus on elon tie,
se varmasti kotiin vie.
Jo heikoinkin silmäys ristille,
minun sieluni terveeksi saattaa.
Sun verinen kastees mun henkeeni tuo
ja voimaksi armosi suo."
Jos minä en pidä mainitsemiasi asioita syntinä ja joku lähipiiristäni pitää, niin en halua aiheuttaa pahennusta tai pahaa mieltä pitämällä sellaisia esineitä kotonani.
Ei minun uskoni ole sillä tavalla rakennettu, että joku tavara nyt sinänsä olisi esteenä. Mutta se asia miksi tietyn tavaran hankin, on aina mietittävä. Ja onko se lopulta niin tärkeä tavara, etten siitä voisi luopua rauhan säilyttämiseksi. Jos se kerran on jollekin niin paha asia, että vie uskon, niin en halua kiusata ketään. Haluan kotini olevan sellainen, että vähäisinkin matkamies voisi sinne tulla "lepäämään".
Jos ruvetaan listoja tekemään asioista, joita ei saa olla tai joita saa olla, on mahdotonta vetää rajaa mihinkään. Toiselle jokin asia aina merkitsee enemmän kuin toiselle. Mutta koska en ole tavarauskovainen vaan Kristususkovainen, niin kotini on tietysti jonkun mielestä "maailmallinen" koriste-esineineen ja muine turhine kappaleineen, mutta pahimmat pahennusta-aiheuttavat tavarat olen jättänyt hankkimatta.
En tiedä veisikö se uskoni, jos hankkisin tiettyjä tavaroita, mutta sen tiedän, että kun en ole hankkinut, niin ei usko ainakaan niiden hankkimattomuudesta mene. Ja kuuliaisuuden osoittamista Hänen äänelleen Taivaan Isä meiltä odottaa.
Kunnioitan niitä uskovia, jotka Pyhän Hengen voimasta pystyvät yksinkertaiseen vaellukseen. Oikeasti tulemme toimeen hyvinkin vähällä, olen sen joskus kokenut. Tärkeintähän on nälkä Jumalan Sanan perään.
Vähäistenkin tavaroiden seassa voimme keskustella Sanasta, mutta jos on aivan "viimeisen päälle" kaikkea, niin saattaa olla, että ajatuksetkin lentelevät niissä tavaroissa ja maallisten asioiden pohtimisessa. En tiedä, kaikki ei ole niin yksiselitteistä, kun puhutaan maallisista tavaroista.
Usko kuitenkin on tärkeintä. Ne asiat, jotka auttavat meitä säilyttämään uskomme ovat silloin myös tärkeitä. Se voi joskus olla mitä ihmeellisin asia toiselle. Annammeko silloin arvon toisen "omituisuuksille", vai alammeko ottamaan uskoa pois häneltä?!
Miksi prässätä toinen toisiaan! Kun uskon perusteet on oikein, olkaamme vapaat kaikkinaisista turhista asioista. Menee äkkiä synnin tekemisen puolelle kun alamme toinen toisiamme "opettamaan". En millään muotoa tarkoita sinua, El kirahwi. Sinä olet varsin maltillinen kirjoittelija.
Nyt tuli pitkälti omaa pohdintaa.
Nuin: "- Se on eri asia, että joku uskova elää ulkoisesti yksinkertaista elämää, kunhan se ei ole uskon ainetta, eikä sitä vaadita muilta.
- Pukeutuminen on vapaa asia, samoin kodin sisustaminen, kunhan usko ei ole vaatteissa eikä kodin seinissä kiinni, vaan sydämessä."
Ei Raamattu noin opeta!!!
Vastaa nyt, parahin 'Nuin' kysymykseeni KYLLÄ tai EI. Oliko apostoleilla omanvanhurskauden neuvot, kun kirjoittivat kristityille.
Pietari: "Joidenka kaunistus ei pidä oleman ulkonaisissa hiusten palmikoissa ja kullan ympäriripustamisessa eli vaatteen puvussa,
Vaan salainen ihminen ilman vikaa sydämessä, lakialla ja hiljaisella hengellä, se on kallis Jumalan edessä. Sillä näin ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa panivat Jumalan päälle."
Paavali: Niin myös että vaimot kohtuullisissa vaatteissa olisivat ja kaunistaisivat itsensä hävyllä ja kainoudella, ei kahara-hiuksilla, eli kullalla, eli päärlyillä, eli kalliilla vaatteilla, Vaan niinkuin niille vaimoille sopii, jotka jumalisuuden hyväin töiden kautta osoittavat.
Paavali: Eikö luontokin sitä teille opeta, että se on miehelle häpiäksi, jos hänellä on pitkät hiukset? Mutta vaimolle on se kunniaksi, että hänellä on pitkät hiukset; sillä hiukset ovat hänelle peitteeksi annetut. Mutta jos joku näkyy riitainen olevan, ei meillä eikä Jumalan seurakunnilla se tapa ole.
Vain yksi sana, pliis.
Apostolit saarnaavat omanvanhurskauden oppia: KYLLÄ
Apostoleilla on oikeat Pyhän Hengen ilmoittamat neuvot. He eivät saarnaa väärin: EI
Äläkä sotke vanhurskauttamista vaellukseen. Vaikka olemmekin puuttuvaisia monessa suhteessa ja ymmärrystä on vähän, emme kuitenkaan ole sellaiseen pimeyteen jääneet, että jollakin tavalla tai vaatteella luulisimme ansaitsevamme yhtään mitään.
Tiedätkö mitä, olin juuri pari viikkoa sitten keskustelussa Norjassa, jossa joku muisteli narvikilaisen saarnaajan M. Trondsenin puhuneen saarnassaan ihan samalla tavalla kuin sinä sanoit. Hän oli sanonut, että jos koti on laitettu täyteen kaikenlaisia koristuksia, ja sitten kokoonnutaan kylään sinne, niin keskustelu menee helposti siihen, että huomio kiinnittyy kaikkiin näihin ja aletaan kysellä, että "hei, tosi hieno, mistä löysit sen, paljon maksoi jne.". Ja muut asiat jäävät sitten sivuun. Ja jotain perää siinä varmasti on...
On varmaan hyvä periaate pyrkiä olemaan aiheuttamatta pahennusta kenellekään hankkimalla juttuja, joita kaikki eivät hyväksy. Itsekin yritän jossain määrin noudattaa sitä linjaa. Mutta toisaalta olen kyllä ajatellut, että pitää ajatella myös itseään, sehän on minun kotini ja minun elämäni. Tähän olen päätynyt siitä syystä, että olen huomannut aivan mahdottomaksi miellyttää kaikkia ja edes tietää, mitä ihmiset ajattelevat eri asioista. Aina vähän väliä tulee esiin asioita, joita en ole aikaisemmin edes tiennyt jonkun paheksuvan. Ajatukset vaihetelevat niin paljon yksilöstä, perheestä, suvusta ja maantieteellisestä sijainnista riippuen...
Ja joskus voisi olla kyllä hyvä, että kylään tulija kunnioittaisi myös isäntäväen ajatuksia, ja ottaisi huomioon myös paikalliset olot. Norjassa on esim. tapahtunut, että suomalaiset "tiukemman linjan" vieraat ovat paheksuneet jossain kodissa käydessään urkuja ja niiden soittamista, ja isäntäväki on sitten jälkeenpäin ihmetellyt tällaista käytöstä. Urut ovat Norjan esikoislestadiolaisuudessa täysin hyväksytty, ja niitä käytetään joillain paikkakunnilla myös esikoislestadiolaisten seuroissa, jos ne ovat kirkossa. Suomessa taas urut ovat joillekin ihan kauhea mörkö.
Mutta hei, töitähän minun piti tehdä (vaikka en lauantaitöistä mitään lisäpalkkaa saakaan, mutta jos täytyy, niin täytyy), joten yritän lopettaa tämän vuodatuksen tähän... ;)
Mitähän tälläkin vertailulla halutaan kertoa jää vain arvailun varaan. Ei tuota järjen juoksua aina voi käsittää. Niin kuin Jumalan sanan vaikutus olisi kirjoittajan mukaan ihmisten käsissä, taidat olla raakile näissä korkeissa asioissa kasvun varaa olisi paljon. Se joka sanoo minä ymmärrän ei vielä käsitä paina tämä päähäsi.
sopivaa ikää arvioida tätä asiaa, otan vapauden noin 55 vuoden periodilla.
omia päätelmiäni:
Suuressa hajaannuksessa esikoisuuteen jäi osia kaikista senajan pääsuuntauksista. Moni oli kallellaan vasemmalle tai oikealle, mutta ei siinä määrin, että olisi lähtenyt uuteenheräykseen tai vanhoillisuuteen. Suomessa esikoisuus muodostui niistä, jotka säilyttivät siteet lapin seurakuntaan.
Osittain hajaannus oli maantieteellinen. Siis kaikki läheskään eivät voineet aidosti valita.
Kun seurakunnassa on ristiriitaisia elementtejä, on odotettavissa vaikeuksia, koska olemme ihmisiä siis turmeltuneita. Lapissa oli syvään juurtunut "vanhin" ajattelu. Oli siis selkeä johtaja, alkaen Raattamaasta.
Tuli aika, että "vanhin" olisi tullut valita kolmikosta: Jönsson, Eriksson, Isaksson.
Isaksson oli iältään vanhin ja ilmeisesti piti valintaa selvänä. Näin ei kuitenkaan käynyt ja seuraukset tunnemme, jotka tunnemme.
Tälläisen repeämän hetkellä ei voi sanoiksi pukea omia ajatuksiaan, vaan täytyy löytää teologinen syy ja tarpeeksi kannattajia. Syy on helppo löytää uudistuksista, jotka vievät koko lauman maailmaan. Vanhojen aikojen ihannoijat lähtevät helposti mukaan tällaiseen toimintaan, jos ei osata erottaa oleellisia asioita vähemmän tärkeistä. Siis mainittu laisuus on saanut sitten käyttövoimaansa vanhan vaalimisesta. Kuitenkin meidän tulee katsella Kristuksen lunastustyötä tämänkin asian kattavana. Heillekkin sanotaan : Usko ainoastaan.
Voi olla se toinen vitonenn liikaa, tingitään siitä vuodesta viiteen vuoteen.
Se ei ole siinä etteikö armo kuulu syntiselle, olkoot iisaksonilainen tai mikä hyvänsä lainen.
Ongelma on se, että kun ei Kristuksen opissa koota yhdessä laumaa Herralle Jeesukselle, niin sitä sitten hajotetaan erinimisille ihmsistä tehdyille epäjumalille. Tästä tämä soppa syntyy.
Evankeliumin ydinsanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen ansiottomana armosta saatavasta vanhurskaudesta, ei ole avautunut. Tästä on kysymys.
Haagarin poika ei ole vapaa Kristuksessa Jeesuksessa ja siksi hän vainoaa vapaana syntynyttä Saaran poikaa. Kateus on tämän takana.
On kuitenkin käsketty ajaa sisimmästä palkkavaimo, (tekojen oppi), poikinensa.
Palkkavaimon pojan ei pidä perimän vapaan pojan kanssa. Perintö menee vapaalle pojalle.
Kristittyjen joukossa on aina eriseurat juuri tästä syystä. Tekojen oppi eli ansiosidonnainen armo pyrkii aina valtaamaan alaa. Tämä johtuu ihmisten sokeista himoista ja tuomitsemisen halusta.
Se on joidenkin antama pilkkanimi niille, jotka haluavat säilyttää aidon ja puhtaan opin elävässä kristillisyydessä näinä viimeisinä aikoina.
Skriivaapa poika tuohon vastaukseksi puhdas Kristuksen oppi.
Siihen ei montaa riviä tilaa mene, sen verran voin helpottaa työtäsi, että kerroin tämän!
mutta tyyli on kuin jonkun RÄYHÄPELLEN.
Asiasta vesittyy maybe 50 % tuohon räyhäämiseen.
Kristus on sama eilen ja tänään. Kristuksessa on syntiemme sovitus. Missä Jumalan Henki on siellä on vapaus. Mutta missä oman vanhurskauden musta henki hallitsee, siellä ei ole vapautta. Syntistä ei tuomita, Jumala rakastaa syntisiä, mutta synnin ja saatanan kuuluu saada arvoisensa kohtelu.
Räyhä on sinun keksintösi ja oma vaikutelmasi.
Sinä et tiedä mikä sinua on vastassa lestadiolaisuudessa, mutta minä tiedän hyvin tarkasti, mikä herra tulee vastaan. Poislukien
tietenkin monet monet heidän joukossaan.
Se mikä on Jumalan työtä, se on siunattua työtä, mutta mikä on saatanan työtä, sitä ei sovi kiitellä, eikä peitellä oman vanhurskauden peitteen alle. Oman vanhurskauden kanssa ei kuule poika/tyttö ole leikkimistä. Pitäisi kuulkaa monen jo korottaa ääntään. Ihmispelko panee kuitenkin paulan tässäkin asiassa.
Ammattiauttaja kertoi minulle, että vanhoillislestadiolaisia on hyvin paljon heillä asiakkaina. Joten pidättele vaan mölyt mahassasi, kun et tiedä, tai halua nähdä totuutta näistä asioista.
Niissä piireissä käsitellään vakavia asioita.
Meidänkin pitäjässämme kuulutettiin oikein vanhoillisten lähetysmiesten toimesta kaksi naista ulos taivaasta, olivat puuttuneet luonnonjärjestykseen, eli olivat käyttäneet ehkäisyvälineitä.
Nämä ovat vakavia rikoksia tällaiset taivaasta heitot. Ajattelepa ihmistä, joka tällaiseen soopaan uskoo. Hyvä ihminen, älä puhu, ellet tiedä! Pliis.
jotenkin poikkeuksellinen sonni siellä lestaatiolaisten joukossa?
Tiedä häntä Isaksonista. Meillä päin oli kuitenkin seminologin kARTTURINA eräs Artturi.
Hän tunsi yenkilökohtaiseti Augustin ja he olivat monesti samassa yöpaikassa lapissa.
Augusti tuppasi änkeämään nuorten tyttöjen viereen. Kerran hän aamulla herätessää oli tokaisut, että kun "on niin perse kippee", en tiedä miksi oli. Hänhän ryyppäsi myös vinaakin en tiedä missä määrin.
Että sellainen sonni. Mutta oli kova saarnaamaan lakia toisille lyllä.
Lukiessani kirjoituksiasi en voi välttyä ajatukselta, että olisit ehkä avun tarpeessa.
Henkilökuvauksesi Isaksonista on myös ala-arvoinen ja herjaava ja näin julkisesti esitettynä siitä voi joutua lain edessä vastuuseen.
Hengellisissä asioissa palat kyllä, mutta mistä voimasta ?
Kun ihminen syntisenä aivan armosta uskoo itsensä autuaaksi, mielen täyttää armeliaisuus muita kohtaan, Jumalan rakkaus kumpuaa armoitetun sydämestä muita syntisiä kohtaan.
Ammattiauttajaystäväsi, joka kertoi kohdanneensa paljon VLäisiä asiakkainaan, on mielestäni tehnyt arveluttavan päätöksen..nimittäin sen, että hän on kertonut asiasta sinulle. Häntä sitoo vaitiolovelvollisuus; varsinkin pienehköllä paikkakunnalla voi asiakkaan hengellisestä taustasta kertomisella olla katastrofaalisia vaikutuksia. Enkä oikein taida uskoa, että VLäiset olisivat suhteellisesti suurimpia ryhmiä ammattiauttajien asiakaskunnasta.
Noomi, ja monet muutkin, kiitos maltillisista kirjoituksista...Tarvitsin juuri tänäiltana niitä armon ja rakkauden sanoja, jotka sain sieltä itseäni varten.
Minulla on hieman samanlaisia ajatuksia kuin nimimerkillä "abc". Minun mielestäni nämä kommentit Isakssonista kuuluvat sarjaan "urbaaneja legendoja" vaikka olisikin muka tapahtunut jossain Lapin kylässä. Tunnusomaista niille on aina, että "Eräs tuntemani henkilö kertoi..." Ja vaikka Augustilla olisikin ollut takamus kipeänä, niin siinä ei sinällään ole mitään pahaa ja toisaalta, ketä ja mitä hyödyttää sitä täällä julistaa?
Tietenkin kaikki tämä keskustelu, jota on käyty Isakssonilaisuudesta, osoittaa kuinka herkkiä ja arkoja asioita kaikenlaiset hajaannukset on. Ne jättävät jälkensä ihmisiin vuosikymmeniksi, joidenkin kohdalla arvet eivät koskaan kunnolla parane. Sitten on vielä sellainen ilmiö, että joitakin uskontunnustajia vihollinen saa heitellä laidasta toiseen, milloin sinne milloin tänne - laidasta laitaan. Eikä kukaan - vahvinkaan - saisi olla itsestään niin varma, että minä en kyllä ikinä lankea. Niin paljon itsekkäisyyttä on ihmisen lihassa (ainakin minulla), että jos alkaa seurata vanhan ihmisen toiveita, niin toisista aina löytyy vikaa ja itse jää helposti parhaaksi kristityksi. Auttakoon rakas Jumala minua ja muitakin säilyttämään nöyrä lapsen mieli.
tätä Iisaksonnia henkilökohtaisesti ole tuntenu. Siksi aloin täällä kyselläkin, notta oliko se jotenkin spesiaalisonni lestaatiolaisten piirissä.
Olen samaa mieltä kirjoituksen sairaalloisuudesta, eikä taida pitää tuo kirjoitus edes paikkaansa valhetta vain.
Oikea henkinen kristitty ei käyttäydy sopimattomasti, niin kuin raamatussakin sanotaan.