Olin luuntiheysmittauksessa

mariko6

Pääsin työn ja tuskan kautta viimein luuntiheysmittaukseen tk.lääkärin lähetteellä ja kuinka ollakaan - osteoporoosihan luitani nakertaa ja lääkehoito aloitettiin samantien. Oli lääkäri vähän nolona, kun ei aikonut ensin lähetettä tehdä. Olen pieni, keski-ikäinen, puolitoista vuotta sitten diagnosoitu oireeton keliaakikko. Myös laktoosi-intoleranssi diagnosoitu n. puoli vuotta sitten - ei siitäkään oireita. Huolehtikaahan kaikki keliaakikot, että käytte säännöllisesti luuntiheysmittauksessa = kahden - kolmen vuoden välein. Te, joilla on myös todettu osteoporoosi, kertokaa kokemuksistanne mitä luulääkettä olette käyttäneet ja onko luustonne parantunut mahdollisesti jopa niin, että olette saaneet lääkehoidon lopettaa kokonaan? Kuinka usein käytte luuntiheysmittauskontrollissa?

4

804

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • luulotautinen

      Miten keliakiaa osattiin kohdallasi etsiä kun olit kuitenkin oireeton? Tarkoitan siis oireiliko oireeton keliakiasi kuitenkin jotenkin?
      Itselläni vasta epäily keliakiasta(menossa verikokeeseen), vaikka ei ole oireitakaan kuin vähän: ajoittainen ripuli, ilmavaivat, jatkuvat, nykyään 8-12 aftaa kerrallaan, ihon kutina, varsinkin kyynärpäät, takamus ja huulet sisäpuolelta kutiavat jatkuvasti. Kortisonivoide ei auta yhtään ihon kutinaan.

      • mariko6

        luulotautinen mutta en anna masentaa, vaikka olenkin pitänyt itseäni "ikireippaana" ja "terveenä kuin pukki" ja puolentoista vuoden sisällä saankin ykskaks kolme diagnoosia oireettomana. No, voisi pahemminkin olla. Olen periksi antamatonta sukua kuitenkin.
        Kysyt, miten keliakiani löytyi, vaikka olin oireeton. Se löytyi sattumalöydöksenä alhaisen (todella alhaisen) Hb:n aiheuttajana. Koska keliakiaa riittävän kauan sairastaneilla (minä siis tietämättäni - samoin tyttäreni ja veljeni ja mahdollisesti 9% koko väestöstä) ruoan imeytyminen häiriintyy, aiheuttaa se hb:n laskua pikkuhiljaa, elimistön siihen sopeutuen ja näin ollen ei aihedu huimausta, pyörtyilyä, väsymystä tms. Näin lääkäri minulle kertoi. En tiedä, kuinka alas olisi pitänyt mennä, jotta jalat olisivat alkaneet mennä alta. 60 - 70 ehkä? Olen nyt keski-ikäinen usean lapsen äiti mutta painoindeksini on ensimmäistä kertaa elämässäni nyt normaali. Hb:ni ei ole koskaan ollut yli 125, vaikka miten paljon olisin rautatbl syönyt. Nyt 137. Koskaan missään tilanteessa ei ole epäilty, että jokin olisi pahasti pielessä. Eikä tämä keliakiakaan nyt niin kamalaa ole. Se nyt vain on tullut elämääni kuten nuo muutkin oireettomat taudit. Toivon kuitenkin, että sinulta sitä ei löydy mutta ÄLÄ ANNA PERIKSI sen selvittämisessä, mikä sinulla on pielessä, koska jokin on pielessä oireistasi päätellen. Selventiköhän tämä yhtään asiaa? Tsemppiä sinulle. Ja viestittele, miten kävi.


      • tarvi
        mariko6 kirjoitti:

        luulotautinen mutta en anna masentaa, vaikka olenkin pitänyt itseäni "ikireippaana" ja "terveenä kuin pukki" ja puolentoista vuoden sisällä saankin ykskaks kolme diagnoosia oireettomana. No, voisi pahemminkin olla. Olen periksi antamatonta sukua kuitenkin.
        Kysyt, miten keliakiani löytyi, vaikka olin oireeton. Se löytyi sattumalöydöksenä alhaisen (todella alhaisen) Hb:n aiheuttajana. Koska keliakiaa riittävän kauan sairastaneilla (minä siis tietämättäni - samoin tyttäreni ja veljeni ja mahdollisesti 9% koko väestöstä) ruoan imeytyminen häiriintyy, aiheuttaa se hb:n laskua pikkuhiljaa, elimistön siihen sopeutuen ja näin ollen ei aihedu huimausta, pyörtyilyä, väsymystä tms. Näin lääkäri minulle kertoi. En tiedä, kuinka alas olisi pitänyt mennä, jotta jalat olisivat alkaneet mennä alta. 60 - 70 ehkä? Olen nyt keski-ikäinen usean lapsen äiti mutta painoindeksini on ensimmäistä kertaa elämässäni nyt normaali. Hb:ni ei ole koskaan ollut yli 125, vaikka miten paljon olisin rautatbl syönyt. Nyt 137. Koskaan missään tilanteessa ei ole epäilty, että jokin olisi pahasti pielessä. Eikä tämä keliakiakaan nyt niin kamalaa ole. Se nyt vain on tullut elämääni kuten nuo muutkin oireettomat taudit. Toivon kuitenkin, että sinulta sitä ei löydy mutta ÄLÄ ANNA PERIKSI sen selvittämisessä, mikä sinulla on pielessä, koska jokin on pielessä oireistasi päätellen. Selventiköhän tämä yhtään asiaa? Tsemppiä sinulle. Ja viestittele, miten kävi.

        pakosta olla vielä missään superheikossa kunnossa sairastaakseen keliakiaa. Minustakaan ei olisi kukaan uskonut, että olen sairastanut todennäköisesti jo kymmenen vuotta keliakiaa (lääkärin mielipide). Itsekään en osannut olla huolissaan. Joillain ihmisillä on tapana painaa villaisella oireitaan. Itsekin vasta, kun sain tietää keliakiastani, aloin vetämään johtopäätöksiä oireiden välillä, joita minulla on koko tämän ajan ollut. En vain pidä lääkärissä käymisestä. Oli sattumien summa, että minulta keliakia todettiin.

        On hienoa, että on niitä ihmisiä, jotka todella menevät lääkäriin ja jotka tarkkailevat terveyttään. Näin ehkä vältytään monilta tuhoilta, joita hoitamaton keliakia voi aiheuttaa. Sinänsä en kenellekään toivo tätä sairautta.


      • luulotautinen
        mariko6 kirjoitti:

        luulotautinen mutta en anna masentaa, vaikka olenkin pitänyt itseäni "ikireippaana" ja "terveenä kuin pukki" ja puolentoista vuoden sisällä saankin ykskaks kolme diagnoosia oireettomana. No, voisi pahemminkin olla. Olen periksi antamatonta sukua kuitenkin.
        Kysyt, miten keliakiani löytyi, vaikka olin oireeton. Se löytyi sattumalöydöksenä alhaisen (todella alhaisen) Hb:n aiheuttajana. Koska keliakiaa riittävän kauan sairastaneilla (minä siis tietämättäni - samoin tyttäreni ja veljeni ja mahdollisesti 9% koko väestöstä) ruoan imeytyminen häiriintyy, aiheuttaa se hb:n laskua pikkuhiljaa, elimistön siihen sopeutuen ja näin ollen ei aihedu huimausta, pyörtyilyä, väsymystä tms. Näin lääkäri minulle kertoi. En tiedä, kuinka alas olisi pitänyt mennä, jotta jalat olisivat alkaneet mennä alta. 60 - 70 ehkä? Olen nyt keski-ikäinen usean lapsen äiti mutta painoindeksini on ensimmäistä kertaa elämässäni nyt normaali. Hb:ni ei ole koskaan ollut yli 125, vaikka miten paljon olisin rautatbl syönyt. Nyt 137. Koskaan missään tilanteessa ei ole epäilty, että jokin olisi pahasti pielessä. Eikä tämä keliakiakaan nyt niin kamalaa ole. Se nyt vain on tullut elämääni kuten nuo muutkin oireettomat taudit. Toivon kuitenkin, että sinulta sitä ei löydy mutta ÄLÄ ANNA PERIKSI sen selvittämisessä, mikä sinulla on pielessä, koska jokin on pielessä oireistasi päätellen. Selventiköhän tämä yhtään asiaa? Tsemppiä sinulle. Ja viestittele, miten kävi.

        Keliakiatesti tehty, tulokset normaalit (emapa alle 5 ja ttcabab 0,5).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kelekkakisat

      Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.
      Nivala
      21
      10855
    2. Aivan kauheaa

      Veikö koskiuoma taas ihmishengen? Se pitää kieltää!
      Imatra
      40
      8107
    3. Onko kaivattusi

      …mielestäsi älykäs, tai kenties tyhmä? Oma mielipide.
      Ikävä
      123
      5211
    4. Kuinka pitkä välimatka

      on teidän kotien välillä?
      Ikävä
      122
      3569
    5. Epäilen ettet edes

      Kehtaisi liikkua kanssani.
      Ikävä
      69
      3548
    6. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      34
      3498
    7. Oletko huomannut

      Yhden muutoksen?
      Ikävä
      33
      3137
    8. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      54
      2483
    9. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      35
      1981
    10. Miltä mahtaa tuntua

      Sitten kun näet hänet pitkästä aikaa?
      Tunteet
      28
      1766
    Aihe