Kemissä toissayönä tapahtuneessa henkirikoksessa
(http://www.
iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1552624)
tapetun miehen rinnan päälle oli sytytetty nuotio. Tämä muistuttaa kovasti Muhammadin - tuon "jalon profeetan", joka käyttäytyi kaikissa tekemisissään "esikuvallisimmin kaikista ihmisistä" - puolitoista vuosisataa aiemmin antamaa esimerkkiä, kun hän antoi yhdellä sota- ja ryöstöretkistään miehensä sytyttää tulen juutalaisen Kinana ibn Rabin rinnan päälle yrittäessään saada tätä kertomaan, mihin juutalaiset olivat kätkeneet aarteensa. Tiettävästi Kemissä surmatun päätä ei sentään hakattu irti, toisin kuin Muhammad käski miehiään ibn Rabille tekemään, eikä ainakaan vielä ole tiedossa, että surmaaja olisi nainut uhrin vaimon samana iltana, ja vielä yhtyneen häneen hetimiten. (koko stoori tästä esikuvallisesta käytöksestä löytyy Suomen muslimienkin kovasti kehumasta Ibn Ishaqin Muhammad-elämänkerrasta, engl. laitoksen sivu 511.)
Tässä tätä tapausta miettiessä tulee mieleen, että onkohan koko Suomen oikeuslaitos ja kansa muslimien mielestä täysin hakoteillä, kun surman suorittanutta kaveria mollataan "tappajaksi", ja nuotion sytyttämistä pidetään "erityisen raakana tekona". Mitä jos uhri oli vain pullikoinut sitä vastaan, että toiset yrittivät pölliä hänen lompakkoaan ja muita arvotavaroita? Siinä tapauksessahan olisi ollut islamin mukaan aivan esimerkillistä käytöstä sytyttää notski miehen rinnan päälle ja tappaa hänet.
Tai jos asiaa ei pidä ymmärtää näin, miten se sitten pitää ymmärtää?
(http://www.
iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1552624)
tapetun miehen rinnan päälle oli sytytetty nuotio. Tämä muistuttaa kovasti Muhammadin - tuon "jalon profeetan", joka käyttäytyi kaikissa tekemisissään "esikuvallisimmin kaikista ihmisistä" - puolitoista vuosisataa aiemmin antamaa esimerkkiä, kun hän antoi yhdellä sota- ja ryöstöretkistään miehensä sytyttää tulen juutalaisen Kinana ibn Rabin rinnan päälle yrittäessään saada tätä kertomaan, mihin juutalaiset olivat kätkeneet aarteensa. Tiettävästi Kemissä surmatun päätä ei sentään hakattu irti, toisin kuin Muhammad käski miehiään ibn Rabille tekemään, eikä ainakaan vielä ole tiedossa, että surmaaja olisi nainut uhrin vaimon samana iltana, ja vielä yhtyneen häneen hetimiten. (koko stoori tästä esikuvallisesta käytöksestä löytyy Suomen muslimienkin kovasti kehumasta Ibn Ishaqin Muhammad-elämänkerrasta, engl. laitoksen sivu 511.)
Tässä tätä tapausta miettiessä tulee mieleen, että onkohan koko Suomen oikeuslaitos ja kansa muslimien mielestä täysin hakoteillä, kun surman suorittanutta kaveria mollataan "tappajaksi", ja nuotion sytyttämistä pidetään "erityisen raakana tekona". Mitä jos uhri oli vain pullikoinut sitä vastaan, että toiset yrittivät pölliä hänen lompakkoaan ja muita arvotavaroita? Siinä tapauksessahan olisi ollut islamin mukaan aivan esimerkillistä käytöstä sytyttää notski miehen rinnan päälle ja tappaa hänet.
Tai jos asiaa ei pidä ymmärtää näin, miten se sitten pitää ymmärtää?
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja minulle tuli heti mieleen tuo "profeetta" Muhammedin kidutusjutska.