Olen miettinyt voisiko puoliliukuva retkuvene soveltua vetouisteluun.
Lähinnä ajatellut siksi, koska trailerinvetoa ei ole juurikaan maanteillä ja lämpöinen hytti olisi oikeasti luxusta sadekeleillä tai syyskylmillä.
Veneitä jotka voisivat tulla kyseeseen,voisivat olla esim: Bellat 660 ja 700. Mitä eroa?
Seiskarit S22 tai S23, sekä Jänmarin 645.
Miten onnistuu uistelu yksinään?
Ruori on kaukana hytissä, joten uistinten veteenlaskun välillä joutuu ravaamassa ohjausta korjaamassa, mahd targakaari katolla ei onnistu kun vapoja ei näe...
Jos jollakulla on kokemusta niin kiitokset etukäteen komenteista.
Lähinnä ajatellut siksi, koska trailerinvetoa ei ole juurikaan maanteillä ja lämpöinen hytti olisi oikeasti luxusta sadekeleillä tai syyskylmillä.
Veneitä jotka voisivat tulla kyseeseen,voisivat olla esim: Bellat 660 ja 700. Mitä eroa?
Seiskarit S22 tai S23, sekä Jänmarin 645.
Miten onnistuu uistelu yksinään?
Ruori on kaukana hytissä, joten uistinten veteenlaskun välillä joutuu ravaamassa ohjausta korjaamassa, mahd targakaari katolla ei onnistu kun vapoja ei näe...
Jos jollakulla on kokemusta niin kiitokset etukäteen komenteista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikki onnistuu kun asian oikein suunnittelee. Olihan aikaisemminkin fiskareissa kaksi ohjauspistettä. Toinen hytissä ja toinen avotilan kyljessä, josta ohjausta pystyi kääntämään siimaa tai verkkoa laskiessa. Nykyisin voi käyttää gepsiä ja autopilottia ja jopa kauko-ohjainta, jolla autopilottia korjailee.
viritellä vaikka lisäpisteen takakannelle, johon tökää pienen veivin laskun ajaksi.
Olen uistellut useamman vuoden Jänmarin 645 veneellä. Yksinuistelu onnistuu kohtalaisesti kun rakensin ohjauspinnan peräkannen läpi.
Minulla on vavat targakaaressa ja hyvän räikän äänen kuulee myös ohjaamoon, joten vapojen ei tarvitse olla kokoajan näkyvissä. Tosi on, että on nautinto uistella myös sadekelillä suojaisesti. Kalaonnea toivotellen!