XL-kokoinen nainen

eräs ihmettelijä

Olen siis XL-kokoinen nainen, 164cm/80kg. Kasvoiltani olen nätti, joidenkin mielestä kauniskin, mutta kroppani on ikuinen murheenkryyni. Sitä mukaa, kun painoa on tullut lisää (olen yli 3-kymppinen), itseluottamukseni on laskenut.

Tuntuu siltä, ettei tämän kokoisena enää nyky-yhteiskunnassa VOI kelvata kenellekään. Siis parisuhteeseen, ei panopuuksi. Mitäs mieltä palstalaiset ovat, onko minulla toivoa löytää mies, joka välittää minusta minuna, vai onko ainoa keino laihduttaa takaisin nuoruuden mittoihin?

21

1658

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joseluis

      "onko minulla toivoa löytää mies, joka välittää minusta minuna"

      Varmasti on.

      "onko ainoa keino laihduttaa takaisin nuoruuden mittoihin?"

      Ei, mutta se voisi toki auttaa. Se voisi myös saada itsetuntosi kohoamaan joka taas parantaisi mahdollisuuksiasi!

      Itse olen mies ja olin n.10kg alipainoinen! Naisia ei mitenkään hirveästi ollut ja itsetunto putosi kun jengi huomautteli laihuudesta.

      Tajusin että asialle voi todellakin tehdä jotai, aloitin ahkeran salilla käynnin söin kunnolla, juu, laskin kaloreita ja proteiinigrammoja ja muita : D, paino kohosi nopeasti ja lihasta alkoi näkyä! Itsetunto nousi kuin kuuraketti.

      Naisia alkoi ilmaantua välillä jopa vaivaksi asti. Tähän oli varmasti hyvän kropan lisäksi syynä hyvä itsetunto. Olin todella tyytyväinen itseeni ja olen edelleen.

      Mut hei, tsemppiä, mitä sitten päätätkään tehdä =) !

    • -25%

      ...nyt niin mahdottoman iso ole, minulla on ollut vientiä sinua isompanakin. Jos itseäsi vaivaa, niin kannattaa pikkuisen tarkistaa elämäntapoja sellaiseen suuntaan, että saat itseluottamuksesi takaisin. Laihtuminen ei sitä itsessään varsinaisesti tuo, eli jostain muualta sen ratkaisun on löydyttävä. Esim. jokapäiväinen liikunta parantaa kehonhallintaa ja sitä kautta onnistumiset yleensä parantaa itseluottamusta. Joku harrastus ylipäätään voisi auttaa.

      • eräs ihmettelijä

        Kiitos näistä vastauksista. Taitaa olla niin, että tuo itseluottamuksen puute on minulla nyt oikeastaan se isompi pulma kuin tuo paino-ongelma. Ja nämähän toki menevät käsikädessä (minun tapauksessani tällä hetkellä ainakin).

        Tämmöinen paino rassaa ehkä näin paljon siitäkin syystä, että olen nuorempana harrastanut urheilua ja koen, että olen nyt todella paljon lihavampi ja huonokuntoisempi. Olen tavallisesti iloinen ja rohkea luonteeltani, nykyään jotenkin epävarma ja ihmisten ilmoille lähtiessäni ajattelen vain, että ihmiset varmaan katsovat minua, kun olen niin läski! Naurettavaa ajattelua, tiedän itsekin. Laihdutusyritykset eivät ole onnistuneet, aina palaan samaan vanhaan itsesääliin. Lenkkeilin ennen paljon, mutta nyt hävettää lähteä lenkkipolulle... Tuntuu, että ainoa aika, jolloin kehtaisi lähteä, olisi aamuyöstä, kun ketään ihmisiä ei olisi liikkeellä. Miten ihmeessä olen päästänyt itseni tähän pisteeseen???


      • Tulikkitar
        eräs ihmettelijä kirjoitti:

        Kiitos näistä vastauksista. Taitaa olla niin, että tuo itseluottamuksen puute on minulla nyt oikeastaan se isompi pulma kuin tuo paino-ongelma. Ja nämähän toki menevät käsikädessä (minun tapauksessani tällä hetkellä ainakin).

        Tämmöinen paino rassaa ehkä näin paljon siitäkin syystä, että olen nuorempana harrastanut urheilua ja koen, että olen nyt todella paljon lihavampi ja huonokuntoisempi. Olen tavallisesti iloinen ja rohkea luonteeltani, nykyään jotenkin epävarma ja ihmisten ilmoille lähtiessäni ajattelen vain, että ihmiset varmaan katsovat minua, kun olen niin läski! Naurettavaa ajattelua, tiedän itsekin. Laihdutusyritykset eivät ole onnistuneet, aina palaan samaan vanhaan itsesääliin. Lenkkeilin ennen paljon, mutta nyt hävettää lähteä lenkkipolulle... Tuntuu, että ainoa aika, jolloin kehtaisi lähteä, olisi aamuyöstä, kun ketään ihmisiä ei olisi liikkeellä. Miten ihmeessä olen päästänyt itseni tähän pisteeseen???

        Mustakin tuntuu, etta kyse on nimenomaan itsetunnostasi eika painosta.

        Olen itse 170cm/97kg. Olen vihdoin onnistuneesti alkanut pudottaa painoa.. ihan terveyssyistakin.. mutta jos totta puhutaan olen talla hetkella tyytyvaisempi kroppaani kuin silloin 25 kiloa sitten. Olin silloin kuin sina nyt, oma keho ahdisti ja tunsin itseni valaaksi. Ja nyt kun olen reilusti ylipainoinen, itseluottamukseni on parempi kuin koskaan. Painosta ahdistuminen on siis oman kokemukseni mukaan taysin paansisainen juttu.

        Aloita ihmeessa uudestaan liikuntaharrastus! Uskon, etta olen niin tyytyvainen kroppaani talla hetkella juuri siksi etta olen kuntoillut paljon ylipainosta huolimatta. Minulla on timmi olo kaiken taman laskin sisalla. Lihakset on kunnossa ja tunnen siina mielessa kehoni rajat ja hyva ryhti auttaa oloa jo kummasti. Minulla on hyva olo kehossani - liikuntaharrastuksen vuoksi ja ylipainosta huolimatta.

        Syyt laihdutukseen omalla kohdallani on lahinna pelko esim. diabeteksesta ja halusta laajentaa vaatevalikoimaa. Ja ihan vain halu onnistua jossain minka olen paattanyt tehda.

        Jotenka heita itsesaali romukoppaan ja lahde lenkille! Itse tykkaan kuntosalista - juuri siita paikasta johon naiset ei uskalla menna kun hapeavat kroppaansa - ja todennut etta kuntosalilla kavijat on niin tohkeissaan omasta kehonrakennuksestaan etta ei siina ehdi tai muista toisten kroppia arvostella. Lahinna sita tulee katottua oman sukupuoltaan edustavien supertimmien kuntoilijoiden kroppia ja miettii, etta hmm.. tollaset hauislihakset makin tahtoisin. Siis ei sua ja sun laskeja kukaan noteeraa siella lenkilla! Ihmiset ajattelee 95% ajasta omaa napaansa.


      • ...
        Tulikkitar kirjoitti:

        Mustakin tuntuu, etta kyse on nimenomaan itsetunnostasi eika painosta.

        Olen itse 170cm/97kg. Olen vihdoin onnistuneesti alkanut pudottaa painoa.. ihan terveyssyistakin.. mutta jos totta puhutaan olen talla hetkella tyytyvaisempi kroppaani kuin silloin 25 kiloa sitten. Olin silloin kuin sina nyt, oma keho ahdisti ja tunsin itseni valaaksi. Ja nyt kun olen reilusti ylipainoinen, itseluottamukseni on parempi kuin koskaan. Painosta ahdistuminen on siis oman kokemukseni mukaan taysin paansisainen juttu.

        Aloita ihmeessa uudestaan liikuntaharrastus! Uskon, etta olen niin tyytyvainen kroppaani talla hetkella juuri siksi etta olen kuntoillut paljon ylipainosta huolimatta. Minulla on timmi olo kaiken taman laskin sisalla. Lihakset on kunnossa ja tunnen siina mielessa kehoni rajat ja hyva ryhti auttaa oloa jo kummasti. Minulla on hyva olo kehossani - liikuntaharrastuksen vuoksi ja ylipainosta huolimatta.

        Syyt laihdutukseen omalla kohdallani on lahinna pelko esim. diabeteksesta ja halusta laajentaa vaatevalikoimaa. Ja ihan vain halu onnistua jossain minka olen paattanyt tehda.

        Jotenka heita itsesaali romukoppaan ja lahde lenkille! Itse tykkaan kuntosalista - juuri siita paikasta johon naiset ei uskalla menna kun hapeavat kroppaansa - ja todennut etta kuntosalilla kavijat on niin tohkeissaan omasta kehonrakennuksestaan etta ei siina ehdi tai muista toisten kroppia arvostella. Lahinna sita tulee katottua oman sukupuoltaan edustavien supertimmien kuntoilijoiden kroppia ja miettii, etta hmm.. tollaset hauislihakset makin tahtoisin. Siis ei sua ja sun laskeja kukaan noteeraa siella lenkilla! Ihmiset ajattelee 95% ajasta omaa napaansa.

        Olen ihan samaa mieltä tuosta liikunnasta! Se monen muun asian tavoin auttaa hirmuisesti itsetunnon rakentamisessa. Itse en liiku laihtuakseni tai näyttääkseni paremmalta, en myöskään tavoittele huippukuntoa. Haluan vain olla sen verran terve, etten hengästy ihan pienestä. Työmatkat kuljen fillarilla reippaalla tahdilla, viikonloppuisin usein pidempi rauhallisempi lenkki. Lisäksi perus hyötyliikuntaa, eli portaat hissin sijaan, lyhyet matkat kävellen jne.

        Mieliala paranee kummasti kun edes vähän liikkuu! Sitä on ylpeä tekemisistään kunhan ei pistä liian kovia tavoitteita ainakaan heti alkuun. Ja kun mieli on hyvä, itsetunto paranee kuin itsestään.


    • P.a.s.i

      varmasti miehen löydät itsellesi.

      • .............

        Olet upea ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kun olet. Se, että vaikutat itsevarmalta ja tyytyväiseltä itseesi, saa myös miehet huomaamaan sinut.

        Vaikka olen itse normaali mitoissa, saan aina kuulla että se itsevarmuus ratkaisee. Pää pystyyn :)


    • saat...

      kun käyt vaan lenkillä (pidennä lenkin pituutta pikkuhiljaa), älä ajattele mitä muut ajattelevat. Kuntosalilla voi käydä. Käy vaikka ensin fysioterapeutilla, joka laatii sinulle sopivan kunto-ohjelman. On kuntosaleja, joilla käy kaiken kuntoisia ja näköisiä. Eli ei tarvitse hävetä itseään. Käyn itse kuntosalilla ja itsetunto kohoaa, kun huomaa edistyneensä, tosin pienin askelin, mutta kuitenkin.

    • Entinen XL

      Itse painoin 3 vuotta sitten 98kg,olen 175cm pitkä.Laihdutin reippaasti jo ihan terveyteni takia,nyt painan 70kg.Lisäsin liikuntaa,aloitin juoksuharrastuksen,katsoin tarkemmin mitä söin ja pienensin ruokamäärää,karkit ym sellainen minimiin.Vaatekaupoissa on kiva käydä,ja tansseihin lähtiessä joku seksikäs mekko päälle,vietiä ja sulhasehdokkaita riittää...miehet perhana ovat kuiteskin aika pinnallisia tutustumisvaiheessa.Tsemppiä sulle !

    • KJ.

      Kyllähän pinnallisia miehiäkin riittää, muttei siinä määrin missä pinnallisia naisia. Joten sulla on varmasti vielä mahdollisuus löytää mies joka välittää susta sellaisena kuin sä olet. Itse olen tällainen luuviulu ja deittaillut paria ylipainoista naista.

      Susta itsestäsihän se laihtuminen tai lihominen lähtee. Elämäntavat, ruokailutottumukset...jne.

    • kantsii laihduttaa

      Kyllä näin miehen mielestä normaalimitoissa oleva nainen on seksuaalisesti viehättävämpi kuin ylipainoinen. No, sehän on tietenkin vain minun mielipide.

      Itsekin aloitin laihduttamisen 25 kg ylipainoisena ja täysin rapakuntoisena. Ensin kanssa hävetti lähteä lenkille, kun ajatteli et mitä muut ajattelee kun tälläinen "porsas" on lenkillä. Mut sitten aattelin että mitäs se muille mitään kuuluu.

      Nyt jo muutamia vuosia olen ollut normaalimitoissa ja kävelylenkit muuttuivat juoksulenkeiksi ja sitä myöden on tullut juostua jopa muutama maratonikin ja itseluottamusta on vaikka kuinka. Kyllä ihminen pystyy siihen mihin se haluaa.

    • paino nyt

      mikään este ole rakkauden löytämiseksi. itse olen 158/76 (samoissa mitoissa kun aloin seurustelemaan nykyisen avokkini kanssa). hän rakastaa vartaloani, vaikkakaan se ei aina ihan joka kulmasta itseäni miellytä :D tässä on nyt kyse vain itsetunnosta. mene vaikka joku päivä shoppailemaan kaupungille, osta upeat vaatteet, laitatuta hiukset, meikki, kyllä siitä se itsetunto kohoaa, huomaat nopeasti, että olet viehättävä nainen :) välillä on hyvä muistuttaa itseään siitä miten upea on. jos ei rakasta itseään ei kukaan voi sinuun rakastuakaan. itsetuntoa pitää olla sopivasti, se vetoaa ihmisiin ja tekee itselleen paremman mielen. taito pitää opetella.

    • olen...

      saman kokoinen, kuin sinä eli 165 cm ja 80 kg.

      Erona on se, että minulla on itsetunto kohdallaan. Liikun ylväästi (en ylpeästi), koska rakastan itseäni tällaisena pyöreänä.

      Liikuntaa harrastan vähintää 5 kertaa viikossa, mutta koska olen kova syömään, painoni ei putoa, joten paino saa olla se, mitä on.

      Pukeudun avokaulaisiin puseroihin ja annan rintojeni rönsyillä ja masuni pullistella.

      Muiden mielipiteet jätän omaan arvoonsa. Nautin elämästä läskeineni. Käyn diskoissa ja tanssin sydämen kyllyydestä.

      Viis veisaan miesten lepertelevistä sanoista, enkä harrasta satunnaisia suhteita.

      Tiedän itse, mitä olen ja se riittää minulle.

      RAKASTA SINÄKIN ITSEÄSI ja ANNA SEN NÄKYÄ !!!

      • todellakaan ole

        mikään pyöreä vaan lihava! Mikään ei kuvota niinkuin pursuilevat rinnat ja pullisteleva maha (masu on vain pikkulapsilla!)


      • minä....
        todellakaan ole kirjoitti:

        mikään pyöreä vaan lihava! Mikään ei kuvota niinkuin pursuilevat rinnat ja pullisteleva maha (masu on vain pikkulapsilla!)

        ....olen lihava =) =) . Ja nautin siitä =) =) .

        Jos joitakin kuvottaa näkemiseni, se on heidän ongelmansa, ei minun.

        Meitä on monenlaisia kuvottavia ihmisiä. On erilaisia patteja, kyhmyjä, korvattomuutta, ihotauteja, jalattomuutta, rinnattomuutta jne. On sairauden runtelemia, alkoholin tuhoamia, tapaturmissa loukkaantuneita jne., mutta yhtä kaikki... Me kaikki olemme IHMISIÄ !!! SAMAN ARVOISIA, KUIN KAIKKI "TÄYDELLISET" IHMISETKIN !!!

        Minun MASU saa pullistella ja rinnat rönsyillä niin kauan, kuin minä elän. Voi olla, että sairastun syöpään ensi viikolla ja kuivun kasaan kuukaudessa, mutta siihen asti MINÄ NAUTIN ELÄMÄSTÄ TÄYSILLÄ =) =) =) !!!


    • vaan.

      liikkumaan vaan. itsekin käyn salilla ja lenkillä, ja kyllä siinä kun kunnolla itse reenaa niin ei siinä jää kuntoa jäljelle arvostella muiden painoja. jokainen on kuitenkin joskus nollasta aloittanut.

      lenkillä kun tulee joku muu vastaan, siinä kympin kohdalla kun on melkein viimeisetkin annettu ei paljoa tule mietittyä että olipas siinäkin läskiä, vaan lähinnä että selviääkö sitä kotiin ;)

    • minua onnisti, myös xxl

      Olin kauan yksin, en uskaltanut edes ehdotella mitään kun häpesin itseäni.Mutta taivas aukeni, kun uskaltauduin.Löysin ihanan miehen ja olen taivaassa!

      Älä luovu toivosta, elä kiloinesi ja ole onnellinen...iloiset ihmiset ja hymyhuulet huomataan!!!

    • no digo nada

      Itse olen tällainen ruipelo vähän päälle kaksikymppinen. Huonosta itsetunnosta olen kärsinyt aivan pienestä pitäen. Ja ei, sitä ei ole helppo nostaa.. Siihen tarvitaan paljon pieniä askelia ja useimmiten suurta elämänmuutosta. Takapakkiakin tulee väkisinkin, mutta pään sisällähän se kaikki on. Itselläni on käynyt hyvä tuuri, löysin hyvin nuorena ihanan kumppanin joka rakastaa minua sellaisena kuin olen ja joka jaksaa tukea minua huonon itsetuntoni kanssa (välillä ihmettelen kuinka hän jaksaakin minua..). :)

      Laihduttamisesta en ala sanomaan mitään, paitsi että se olisi hyvä varmasti terveydellesi. Painosi ei kuitenkaan määrää itsetuntoasi tai viehättävyyttäsi! Eikä painon pudotus takaa sinulle hyvää itsetuntoa. Tunnen monia reilusti ylipainoisia ihania naisia, joiden itsetunnosta olen niin kateellinen.. :D

      Sen voin kuitenkin sanoa, että liikunnan jälkeen olo on mahtava, ja se on hyvä tapa purkaa paineita. Sitä paitsi luonnossa ainakin minun hermoni lepää.. :) Valitettavasti olen todella huono käymään lenkillä.. Sen sijaan uimassa on tullut käytyä. Liikunta lisää mielihyvää tuottavan hormonin eritystä. KOkeile ihmeessä :)

    • tiikeril

      Itse ole 166/105 eikä minulla ole mitään ongelmaa miesten suhteen... He välittävät minusta minuna. Se vain on suuresti siitä kiinni hyväksyykö itsensä sellaisena kuin on.

      Ei kukaan muukaan voi pitää sinusta jos sinä et itse pidä itsestäsi älä ole liian itsekriittinen.

      • eräs ihmettelijä

        Kiitos kaikille vastauksista, on mukava lukea muiden mielipiteitä asiasta. Nämä kun eivät ole aivan yksiselitteisiä asioita. Se on kumma tuon itsetunnon suhteen, että kun kaupungilla näen isoja ihmisiä (kavereiden mielestä paljon minua lihavampia), he eivät ole mielestäni mitenkään lihavia. Itse vain olen aivan kamalan näköinen omasta mielestäni!

        Olen vain antanut asioiden luisua tiettyyn pisteeseen, jolloin tuntuu, että mitä tahansa yrittää painonpudotuksen suhteen tehdäkin, niin se on a) liian vaivalloista, b)ei kuitenkaan auta. Pitäisi vain saada itseään niskasta kiinni ja lopettaa tämä itsesääli. Olen ottanut askeleen eteenpäin jo sillä, että aion muuttaa kaupungin keskustasta syrjemmälle, jossa voin (omasta mielestä) ihmisten tuijottamatta käydä lenkillä :)

        Olisi mukava kuulla muita "selviytymistarinoita" tai neuvoja tähän tilanteeseeni. Kumma kyllä, mutta vieraiden ihmistenkin mielipiteet ovat kullan arvoisia - hienoa, että tämmöisiä keskustelupalstoja on nykyään olemassa.


      • tiikeril
        eräs ihmettelijä kirjoitti:

        Kiitos kaikille vastauksista, on mukava lukea muiden mielipiteitä asiasta. Nämä kun eivät ole aivan yksiselitteisiä asioita. Se on kumma tuon itsetunnon suhteen, että kun kaupungilla näen isoja ihmisiä (kavereiden mielestä paljon minua lihavampia), he eivät ole mielestäni mitenkään lihavia. Itse vain olen aivan kamalan näköinen omasta mielestäni!

        Olen vain antanut asioiden luisua tiettyyn pisteeseen, jolloin tuntuu, että mitä tahansa yrittää painonpudotuksen suhteen tehdäkin, niin se on a) liian vaivalloista, b)ei kuitenkaan auta. Pitäisi vain saada itseään niskasta kiinni ja lopettaa tämä itsesääli. Olen ottanut askeleen eteenpäin jo sillä, että aion muuttaa kaupungin keskustasta syrjemmälle, jossa voin (omasta mielestä) ihmisten tuijottamatta käydä lenkillä :)

        Olisi mukava kuulla muita "selviytymistarinoita" tai neuvoja tähän tilanteeseeni. Kumma kyllä, mutta vieraiden ihmistenkin mielipiteet ovat kullan arvoisia - hienoa, että tämmöisiä keskustelupalstoja on nykyään olemassa.

        Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jos pääkopassa ei ole kaikki kunnossa ei laiduttaminenkaan välttämättä lähde käyntiin. Hyväksy ensin itsesi osaa nauraa itsellesi sitten kun huomaat että ei kilot sinua mihinkään ole muuttanee painokin lähtee hiljalleen normalisoitumaan. Minä voin sanoa sen kokemuksesta olenhan jo itse kokenut sen vaikka painoa vieläkin on. Minulle on henkisesti aivan sama minkä kokoinen itse olen hyväksyn itseni millaisena vain.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1962
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1690
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1317
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1142
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1136
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1016
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      921
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      908
    Aihe