Siitä idyllistä
askeleet pihapiirissä
aitalle navettaan johtaa.
Elämällä laululla
täyttyi kerran
pihapiirin polut
Kaipaus mieltä kirveltää
käsi silmää hiertää
ei näy emäntää
ei isäntää
kulkemassa noilla poluilla
ldylliä
halajais palais
tiet umpeutuneet
Heräis henkiin
kesäaamuun aukeis
saranoillaan nariseva
aitan ovi
Unisin silmin
oiristelis jäseniään
onnen hymy kasvoillaan
Kesäyön lempeä
kuunteli metsässä
kukkui käki
Olkipahnoille aidoille
tien sinne aikoinaan
löys mies
jolla oli sydän paikoillaan
Tie aitalle
se oli ihaninta
mitä mies ties
Aitta se oli
rakkautta tulvillaan
se oli silloin-silloin
askeleet pihapiirissä
aitalle navettaan johtaa.
Elämällä laululla
täyttyi kerran
pihapiirin polut
Kaipaus mieltä kirveltää
käsi silmää hiertää
ei näy emäntää
ei isäntää
kulkemassa noilla poluilla
ldylliä
halajais palais
tiet umpeutuneet
Heräis henkiin
kesäaamuun aukeis
saranoillaan nariseva
aitan ovi
Unisin silmin
oiristelis jäseniään
onnen hymy kasvoillaan
Kesäyön lempeä
kuunteli metsässä
kukkui käki
Olkipahnoille aidoille
tien sinne aikoinaan
löys mies
jolla oli sydän paikoillaan
Tie aitalle
se oli ihaninta
mitä mies ties
Aitta se oli
rakkautta tulvillaan
se oli silloin-silloin
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niin elävä runo taas Sinulta, että tuon aitan ja
pihapiirin voi nähdä silmiensä edessä kun lukee
runoasi.
Ja loppu, se on kuitenkin niin haikea
' se oli silloin, silloin '
Aurinkoa ja kesän rapsodiaa Sinulle Liisa ja
kiitos runostasi.
lindalindl1
Täälä mökillä herää henkiin
sois sois
eloa hiljaisiin kyyhöttäviin
Portailla
siinä sitä varmaanki
moni muuki
katsellu umpeutuneita
hiljaisiks tulleita teitä.
AITTA....
Sen luulis ois
vieläki juttu erkseen.
Maalaisromattiikkaa
aatteles maitolaituritki
tais ihmiset silloin
löytää toisensa
huokauski tähän jo ehti
Sinulle suven suloisuutta
aurinko paistaa ja uimavedet kutsuu..Liisa
Vieläkö samainen aitta on
paikallaan,onko käet
siellä hengissään.
Joko meidänkin sukupolvi
alkaa muistelemaan
kultaista nuoruuttaan.
Nyt jos samaiset voisi
kokea uudelleen,siitä osaisi
ottaa kaksin verroin
-enemmän irti tässä
keski-iässä...nyt
todella ymmärtää esim.
vanhuksien puheet siitä
nuoruuden hurmasta.
Vaikka ajat olivat kovat ja
ankeatkin...olisivatko
olleet henkisesti
rikkaampia silloin.
Hyvä oli runosi sanoiltaan.
dolan..
runos sen sävelissä
henkii elää
olemme saaneet
matkaevääks leivän rukihisen.
Itsekki mielessäin palaan
lapsuuden tanhuville
sieltä heinäladon kynnykseltä
usein itseni löydän.
Vaikka raskasta raadantaa
oli monet työt-käsityötä
köyhyys kukki
ulkoisilla ei komeiltu.
Painoarvoa sitä
henkistä aidosti läsnä
sen taatusti
mukanaan on perintönä saanu.
Nyt elämän ristiaallokossa
itse siinä
vaieten katselee nykymenoo
mitkä on eväät?
Jooo huokaan
syvästi kunnioittaen
edesmenneitä korvenraivaajia
kaskesta kasvoi kultatähkiä.
Henkistä rikkautta
Sinulle lämmin kiitos
"kultainen nuoruus"
Liisa töllistään
Varovasti yritin sanani laitta,
ettei tulisi mitään nk."närää".
Ihailen,kunnioitan ja arvostan
suuresti edellistä sukupolveamme.
Sen kaiken sodan ja puutteen
kuin köyhyyden keskellä,
miten he tätä maata rakensivat.
En halua olla tämän nykyisen
elämän menon pilaaja,mutta
jotain on jäänyt rajan taakse.
Kaikkea on...mutta onko sitä
ja mitä todella uupuu,
sen myötä paljonkin
- koko maailmassa.
Sanotaan noista asenteista
sitten mitä tahansa,niin
...jokainen tulkitkoon
omalta kohdaltaan.
Mutta elämä on nyt toisin
ja tämä on meidän aikaa
että katsottava eteenpäin
...-juuriaan ei saa
kuitenkaan unohtaa.
Kaikkea hyvää Sinulle
ja töllistellään nyt
me tätä ajan jaksoamme
jossa elämme.
dolan..
isäki sankarihaudassa lepää
orvon osan saanu
toivois vaan
rauhaa päälle maan.
PS.Sinulle kiitos syvällisistä ajatuksista
historian havinasta.
Aurinkoista heinäkuista päivää..Liisa
liisa...
niin ettei heidän menetyksensä
olis turhia olleet,joten kova
on vastuu nykyisessä menossa.
Kun kaikkea ei voi rahassa
mitata ja korvata-
- etenkään Henkisiä arvoja.
Kiitän myös Sinua
erityisen paljon.
Mie sitten tykkäsin
sinun runostasi! Ihana rapsodia!
Minänoita..
mökillä rapsodiaa
ihan sieluun koskee!
Heiliöivää kesäaamua Sinulle ja
Liisa kiittää ja niiaa.
...herätät eteeni näyn, kuin mustavalkoisissa elokuvissa ennen. Niin elävästi taas kirjoitettu...jotta:)
seki heinän teko
lempi sieläki leisku
janoon aaah kylmää
mallaskaljaa
väkeä sankoin joukoin
lapsetki mukana hääri
synnytyksiäki kuulemma
tapahtui kesken kaiken
kaaru...
kesäinen leppoisa tuulen viesti
saapukoon luokses saimaanrannoilta...Liisa
Päättyy aikanaan
kaikki hukkuu
jää unholaan
kunnes joku tai
jokin
saa ne uudestaan
nousemaan.
Kuten taitosi
Sinun Töllitär..
kiitoksia paljon
Aurinkoista lauantaita!
onija..
Maaäidin kauniit kasvot
nähneet paljon
lämmin kiitos käynnistäsja
hyvää kesän aikaa...Liisa
Silloin piian tykö
aittaan komusi
hm...ja
yöstä piian vieressä uneksi..
..vaan ei enää...*huokaus*
...piiat ja rengit enää muisto
Taunokin Ansaa vikitteli
...*huoks*...ei näy enää heinäseipäitä...
ei..paalit on pelloilla..romantiikka pois :(
Onneksi kuitenkin vielä laulaa käki
... "Miss soutaen tuulessa... " laulaa....
mut sitä kaikkea vanhaa idylliä kyllä ihmismieli kaipais...huoks.
Raskaan raadannan jälkeen
kääntyi lehti
aittaan rengin askeleet johti.
Ei tainnu olla semmosta
kuin nykyään..tressiä
rakkaus voitehista paras
sillä syömmen haavoja hoidettiin.
Heinäseipäistä
neki nykyään koristuskapistuksia
töllissäki kasa jos portin niistä.
huokaan sainhan itsekki heinäpellolla hääriä
harvassa puupiikit niillä sitä vierrettiin.
Onneks on tehty elokuvia
joissa Ansa ja Tauno
elokuvatki mustavalkoisia.
Vanhaan kätkeytyi kaunista romantiikkaa
elämän makua jota ihailen.
laudi''
käki on taas kukkunnu oii joii
järvenselkä tyventynny sorsapari
poikueineen kaislikkoon ui.....huokaa
Sinulle remppakiireen keskeltä lämmin kiitos.
Ihanasta palautteestas...huoks
lauantaisaunaanki ja uimaan...Liisa
Voih, Liiskukkanen
tirpusen pien sielu lensi
sinne kotikonnuille,
silloin oli vielä se vanha hirsinen
talo, jossa oli pitkä pöytä ja penkit,
rukki hiljaa kehräsi kissa
uunin pankolla,
pitkät moniväriset elämää nähneet
räsymatot,
ja ne aitat pihalla,
kaikki se maaseudun rauha ja kauneus,,,
,,,,,,,,,voih, kuinka mulla harmittaa,
kun en nauhoittanu mun mummoni tarinoita kasetille hänen kertoessa evakkomatkoista, kun tuli partisaanit,,yms,,
,,upea runosi,
kiitän ihan sydämeni pohjasta ati
halaten rakasta ystävää, sielunsiskoo,,,
,,,,,,,,,,tirpusen kaihoisa hymy** :)
ja psssttttt**
mun unelma on viä joskus
heinäpelolla aitassa,,,,,,,
,,,,,,,*silleesti*
,,,
,,oishan siinä romantiikkaa,,
pitäis vaan löytää ekaks se mies ja aitta,,,,,,
,,,,,,,,*naur*
Yölintu''
maaseudun henki
eihän se saa...kuolla?
Monet aitat ja pihapiirit
polttopuina poltettu.
Maaseutumaisemaa
sieltä katse etsii
sitä romattista ..aittaa.
Minunki lapsuuden pihapiiri
juureni muistoineen sielä.
Mielein eilen eli niin
ett keitin oikein pöönikahvit.
Lapset odotti
sen verran historian havinaa.
Sinulle mökkihöperöiltä
kessäaamuiset terkut.
PS.Ikkunaremppa töllissä jatkuu...Liisa
No nyt sinä, Liisa, sait puolestaan minulle muistoja menneestä,,
Murulle on siunautunut muutama kesä aitassa silloin nuorna tyttönä..
Ja se 'rakkaus' hihi..tietty,,soutelemiset ja öiset kävelyt käsikädessä.. ;)
No, mennet on ne hetket ja muistoiksi muuttuneet muistoja runossasikin,
niitä kuljet verkalleen, kauneus näkijän silmissä ja mielessä - se kesä :)
Tekasin pannarin pitkästä aikaa ja kohta saa kahvin kanssa maistaa
Sinullekin tarjoan kera kuuman hyvän kahvin näin toivotan mukvaa sunnuntaita! :)
Tuo mielein se kaihoisasti
esiin etsii sitä ...aittaa
Punamullatut hirsiseinät ja
ne narahtavat porraspuut.
Ikkunan pienen takana sielä
juhannusruu kukkii
rentunruusupellot oih koiranputket
Onneks jotaki jäljellä
katiskanjärvi
öykillä lasna sielä soudeltiin
valkoiset lumpeenkukat
niistä kaulaan päähän
seppeleitä kiedottiin.
Sinä teit pannaria,minä leivoin pullaa.
Remonttiväelle ett jaksavat entisöidä
vanhoja ikkunapokia..
Sunnutaita kesäpäivää koko porukalla
Sinulle töllinkulmalta toivotetaan..Liisa