Ruotsinkielisten kiintiöt ja pakkoruotsi

YLE:n debatt forumilla keskustelu laantui, siirryn siis tänne.

En ole löytänyt pakkoruotsille yhtäkään kannattajaa, en suomenkielisten enkä ruotsinkielisten joukosta.
Kaikkien mielestä se haittaa Suomen kilpailukykyä, eikä sille ole mitään perusteluja.
Miksi RKP vaatii edelleen pakkoruotsin säilyttämistä?

Ruotsinkielisten korkeakoulukiintiölle ja omille korkeakouluille löytyi muutama (huono) perustelu, mutta epäselväksi ei jäänyt se, että ne asettavat suomenkieliset eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisiin nähden. Miksi nämä kiintiöt ovat olemassa, ja ketkä niistä hyötyvät? Vain suomenruotsalaiset vai myös Suomi?

Asiatekstiä, joskin kirjoitustyyli hieman hurskas, lukekaa toki:
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
5495
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kun nyt näihin puolueisiin sotkeuduin, niin oli pakko tasapuolisuuden vuoksi ettiä jotain mielenkiintoista täältä RKP osastoltakin. Osaan huonosti ruotsia..valitettavasti..joten kirjoitan suomeksi.
Jos joku ei ole löytänyt pakkoruotsin kannattajia, niin viittaan nyt kiivaasti. Ehdottomasti olen sitä huonosta kielitaidostani huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä. Toivoisin lasteni pärjäävän minua paremmin tässä pohjoismaisessa yhteisössä.
Kovasta koulutuksestani ja "kielitodistuksestani" huolimatta olen joutunut tyytymään kotimaan työmarkkinoihin, koska olen tuntenut itseni liian vajaaksi esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan, jossa muutoin olisin ollut kovaa valuuttaa.
Jopa ruotsinkielisellä pohjanmaalla olen joutunut hieman luovimaan.
Suomi on pohjoismaa, ja tämän yhteisön valtakieli on skandinaviska, joka minun kielenkäytössäni on yhtä kun ruotsi. Tästä yksinkertaisesta syystä meidän tulisi pitää kielitaitoamme yllä..
Toinen asia kokonaan on ruotsinkielinen vähemmistömme..sen suhtautuminen suomenkielisiin ei aina ole erityisen kiva. Siihen te saisitte todella kiinnittää omassa koulutuksessanne huomiota...
Ruotsinkieliset oppilaitokset ja korkeakoulut ovat kyllä perusteltuja, niitä kannatan ehdottomasti. Mitään kielikiintiöitä en kuitenkaan hyväksy. Kun opiskelija pyrkii oppilaitokseen olkoon hänen vapaa valintansa mihin hän pytkii. Jos suomenkielinen tahtoo ruotsinkieliseen kouluun ja pärjää valinnoissa, niin ok.. ja sama toisinpäin.

Äänestä

Takana on halu säilyttää luokkayhteiskunta.
Suomi edelleen on siirtomaa, jossa ruotsin kielellä pitää olla etuasema.
Kiintiöillä ja muulla sen kaltaisella tuo kielen asema ylläpidetään.
Kaikki säilyy ennallaan.

Kaikille ruotsinkielisille ylioppilaille on korkeakoulupaikka jos vain haluavat
ja Åbo academi korjaa sitten loput, jotka ei pärjää kiintiöissäkään....

Kovaa peliä mutta toimii jo monen sukupolven kokemuksella.

Äänestä
  • Jo men - pojkkar !

    Hakkapelitor användar man till politik.

    Äänestä

että rkp pitää kynsin hampain kiinni pakkoruotsista, mutta sitä en tule ikinä ymmärtämään että muut suuret puolueet ovat samalla linjalla. Mielipidetutkimukset toisensa jälkeen osoittavat että ihmiset haluavat päästä tästä epäkohdasta eroon. Ovatko kaikki poliitikot todella pakkoruotsin kannalla vai eivätkö vain uskalla sanoa todellista mielipidettään julki? Pitäisikö äänestää jotain sekopää perussuomalaisia protestiksi kun muut puolueet vaan vaikenevat? Itse otan aina selvää ehdokkaan kannasta pakkoruotsiin ennen äänestämistä, harmi että muut eivät ilmeisesti tee niin. Ilmeisesti asiaa ei kuitenkaan pidetä kovin tärkeänä sen jälkeen kun koulut on käyty ja sen vähän oppimansa ruotsin kielen voi hyvällä omatunnolla unohtaa, harvahan sitä elämässään tarvitsee.

Äänestä
  • Eivät hekään olleet pakkoruotsin vastustajia vielä muutama vuosi sitten, kun puoluesihteerinä oli Rolf Sormo, jonka äidinkieli on ruotsi...

    Se on kiero pelleporukka, johon en suosittele luottamista missään tilanteessa.

    Teet ihan oikein, kun etsit vastausta yksittäisistä ehdokkaista, etkä puolueista. Minun ehdokkaani löydät täältä:

    http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2003/06/24/mielipide/juttu7/sivu.html

    Kyseessä on ehdottomasti suoraselkäisin pakkoruotsin vastustaja, jonka olen ikinä kohdannut, ja hänellä on sekä kanttia että oikeutta sanoa näkemiin ruotsin kielelle.

    (Katso myös: http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=4500000000000103&posting=22000000001081917 )

    Ja tässä vielä yksi häneltä löytämäni teksti, johon en saanut linkkiä syntymään (Kouvolan Sanomista myös):

    Ankkalammikkoon uudet asukkaat eli ruotsin kielen aika Suomessa on ohi

    "Aikansa elänyt. Kirjoittaja on sitä mieltä, että ruotsin kielen virallinen asema koko Suomessa on jo tarpeeton. Sen sijaan ruotsinkielisiä palveluja voidaan edelleen antaa alueellisesti."

    Yksi tärkeä teema olisi syytä nostaa keskusteluun tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Ehdokkaita haastattelevat toimittajat voisivat selvittää ehdokkaiden kannan siihen, tuleeko Suomen säilyä kaksikielisenä. Muissa puolueissa kuin Ruotsalaisessa kansanpuolueessa kun on selvästi kahdenlaisia kantoja tästä asiasta, ja uskon, että vähänkään omasta kielestään ja kulttuuristaan kiinnostuneet suomalaiset tukisivat niitä poliitikkoja, joiden mielestä asiaan olisi puututtava.
    Ruotsin kieli on toki ollut rikkaus, mutta nyt, kun ruotsia puhuvia on vuosi vuodelta vähemmän, perustelut koko maan kaksikielisyydelle ovat vähintäänkin ontuvia. Ja jos luullaan, että esimerkiksi Tove Janssonin tai Elmer Diktoniuksen tai Linus Torvaldsin nerokkuus jotenkin riippuu ruotsinkielisyydestä, se on todella heidän lahjakkuutensa halveksimista. Kyllä he olisivat pystyneet saavutuksiinsa esimerkiksi suomeksikin.

    Seikka, josta ei ole julkisuudessa paljoa keskusteltu, on omien ruotsinkielisten sukujemme historia. Moni ei varmaan tiedä sitä, että valtaenemmistö näistä suvuista, arviolta ehkä yli 90 prosenttia, ei ole ruotsalaista alkuperää. Mikä tämän selittää?

    Selitys on, että erityisesti 1700-luvulla, Ruotsin vallan aikana, moni suomalainen suku alkoi ruotsalaistua. Valinta oli tietoinen ja opportunistinen: koska valtion hallinnon kieli oli ruotsi, ruotsinkieliseksi muuttuminen antoi väylän sosiaaliseen etenemiseen. Itsekästä, mutta hyvin ymmärrettävää.

    Yhdessä aallossa otettiin yhdistelmäsukunimiä (Lindberg, Gröndahl) ja toisessa taas isän tai esi-isän nimeen pohjautuvia sukunimiä (Johansson, Gustafsson).

    Suomenruotsin kielelliset erot oikeaan, Ruotsissa puhuttuun ruotsiin verrattuna selittyvät siis paljolti sillä, että se on suomalaisten puhumaa ruotsia. Lisäksi ero emämaasta on vaikuttanut sanastoon ja ilmaisuihin.

    Mitä tästä pitäisi ajatella? Minusta meillä ei ole vähemmistöä, joka historiallisista syistä saisi vaatia kielelleen erityisasemaa ja vaatia muitakin sitä opiskelemaan. Minusta meillä on joukko itsekkäitä suomalaisia, jotka ovat historiallisen opportunismin vuoksi ajautuneet erikielisiksi kuin omat juurensa ja maamme valtaväestö.

    Huomautan, että olen itse sukua, joka on ihan oikeasti tullut Ruotsista (jonne se tuli Saksasta). Minulla olisi siis edes teoreettinen syy meuhkata ruotsin kielen puolesta, mutta silti ajattelen, niin kuin monet historiasta tunnetut sukulaisenikin, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Tämä olisi suomenruotsalaistenkin tajuttava. Vaan missä on se maa, josta he ovat lähtöisin?

    Viimeisten ruotsinkielisten taistelu kielensä etuoikeuksien puolesta on ollut surullista, koska siinä on vajottu moraalisesti hyvin alas. Folktingetin Henrik Lax ja RKP:n johto näyttäytyvät suomenkielisten silmissä jo liki antikristuksena. Mikä hyvänsä on sallittua, että ruotsin kieli säilyy.

    Maahamme tulevat venäläiset yritetään ruotsinkielistää, kuten tehtiin jo 1920-luvulla. Maahamme tulevat pakolaiset, joita RKP hyvin selvästi haluaa, yritetään myös laajasti ruotsinkielistää. Vaaditaan suvaitsevaisuuden nimissä säätämään lakeja, joiden haitta-aste enemmistölle on vielä ilmeisempi kuin aikaisempien lakien.

    Jopa ulkosuomalaiset on valjastettu RKP:n vaalivankkureita vetämään, ja moni heistä ei tajua nyt tukevansa organisaatiota, joka itse asiassa on heidän oman kielensä vihamies.

    RKP esittää olevansa vapauden, oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden puolue (puolueohjelmassaan). Kuinka pakkoruotsi muka on vapautta, kuinka vähemmistökielisten edut muun muassa opiskelupaikkoihin pyrittäessä ovat oikeudenmukaisuutta ja kuinka esimerkiksi Ahvenanmaan kielipolitiikka on suvaitsevaisuutta?

    Ruotsinkielisten joukossa on myös upeita ihmisiä, joilla on ihan toinen käsitys tasa-arvosta kuin Laxilla ja hänen porukallaan. Heille soisin mielelläni alueelliset, vaan ei koko maata velvoittavat ruotsinkieliset palvelut.

    Mutta muutoin aika on jo ajanut ruotsin kielen ohi Suomessa. Ankkalammikon on aika tyhjentyä ja saada uudet asukit.

    Richard Järnefelt

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


A. Ahola kirjoitti:

YLE:n debatt forumilla keskustelu laantui, siirryn siis tänne.

En ole löytänyt pakkoruotsille yhtäkään kannattajaa, en suomenkielisten enkä ruotsinkielisten joukosta.
Kaikkien mielestä se haittaa Suomen kilpailukykyä, eikä sille ole mitään perusteluja.
Miksi RKP vaatii edelleen pakkoruotsin säilyttämistä?

Ruotsinkielisten korkeakoulukiintiölle ja omille korkeakouluille löytyi muutama (huono) perustelu, mutta epäselväksi ei jäänyt se, että ne asettavat suomenkieliset eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisiin nähden. Miksi nämä kiintiöt ovat olemassa, ja ketkä niistä hyötyvät? Vain suomenruotsalaiset vai myös Suomi?

Asiatekstiä, joskin kirjoitustyyli hieman hurskas, lukekaa toki:
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu