Sähköalan ammattilainen

Miten määritellään termi "sähköalan ammattilainen"?
Onko se ammattikoulusta valmistunut sähköalan opiskelija?
143504
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Sähkötöitä tekevien henkilöiden ammattitaito

Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman
alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä katsotaan
henkilö, joka on kyseisiin töihin opastettu ja jolla on
• sähköalan DI-, insinööri- tai teknikkotutkinto
• sähköalan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
taikka vastaava tutkinto
• hyväksytysti suoritettu sähköalan
oppisopimuskoulutus
• sähköalan 3v ammatillinen perustutkinto tai
vastaava koulutus ja sen jälkeen 1v työkokemus,
taikka sähköalan 2v ammatillinen
perustutkinto tai vastaava koulutus ja sen
jälkeen 2v työkokemus (K)
• 1v sähköalan koulutus ja sen jälkeen 3v
työkokemus sähköalan töistä (K)
• 6v työkokemus sähköalan töistä riittävät alan
perustiedot (K)
(K = kelpoisuustodistus, ks. kohdat 2.7 ja 2.8)
Muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan koulutuksen
suorittaneilta edellytetään lisäksi vuosi sähkövoimaalaan
perehdyttävää työkokemusta tutkinnon tai koulutuksen
jälkeen, mikäli tehdään sähkövoima-alan töitä.
Mikäli kyse on yksittäiseen sähkölaite- tai sähkölaitteistoryhmään
kohdistuvista sähköalan töistä, riittävän
ammattitaitoiseksi katsotaan henkilö, jolla on:
• kahden vuoden työkokemus
• suoritettuna ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta
annetun lain mukainen ammattitutkinto,
johon sisältyy Opetushallituksen
vahvistama sähköalan osa, sekä tutkinnon
jälkeen yksi vuosi työkokemusta
(KTMp 516/1996, 28/2003, 11 §)

Äänestä
  • Ainakin sähkötyöturvallisuuden osalta määritelmät ovat huomattavasti yleisemmät, poimittu SFS6002 luentomateriaalista (s. 13-14) http://lyhytlinkki.net/?vpyd5mgv:

    3.2.3 (sähköalan) Ammattihenkilö – (electrically) Skilled person
    Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.

    3.2.4 Opastettu henkilö – Instructed person
    Henkilö, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat.

    3.2.5 Maallikko – Ordinary person
    Henkilö, joka ei ole ammatti- eikä opastettu henkilö.

    3.2.6 Opastus ja ohjeistus – Notification
    Sähkölaitteistossa työskentelyyn liittyvät suulliset tai kirjalliset ohjeet.


    KTMp sitten kertoo, kuinka näitä kansainvälisiä määritelmiä tulkitaan Suomessa. Nykyinen KTMp ei taida olla ainoa mahdollinen tulkinta?

    Äänestä

  • määritelmä? kirjoitti:

    Ainakin sähkötyöturvallisuuden osalta määritelmät ovat huomattavasti yleisemmät, poimittu SFS6002 luentomateriaalista (s. 13-14) http://lyhytlinkki.net/?vpyd5mgv:

    3.2.3 (sähköalan) Ammattihenkilö – (electrically) Skilled person
    Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.

    3.2.4 Opastettu henkilö – Instructed person
    Henkilö, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat.

    3.2.5 Maallikko – Ordinary person
    Henkilö, joka ei ole ammatti- eikä opastettu henkilö.

    3.2.6 Opastus ja ohjeistus – Notification
    Sähkölaitteistossa työskentelyyn liittyvät suulliset tai kirjalliset ohjeet.


    KTMp sitten kertoo, kuinka näitä kansainvälisiä määritelmiä tulkitaan Suomessa. Nykyinen KTMp ei taida olla ainoa mahdollinen tulkinta?

    Tuo standardin 6002 määritelmä on vain standardin tekstissä myöhemmin mainituksi tulevan asian määritelmä. (Kappale 3. "Määritelmät")

    Sähköalan töistä määrätään sähköturvallisuuslain 410/96 8§:ssä. Pykälän viimeisessä momentissa annetaan ministeriölle valta määrätä asiasta tarkemmin. Ja tuo ketjussa ollut KTM:n päätöksen teksti on juuri tuo kyseinen määräys. Sähkötyöt kuuluvat Suomessa KTM:n hallinnonalaan.

    Äänestä

  • vaan lakitekstiä kirjoitti:

    Tuo standardin 6002 määritelmä on vain standardin tekstissä myöhemmin mainituksi tulevan asian määritelmä. (Kappale 3. "Määritelmät")

    Sähköalan töistä määrätään sähköturvallisuuslain 410/96 8§:ssä. Pykälän viimeisessä momentissa annetaan ministeriölle valta määrätä asiasta tarkemmin. Ja tuo ketjussa ollut KTM:n päätöksen teksti on juuri tuo kyseinen määräys. Sähkötyöt kuuluvat Suomessa KTM:n hallinnonalaan.

    Ei taida KTMp olla lakitekstiä vaan vain KTM:n hyväksymää päätöstekstiä. Lakitekstissä asia todetaan näin, sähköturvallisuuslaki:

    ---
    8§
    Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä:

    1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (töiden johtaja);

    2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä

    3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset.

    Töiden johtajaa ei vaadita ministeriön tarkemmin määräämissä kertaluonteisissa töissä tai töissä, joista voi aiheutua vain vähäinen 5 §:ssä tarkoitettu vaara tai häiriö. Ministeriö voi lisäksi määrätä, milloin töiden johtajaa ei vaadita käyttö- ja huoltotöissä.

    Ministeriö antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainituista edellytyksistä.
    ---

    Niin laissa kuin standardeissa puhutaan vain yleisesti riittävästä ammattitaidosta. Tulkinnat nimenomaisiksi koulutus- ja kokemusvaatimuksiksi seuraavat KTMp:stä.

    Äänestä

  • olla lakitekstiä kirjoitti:

    Ei taida KTMp olla lakitekstiä vaan vain KTM:n hyväksymää päätöstekstiä. Lakitekstissä asia todetaan näin, sähköturvallisuuslaki:

    ---
    8§
    Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä:

    1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (töiden johtaja);

    2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä

    3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset.

    Töiden johtajaa ei vaadita ministeriön tarkemmin määräämissä kertaluonteisissa töissä tai töissä, joista voi aiheutua vain vähäinen 5 §:ssä tarkoitettu vaara tai häiriö. Ministeriö voi lisäksi määrätä, milloin töiden johtajaa ei vaadita käyttö- ja huoltotöissä.

    Ministeriö antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainituista edellytyksistä.
    ---

    Niin laissa kuin standardeissa puhutaan vain yleisesti riittävästä ammattitaidosta. Tulkinnat nimenomaisiksi koulutus- ja kokemusvaatimuksiksi seuraavat KTMp:stä.

    tai päätökset voi kyllä katsoa olevan lakitekstiä. Se lain viimeinen momentti antaa ministeriölle mahdollisuuden tarkentavien määräysten/asetusten antamiseen. Käytännöllisesti ottaen siis lakitekstiä.

    Äänestä

  • asetukset kirjoitti:

    tai päätökset voi kyllä katsoa olevan lakitekstiä. Se lain viimeinen momentti antaa ministeriölle mahdollisuuden tarkentavien määräysten/asetusten antamiseen. Käytännöllisesti ottaen siis lakitekstiä.

    Eiköhän lait kuitenkin ole kaikkein jämerin säädösmuoto. Asetuksin ja ministeriön päätöksin voidaan lakeja täsmentää, mutta mm. yksilön oikeuksia ei voi rajoittaa enempää kuin mitä laissa säädetään.

    Hieman oudolta tuntuu, että lakitekstissä ja standardeissa edellytetään vain riittävää ammattitaitoa, mutta KTMp edellyttää täydellistä omistautumista sähkötöille. SETI:llä on vielä omat tiukemmat säännöt mm. hyväksyttävästä työkokemuksesta.

    Ministeriö voi periaatteessa koska vain antaa uuden päätöksen, mutta laki pitää nuijia eduskunnassa läpi useaan kertaan. Onkohan sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen alempien säädösten perustuslainmukaisuutta muuten selvitetty?

    Äänestä

  • on eroja kirjoitti:

    Eiköhän lait kuitenkin ole kaikkein jämerin säädösmuoto. Asetuksin ja ministeriön päätöksin voidaan lakeja täsmentää, mutta mm. yksilön oikeuksia ei voi rajoittaa enempää kuin mitä laissa säädetään.

    Hieman oudolta tuntuu, että lakitekstissä ja standardeissa edellytetään vain riittävää ammattitaitoa, mutta KTMp edellyttää täydellistä omistautumista sähkötöille. SETI:llä on vielä omat tiukemmat säännöt mm. hyväksyttävästä työkokemuksesta.

    Ministeriö voi periaatteessa koska vain antaa uuden päätöksen, mutta laki pitää nuijia eduskunnassa läpi useaan kertaan. Onkohan sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen alempien säädösten perustuslainmukaisuutta muuten selvitetty?

    _vaiko niiden alempien tulkinnan? Ei kai ministeriön päätös edellytä "täydellistä omistautumista" sähkötöille. Osaamista kylläkin.

    Äänestä

  • on eroja kirjoitti:

    Eiköhän lait kuitenkin ole kaikkein jämerin säädösmuoto. Asetuksin ja ministeriön päätöksin voidaan lakeja täsmentää, mutta mm. yksilön oikeuksia ei voi rajoittaa enempää kuin mitä laissa säädetään.

    Hieman oudolta tuntuu, että lakitekstissä ja standardeissa edellytetään vain riittävää ammattitaitoa, mutta KTMp edellyttää täydellistä omistautumista sähkötöille. SETI:llä on vielä omat tiukemmat säännöt mm. hyväksyttävästä työkokemuksesta.

    Ministeriö voi periaatteessa koska vain antaa uuden päätöksen, mutta laki pitää nuijia eduskunnassa läpi useaan kertaan. Onkohan sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen alempien säädösten perustuslainmukaisuutta muuten selvitetty?

    että KTM on se jonka hallinnonalaan sähkötyöt tässä maassa kuuluvat. Ja sekin sanotaan ihan suoraan sähköturvallisuuslaissa:

    "4 §

    Tässä laissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä tarkoitetaan:
    7) ministeriöllä kauppa- ja teollisuusministeriötä; (21.12.2007/1465)"

    KTM siis antaa asiaan liittyviä määräyksiä tai asetuksia lain nojalla. Kun tuon lain lukee ajatuksella läpi, niin asian pitäisi aueta. Koska lainsäädäntöprosessi on niin pitkä, on laissa annettu vain raamit minkä mukaan toimitaan ja tarkemmat ohjeet annetaan asetuksilla ja määräyksillä. Ettei sitä lakia tosiaan tarvittis joka kerta rukata kun asiat ympärillä muuttuu.

    Henkilön, joka täyttää tuon aiempana esitetyn KTM:n päätöksen koulutuksen ja työkokemuksen, katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen suorittamaan itsenäisesti sähköalan töitä. Ts. pomo ei välttämättä joudu linnaan, jos laittaa kaverin omin nokkinensa töihin ja sattuu jotain.

    Nykyinen SETI eli virallisesti "Henkilöarviointi SETI" on yritys, jolle on annettu "mandaatti" suorittaa henkilöarviointeja ja myöntää pätevyystodistuksia. Pätevyystodistuksen saamiseen ei riitä, että on "sähköalan ammattihenkilö", vaan siihen on lisävaatimuksia.



    Turvatekniikan keskus (Tukes) on taas viranomainen, joka KTM:n toimeksiannosta suorittaa mm sähkötöiden valvontaa ja määrittelee mitä standardeja kulloinkin Suomessa tulee noudattaa (Ohje S10). Esim tällä hetkellä pienjännitesähköasennuksissa (

    Äänestä

aikas tyhjentävä vastaus....ei jättäny vissiin mitää epäselväx...hyvä!

Äänestä
  • Ammattilainen tuli varmaan selväksi.... Töiden tekeminen lupineen onkin sitten taas ihan oma lukunsa.

    Äänestä

  • luvanvaraista kirjoitti:

    Ammattilainen tuli varmaan selväksi.... Töiden tekeminen lupineen onkin sitten taas ihan oma lukunsa.

    lupaa ole tarvittu pitkiin aikoihin. Urakoitsija tekee vain toimintailmoituksen turvatekniikan keskukselle.

    Tosin Urakoitsijalla pitää olla palveluksessaan toiminta-alueen pätevyystodistuksen omaava henkilö jos ei itsellä ole pätevyystodistusta.

    Pätevyystodistuksen saamiseen pitää sitten taas olla suoritettuna tentti ja työkokemusta.

    Äänestä

on jo sähkäri. Ollut sentään kans jo pidemmän aikaa kunnossapito työntekijä. On se hienoa, millaisen ammattitaidon saa tarpeeksi vaihtelevissa hommissa. Köpin kans sähköistettiin mun mökkikin ihan tosta vaan. :)

Äänestä

... sähköalan ammattilaisena (käytännössä), voidaan pitää alan TES mukaiseen vähintään 3 palkkaryhmään kuuluvaa asentajaa. Hän pystyy itsenäiseen työhön ja tuntee alan säännöt. Toki hänelläkin pitää olla sähkötöidenjohtaja, joka vastaa tekemisistään, mutta käytännössä tämä asentaja on ammattilainen. Hakoteilä ollaan, jos ammattilaisina pidetään ainoastaan niitä sähkötyönjohtaia, joilla ei välttämättä ole käytännön kokemusta muuta kuin kouluajan harjoitteluista.(Vaikka paperit onkin kunnossa.?

Äänestä

Pitkä kokemus (40 v) antaa kykyä arvioida, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Kaikkein ammattitaitoisin on juuri koulusta tai kurssilta valmistunut (omasta mielestään), seuraavana tulee itseoppinut sähkäri, joka mielestään osaa kaiken tarpeellisen (tunnistaa kolme väriä) olikohan se juuri Köpi?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


valaise yö kirjoitti:

Miten määritellään termi "sähköalan ammattilainen"?
Onko se ammattikoulusta valmistunut sähköalan opiskelija?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu