Kuuntelin mielenkiinnolla pätkän suviseurasaarnaa ja saarnaajan selostusta jossa hän painotti Jumalanlapseutta. Siinä hän asetti ihmisen jatkuvasti pienen paikalle. Kysynkin miksi?
Toisaalta Paavali kannustaa pureksimaan ja toruukin pieniä kasvukyvyttömiä maidonlitkijöitä, koska on olemassa asioita ja kysymyksiä joita ei elämässä ja elämänkokemuksissa voi edes käsitellä tai olla olemassakaan jos tyytyy vain rintaruokintaan. Kuitenkin kaikki kunnia pienokaisille ja herttaiselle pysähtyneelle kielikuvalle.
Onko niin että Jumalanlapseus on aivan ok asia ja kasvu siitä myös aivan luonnollista, kuten itse ymmärrän? Mutta entä sitten?
Toisaalta Paavali kannustaa pureksimaan ja toruukin pieniä kasvukyvyttömiä maidonlitkijöitä, koska on olemassa asioita ja kysymyksiä joita ei elämässä ja elämänkokemuksissa voi edes käsitellä tai olla olemassakaan jos tyytyy vain rintaruokintaan. Kuitenkin kaikki kunnia pienokaisille ja herttaiselle pysähtyneelle kielikuvalle.
Onko niin että Jumalanlapseus on aivan ok asia ja kasvu siitä myös aivan luonnollista, kuten itse ymmärrän? Mutta entä sitten?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eräiden tunnettujen vl-pappien suuri ja aiheellinen huolenaihe on että he ovat joutuneet tunnustamaan todeksi sen että rauhanyhdistyksellä ei palvella Jumalaa. Peusrivijäsen rauhanyhdistykseltä ei edes ymmärrä rauhanyhdistyksen ulkokpuolista Jumalaa joka voisi hallita koko maailmaa ja taivasta.
Mutta Jumalanpalvelukseen pääsee synnintuntoinen Jumalaan ja Jeesukseen uskova rauhanyhdistyksenkin jäsen menelällä sunnuntaina klo. 10.00 kirkkoon Jumalanpalvelukseeen.
Vl-maallikkosaarnaajat eivät enää uskalla kieltää vl-karjaa käymästä kirkossa Jumalanpalveluksessa!
eli soveltuuko kasvun ajattelu Jumalanlapseuteen.
Jos joku kehtaisi linkittää Paavalin lauseen tähän "älkää olko kuin imeväiset...". Siinäpä olisi saarnan aloittajalle kova pala purtavaksi!
En ole tarkoittamassa tätä lyömäaseeksi vaan vakavaksi kysymykseksi, ja kysymyksiä olisi toki muitakin.
kaikki on väliaikaista