Saatte sitten Euroopan kalleinta ruokaa.
Muutenkin on turha valittaa nykytilannetta tukiruletissa, keskustalaiset keksivät kilvan uusia tukimuotoja, oikein pikavauhdilla.
Käsi on saatava kansalaisen taskuun ja siirrettävä rahat sieltä maajusseille milloin minkäkin tuen maksamiseksi.
Muutenkin on turha valittaa nykytilannetta tukiruletissa, keskustalaiset keksivät kilvan uusia tukimuotoja, oikein pikavauhdilla.
Käsi on saatava kansalaisen taskuun ja siirrettävä rahat sieltä maajusseille milloin minkäkin tuen maksamiseksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keskustalle kaikki se, mikä keskustalle kuuluu (eli rehellisten rahat).
Ruoka onkin halpaa!
Tuore uutinen kertoo ruuan hinnan nousseen rajusti alkuvuodesta. Ruoka on kuitenkin edelleen huomattavasti halvempaa kuin viime vuosikymmenellä.
Ruokaa vähemmällä työllä
Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.
Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.
Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.
Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.
Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.
Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.
Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.
Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!
Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.
Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.
- Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
- Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.
Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?
- Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.
Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.
- Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.
Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.
- Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.
Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.
- Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.
- Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.
Nyt kannattaa syödä terveellisesti
Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.
Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).
Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.
Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.
- Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.
- Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.
- Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.
Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.
- Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.
Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.
- Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.
Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.
-Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.
TEKSTI TOMMI PARKKONEN
[email protected]
SINÄ VERTAILLA JOS HALUAT MITÄ VAIN MUTTA, TOSIASIAT KYLLÄ PUHUVAT AIVAN MUUTA.EI PIDÄ VERRATA AINA TUTKIMUSTULOKSIIN KOSKA IHMISILLÄ ON ERINLAISET TULOT JA MENOT.TÄMÄNKIN TULOSOPIMUKSEN TULOT ON SYÖTY JO AJAT SITTEN KAIKKIIN MAKSUIHIN RUOKA OSTETAAN SITTEN SILLÄ LOPUILLA €
Ruuan hintaa pidetään valtiovallan toimesta halpana lähes kaikkialla maailmassa.
Kaupunkien joutoväen mielen tyynnyttämiseksi maajusseja halveksutaan.
Julius Caesar maksoi "leipää ja sirkushuveja", jotta olisi saanut äänestäjiä roomalaisesta joutoväestä.
Näin se vaan menee. Maajussin kohtalo on ottaa kaupunkien viha vuodesta toiseen.
Selitystä löytyy, kun haetaan ammattiselittäjät selittämään.
Mutta onko selityksissä huomioitu kaikki?
Vai tuodaanko esiin vain näkökohdat, joilla kyetään todistamaan oikeaksi se, mitä halutaan todistaa?
Ruokahan tuleekin taas sitä kautta kalliimmaksi, kun polttoaineen hinta nousee ja ruokaa lähdetään hakemaan sieltä Sukarin kaupasta jne.
Hitleri se vasta maajussi oli!
Auvoisessa pastoraalimaisemassa käyskenteli Gertrud ja hänen hoitamansa karja kaupunkilaisten hyväksi!
(sittemmin tekivät sosialistit ja muut demarit pornograafielokuvaa tuosta maisemasta)
Nyt kannattaa syödä terveellisesti
Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.
Eivät noudattaneet lakeja maajussit silloinkaan.
Äkkiä nyt MTK/kepu keksimään, millä kupataan rehellisten ihmisten rahat tuottajalle.
Kansalaisilla jää aivan liian paljon rahaa laitettavaksi jonninjoutavuuksiin.
MTK voisi pistää pystyyn kilpailun, jossa maajussit keksivät kaikenlaisia uusia tapoja, joilla tulonsiirrot näpsäkästi toteutetaan keskustan avulla.
Paras ehdotus toteutetaan ja myös ne huonommat, kyllä kansa maksaa.
Sitähän maksetaan jo tukien muodossa etukäteenkin.
Esimerkiksi sellainen tuki on keksitty, että maksetaan tuottajalle siitä, ettei rääkkää eläimiään.
Ei kuluttajan maksama kokonaishinta ole siinä hintalapussa, josta Anttila tahtoo poistaa ALV:n osuudenkin, hämätäkseen lisää vanhoja mummoja.
kelpaa omat ja vartetut on kun KIRKKO,VALTIO ja KUNNAT kaikki sinne SUURI SUUUUU JA LEVEÄMMI POHJA