Sen sijaan, että kokoajan voivottelisi sitä, että on yksin, voisi välillä kysyä, että miksi ei pitäisi/saisi/voisi olla yksin. Niin, miksi? Itselleni tulee mieleen nämä vaihtoehdot:
-Yleinen mielipide yhteiskunnassa on, että ei saa olla yksin
-Olemme aivojemme toiminnalta laumaeläimiä
-Yksinäisyys tuottaa mielipahaa, kun taas seuraelämä mielihyvää; olemme ohjelmoitu tekemään sitä, mikä johtaa mielihyvään
Kolmas kohta luottaa siihen oletukseen, että elämän pitäisi olla kivaa; että niitä toimintamalleja, jotka laittaa aivomme tuntemaan hyvää oloa, pitäisi noudattaa. Itse olen kuitenkin viimeaikoina miettinyt paljon sitä, että miksi yleensä pitäisi olla onnellinen ja seurata niitä polkuja, jotka tekee minut onnelliseksi. Mitä onni edes on?
Kun katson Facebookissa kuvia, joissa ihmiset ovat bilettämässä ja nauravat ja hymyilevät niin että posket melkein halkeavat, mietin, että miksi pitäisi. Suuri osa ihmisistä tuntuu ottavat asian itsestäänselvyytenä; pitää tehdä asioita, jotka laittaa suupielet nousemaan korviin. Mutta mitä on onni? Ovatko he onnellisia?
Se että haluamme olla onnellisia on evoluution aikaansaama käyttäytymismalli. Pelkään, että elämä on liian yksitoikkoista, kahlittua ja rajattua jos vietän sen vain noudattaen niitä ennalta päähäni ohjelmoituja malleja, jotka johtaa onnen tunteeseen. En hlausisi olla niin yksinkertainen. Sellainen elämä vaikuttaa minusta liian pinnalliselta ja ohjelmoidulta ja jotenkin niin...jotenkin niin... mikä se sana olisi? Keksiikö kukaan mitä sanaa haen?
-Yleinen mielipide yhteiskunnassa on, että ei saa olla yksin
-Olemme aivojemme toiminnalta laumaeläimiä
-Yksinäisyys tuottaa mielipahaa, kun taas seuraelämä mielihyvää; olemme ohjelmoitu tekemään sitä, mikä johtaa mielihyvään
Kolmas kohta luottaa siihen oletukseen, että elämän pitäisi olla kivaa; että niitä toimintamalleja, jotka laittaa aivomme tuntemaan hyvää oloa, pitäisi noudattaa. Itse olen kuitenkin viimeaikoina miettinyt paljon sitä, että miksi yleensä pitäisi olla onnellinen ja seurata niitä polkuja, jotka tekee minut onnelliseksi. Mitä onni edes on?
Kun katson Facebookissa kuvia, joissa ihmiset ovat bilettämässä ja nauravat ja hymyilevät niin että posket melkein halkeavat, mietin, että miksi pitäisi. Suuri osa ihmisistä tuntuu ottavat asian itsestäänselvyytenä; pitää tehdä asioita, jotka laittaa suupielet nousemaan korviin. Mutta mitä on onni? Ovatko he onnellisia?
Se että haluamme olla onnellisia on evoluution aikaansaama käyttäytymismalli. Pelkään, että elämä on liian yksitoikkoista, kahlittua ja rajattua jos vietän sen vain noudattaen niitä ennalta päähäni ohjelmoituja malleja, jotka johtaa onnen tunteeseen. En hlausisi olla niin yksinkertainen. Sellainen elämä vaikuttaa minusta liian pinnalliselta ja ohjelmoidulta ja jotenkin niin...jotenkin niin... mikä se sana olisi? Keksiikö kukaan mitä sanaa haen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä minä 100x enemmän haluaisin kuulua niihin massaihmisiin jotka käyvät bilettelemässä ja ovat posket ratkeamaisillaan onnellisen näköisiä niissä kuvissa.
Turha omalla kohdalla ainakaan yrittää keksiä mitään, mikä olisi parempaa tässä yksinäisyydessä ja epänormaliudessa, joka on jo niin vakavalla asteella etten enää edes halua normaaleiden joukkoon bilettelemään vaikka pyytäisivätkin. Ainahan se jää vähän kaivertamaan jälkikäteen kun on jättänyt lähtemättä ja yrittää uskotella että samaa kitumista siellä ihmisten keskellä se olis kuitenkin ollut kuten ennenkin. Mikä asiassa olisi muuttunut? En voi koskaan kuulua heihin.
Kenties se hakemasi sana on "ennalta-arvattava" tai jokin. Kovin ennalta-arvattavastihan se kaikkien elämä ympärillä näyttää menevän; otetaan asuntolainaa ja hommataan oma osakeluukku. Ehkä se yksi lapsikin pitää putkauttaa ja vähän ajan päästä aletaan suunnittelemaan oman talon rakentamista. Ehkä vähän lisää lapsia ja siinäpä sitä sitten eletään "onnellisena" elämä loppuun, ellei kokeilla (avio)eroa ja aleta alusta. Onhan se tavallaan tylsää.
"kyllä minä 100x enemmän haluaisin kuulua niihin massaihmisiin jotka käyvät bilettelemässä ja ovat posket ratkeamaisillaan onnellisen näköisiä niissä kuvissa."
Mutta miksi haluat? Siksi että aivosi on ohjelmoitu haluamaan niin. Onko se tarpeeksi hyvä syy?
"Turha omalla kohdalla ainakaan yrittää keksiä mitään, mikä olisi parempaa tässä yksinäisyydessä ja epänormaliudessa, joka on jo niin vakavalla asteella etten enää edes halua normaaleiden joukkoon bilettelemään vaikka pyytäisivätkin."
Ei ole olemassa sellaista kuin normaali tai epänormaali.
"Onhan se tavallaan tylsää."
Niinpä! Ihmiset vain menevät ennalta säädettyä uraa pitkin hautaan kysymyttä koskaan miksi.
Nihilistin piirteitä...
se sana sopia? Ihminen ei hallitse omaa elämäänsä eli hän on lammas, elämäntilanteiden ja ihmisten johdateltavana. Yksilöllä ei ole OMAA päämäärää, on vain yleinen tavoite: elää onnellinen elämä!