Jos nuoruudessa oli jotain kivaa, niin se, että luuli kaikkien ihmisten olevan samanlaisia, tavallaan. Jos itse opiskeli - oikeastaan kaikki opiskeli. Jos itse bailasi - kaikki bailasi. Jos itse sai hyvän ammatin - kaikki saivat. Kosketuspinta maailmaan ja elämään pyöri aika tiiviisti itsen ympärillä.
Mitä vanhemmaksi elää sitä vähemmän on "omankaltaisia" ihmisiä. Joku narisee jostain toinen toisesta asiasta. Mikä kummallisinta, että meidän ikäisissä on elämän perustarpeiden äärellä vielä ihmisiä, jotka sanovat jopa ääneen "ei noin voi sanoa".
Ja mikä ettei, voi sanoa tai olla sanomatta. Yksi on yhtä mieltä toinen tosita. Jos joku haluaa puhua seksistä tai naimisesta, niin puhukoon. Täälläkin, julkisesti. Parempi ehkä oikeastaan niin, kuin mennä julkisille paikoille puolipöllyssä horisemaan, onko se hyvää eestä vai takaa.
Kovin tiukkapipoisia meistä vaan näyttää iän myötä tulevan. Missä on se innokas elämänjano uusille asioille ja ihmisille. Saa olla mummo tai vaari, pilkettä silmäkulmaa ja iloisia nauruja.
Iloinen tyhjän nauraja saa hymynaaman ja pitkän iän!
HTZAn jutuista saa tietysti kukin ottaa herneet mutta minusta noissa jutuissa on taka-alalla jotain ironista pilkettä. Voin olla väärässä, toivottavasti en!
Mitä vanhemmaksi elää sitä vähemmän on "omankaltaisia" ihmisiä. Joku narisee jostain toinen toisesta asiasta. Mikä kummallisinta, että meidän ikäisissä on elämän perustarpeiden äärellä vielä ihmisiä, jotka sanovat jopa ääneen "ei noin voi sanoa".
Ja mikä ettei, voi sanoa tai olla sanomatta. Yksi on yhtä mieltä toinen tosita. Jos joku haluaa puhua seksistä tai naimisesta, niin puhukoon. Täälläkin, julkisesti. Parempi ehkä oikeastaan niin, kuin mennä julkisille paikoille puolipöllyssä horisemaan, onko se hyvää eestä vai takaa.
Kovin tiukkapipoisia meistä vaan näyttää iän myötä tulevan. Missä on se innokas elämänjano uusille asioille ja ihmisille. Saa olla mummo tai vaari, pilkettä silmäkulmaa ja iloisia nauruja.
Iloinen tyhjän nauraja saa hymynaaman ja pitkän iän!
HTZAn jutuista saa tietysti kukin ottaa herneet mutta minusta noissa jutuissa on taka-alalla jotain ironista pilkettä. Voin olla väärässä, toivottavasti en!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse kun kehuu itsensä niin aina on kehutuksi tullut. Olisit vain HTZA kirjoittanut omalla nimimerkilläsi. Oltaisiin saatu taas annos ironiaa lisää. Voi hyvä ihme sun kanssa.
minun. Minä en koskaan kirjoita muulla nimimerkillä kuin HTZA:lla.
Olen joutunut puolustautumaan tästä monta kertaa ja minun on mahdoton sitä todistaa koska en ole rekisteröitynyt.
Voin vain vakuuttaa, sinulle ja muillekin, että minä olen rehellinen mies, enkä, koskaan feikki.
Jos minua joku puolustaa tai haukkuu niin se on hyvä, saammehan aina uutta keskusteltavaa, mutta minun tekstissäni on aina alla HTZA, sitäkin nimmaria käytetään joskus väärin, mutta sille minä en voi mitään.
minä näen hatsan kirjoitukset pikku näppäränä kettuiluna
Taustalla toisten suohon laulanta,että silleen ,minä olen aina kannattanut että kaikki vois vapaasti kirjoittaa.
Kaikista asioista,omalla tyylillään ilman että joku kehottaa poistumaan ja sillä pahoittaa toisen mielen.
Toivoisin että kirjoittajat ei antais ivaajille periksi vaan palsta pysyis monimuotoisena,ei voi olla ainoostaan yhtä tapaa ja yhtä totuutta
aika erilaisista maailmoista.
Minulle kyllä aukeni jo aikaisin, että olemme erilaisia ja teemme erilaisia asioita.
Minusta nämä palstat ovat kaikenlaisille kirjoituksille, sääntöjen puitteissa.
Jos joku narisee, se voi olla hänelle itselleen helpotus? Kukaan tuskin voi näitä palstoja muokata haluamakseen, joten antaa kaikkien kukkien kukkia.
Puhukoon siis kukin mitä puhuu, kunhan puhuu. Tosin erimielistenkin mielipiteet pitäisi hyväksyä, eikä kerätä vastustuskuoroa.
Minä en pidä tiukkoja pipoja, ja jokaikinen päivä älyni loppuun asti opettelen uutta, päivittäin.
opiskele nimittäin,nyt on läppärin ihmeellinen mailma menos,onneton kielitaito rajoittaa.
Sit mä olen tutkinu sitä et,ehrinks mä kuolla ennen kuin aikuistun?,vähä huonolt näyttä.
Mis sää ole luuranu ?kunnei ol näkyny?
aikuistumisesta minullakin.
Paljon olisi uusia ja ihmeellisiä asioita opittavana.
Multa on jotenkin runosuoni kuivettunut, ei oikein osaa kirjoittakaan mitään. Pää tyhjentynyt ajatuksista. :))
käsiä yhteen ,jospa se runoratsu nousis tuhkasta.Olen mä lueskellut mutta kirjoittelu on ollut takkuista,paljolti sairauden takia,siis likan.
Viime työjaksolla tajusin nuoruuden haaveen toteutuneen ,et jotain hyvää sentään.
mielessäni, ja tyttäresi myös, toivoen kaikkea hyvää.
Olipas onnekasta, että huomasit haaveen tulleen todeksi. Ei monesti noin päin muistakaan ajatella, siis huomata olevansa onnenpekka. Ottaa kaiken itsestäänselvyytenä.
palstaa joutavana,sanoisin kumminkin että tääl on monta hyvää "tyyppiä" jotka kirjoituksillaan on monesti piristäneet.
Joko oot ollut mustikka suu?
ajatuksiani.
Miksi etäännymme ajatusmaailmassa toisistamme iän lisääntyessä? Onko vika iässä vai kokemuksissamme?
Mielestäni meidänikäiset naiset ovat hyvin ahdasmielisiä. En ole lähes lainkaan enää tekemisissä ikäisteni naisten kanssa, en voi mitenkään samaista heihin. Suorastaan välttelen ja kartan ikäisiäni naisia koko ajan. Mutta puolustuksekseni voin kyllä sanoa, että olen aina ollut originelli ja naiset eivät aina hyväksy ulkonäköäni, tyyliäni ja ajatusmaailmaani.
Kumma kyllä kuitenkin, olen tekemisissä nuorten ja nuorempien naisten kanssa työni puolesta ja tulen kyllä heidän kanssaan hyvin juttuun. Samoin anoppini ja anoppini sisko ovat hyviä ystävättäriäni ja teen laiva-ja ostosreissuja heidän kanssaan. Erikoinen tyylini ei heitä häiritse lainkaan vaan saan olla oma itseni heidän seurassaan.
Tiedä häntä, mistä sitten johtuu, mutta viihdyn enemmänkin lasten, nuorten, miesten ja vanhusten seurassa.
Olen huomannut että viiskymppistä naista saa arvostella, halventaa ja haukkua kuka vaan, missä vaan, millon vaan. Ulkonäkö, ajatukset (vaikka ne pitäisi omana tietonaan), vaatteet, aina on joku jolla on terävä mielipide asiasta. Joo niin, ja ne vaihdevuodet, niistä sitä riemua riittääkin ulkopuolisille, jotka ei edes tiedä missä mennään.
Pidetään mieluummin yhtä, me vanhenevat naiset, eikä liata omaa pesää. Vanhenevat naiset, niinpä. Eikö kukaan muu vanhene kuin 50 nainen? Ei nuoremmat, ei vanhemmat, eikä miehet varsinkaan? Samalla tavalla se aika muillekin tikittää.
Jokainen on yksilö, myös meidän ikäisenä. Sukupuolesta riippumatta.
sinä päivänä, kun 50:n virstanpylväs ohitetaan. Toivon ainakin lapsenomaisuuteni säilyvän vielä toiset 50 vuotta.
Moni alkaa odottaa jo kuolemaa, elämä eletty, oppiminen ohitettu. Ennenvanhaan annettiin lahjaksi keinutuoli tai kävelykeppi; onneksi ei sentään enää. Ihanilta työkavereilta sain iloisen risteilyn lahjaksi, sopivassa seurassa.
Seuran sopivuus ei ole ikäistemme ongelma. Kyllä aivan samaa näyttää tuo teini-ikäinen nuoriso kokevan. Täytyy olla samanhenkinen ja jopa pukeutua samalla tavalla ennenkuin voi kuulua joukkoon. Niin pitkälle sentään emme toivottavasti mene!
Palstalla toki on toivottavaa ja sallittavakin kaikenlaiset mielipiteet, eikä seuraansa ole varaa valita. Se, mitä en siedä hikeentymättä täällä sen enempää kuin livenäkään, on toisten mielipiteiden ivaaminen ja pilkkaaminen, latistaminen ja henkilökohtainen ilkeily. Se, mitä täällä odotaan yhtä lailla kuin naamatustenkin, on hyvän kasvatuksen kautta tuleva kohteliaisuus ja kunnioitus toista kohtaan. Kaikkihan eivät sitä osaa, ja taitaa olla tässä iässä myöhäistä myös oppia.
Sairaudelle ei voi mitään - aina. Kaikki sairaudet eivät ilmoita säryllä ja kuumeella olemassaolostaan. Dementiaa tai mielen sairauksia on vaikea itse huomata; useimmat eivät huomaa.
missä on noin ihania työkavereita, joilta saa risteilyn lahjaksi?
Minulta puhkottiin ruuvinaulalla autoni takarengas viimeisenä työpäivänä, että silleen!
tässä maassa saa mistään puhua tai leimataan eriskummalliseksi.
Muistan aikoinaan kun muutimme takaisin tänne kylmään pohjolaan ja menin eka kertaa tansseihin täällä puheliaana,iloisena neitokaisena, multa kysyttiin "oletko humalassa"?
Vastasin siihen "eikö suomessa saa puhua ellei ole humalassa"? Siihen loppuivat ne kommentit.
En kyllä löytänyt päämäärää, ideaa tälle voihkaisulle. Ei kai ollut tarkoituskaan. Voi-voi.