1.a)Saako AINA starttirahan kun perustaa yrityksen?
b) tarvitseeko rahan maksaa takaisin?
c)mistä rahaa voi anoa?
2.Luetaanko koirakennel tai eläintarvike liike yritykseksi?
3.Onko yrittäjyys koulutus/kurssit pakollisia?
b) tarvitseeko rahan maksaa takaisin?
c)mistä rahaa voi anoa?
2.Luetaanko koirakennel tai eläintarvike liike yritykseksi?
3.Onko yrittäjyys koulutus/kurssit pakollisia?
Vastaukset 14
Vanhimmat
1a) Ei, starttirahat käsitellään tapauskohtaisesti, sen käsittelee työvoimatoimistosi.
1b) Ei, taino voisin kuvitella että takaisinperintään on oikeus mikäli väärinkäytösiä ilmenee..
1c) kts. 1a
2. Kyllä. Se tarvitsee y-tunnuksen.
3. Ei, mutta hyväksilasketaan kun haet starttirahaa, käytännössä taitaa olla aika pakolline.
En ole itse hakenut, mutta selvittelin asiaa parisen vuotta sitten.
Mulle sanottiin että homma toimii parhaiten niin, että käyt työkkärisi järjestämän yrittäjäkoulutuksen, sit teet yrityssuunnitelman laskelmat ja meet sen kaa jonnekkin arvioimaan yritystäsi (muistaakseni jossain tekesin piirissä tämmöstä tarjotaan ilmaiseksi) ja sitten tilaan työkkäristä starttirahahakemuspaketin ja kasaat ne paperit yms. yhteen nippuun ja pistät työkkärii ja sit pyörittelet sormia kunnes saat vastauksen.
Tämä kaikki pitää tehdä ennen yrityksen perustamista.
Jos starttiraha menee oikeaan tarkotukseen niin sillon ei tarvitse maksaa takaisin?
Jos yrityksen perustaa ihminen, jolla ei ole mtn tutkintoa taustalla, niin voiko semmonenkin perustaa yrityksen?
Kyllä, starttirahaa ei tarvitse maksaa takaisin. StarttiLAINAT on erikseen.
Kuka tahansa voi alkaa ammatinharjoittaksi mutta kun tunnut olevan aika pihalla hommasta suosittelen kyllä ottamaan asioista enemmän selvää, osta vaikka joku kirja.
Itse aikoinaan kun perustin toimaria huomasin http://www.yrityssuomi.fi/ sivuston hyväksi lähteeksi, kannattaa lukasta useampaan kertaan läpi jotta homma jää mieleen.
Sit on noita starttipaketteja joita voit ostaa, niissä sulle tehdään tunnukset ja kaikki valmiiks.
Jos käytät starttirahan liiketoimintaan, etkä ole huijannut missään tiedoissa, ei sitä tarvitse maksaa takaisin.
Yrityksen voi perustaa kuka tahansa täysi-ikäinen, juridisesti omia toimiaan itse säätelevä ihminen tai toinen yritys. Koulutuksella ei ole merkitystä, muuta kuin sillä että jos haet starttirahaa ja perustat uuden yrityksen etkä ole ennen ollut yrittäjänä, tulee sinun käydä yrittäjäkurssi. Muilla tutkinnoilla ei tässä yhteydessä ole merkitystä starttirahan suhteen, se, miten helppoa yrittäjyys on kouluttamattomana, on asia erikseen.
ymmärretään koirankasvatus ja pentujen myyminen ei ole liiketoimintaa, Kennelliiton valvonnan alaisuudessa olet sitoutunut ettet tee kasvatustyöllä bisnestä. Pentutehtailu on sitten oma lukunsa mutta sekään tuskin on starttirahan piirissä.
Koirahoito ja eläintarvikeliike on tietysti liiketoimintaa.
bisnestä, eli liiketoimintaa silloin, jos koiria pentuja tuotetaan riittävän paljon. Kennelliiton sopimusten mukaan pennuilla ei tehdä bisnestä siinä mielessä, että niitä ei myydä huonoihin perheisiin tarkoituksella eikä narttuja rasiteta liian useilla poikueilla tai muuten tehdä rahaa koirien kustannuksella. Jos narttuja on tarpeeksi, niin verottajan pentuluvut helposti ylittyvät, mutta eri asia on sitten, että onko se kannattavaa.
Taas yksi joka vastailee yhtään tietämättä asiasta.
Verottajan silmissä kasvatustoiminta on liiketoimintaa siinä missä mikä tahansa liiketoiminta. Kennelliitto ei ole, eikä edes voi, sitouttaa kasvattajia siihen että he eivät maksaisi asianmukaisia veroja ansaitsemasta tulostaan. Verottaja katsoo kasvatustoiminnan harrastustoiminnaksi mikäli kasvatustyö on hyvin pienimuotoista ja ei- säännöllistä joka tarkoittaa sitä että yhtä pentuetta ei synny joka vuosi. Kuka tahansa kasvattaja, tekeepä se kuinka pienimuotoisesti tahansa, saattaa saada verottajalta selvityspyynnön jonka perusteella verottaja arvioi sen onko kasvatustoiminnasta syntynyt verotettavaa tuloa.
Suomessa toimii joitakin kenneleitä liiketoimintana ja näitä kenneleitä ei pidä sekoittaa pentutehtailuun. Erona näille on se että liiketoimintana toimiva kennel maksaa asianmukaisesti veronsa alveineen, hoitaa yleensä mallikelpoisesti " työvälineensä" eli koirat, tilat ovat asianmukaiset ja tarvittavat selvitykset on tehty myös lääniin. Kasvattaja on yleensä hyvin perillä rodusta, sen terveydentilasta ja muista kasvatustoimintaan liittyvistä asioista ja yleensä hän satsaa paljon rahaa jalostusmateriaalin hankintaan.
Pentutehdas taasen ei maksa veroja, myy jatkuvasti pentuja, yleensä ilman papereita, pennut ja siitokseen käytettävät koirat ovat ala-arvoisissa tiloissa ja muutoinkin hoito huonoa. Usein tätä huonoa hoitoa käytetään myös myyntikeinona jolloin vedotaan ostajan sääliin "pelastaa" koira / pentu näistä tiloista.
" jalostusmateriaali " hankitaan usein ilmaiseksi, löytökoira tms, ja tämä tehtailija on usenmiten hyvin huonoilla tiedoilla varustettu.
Se että miten kannattavaa asianmukaisesti hoidettu kennelinpito on, onkin sitten aivan eri asia.
Pentutehdas ei ole juridinen termi. Liiketoiminnan määrittelyssä termillä ei ole merkitystä.
Lainsäädännössä katsotaan tarkkoja kriteereitä, kuten liikevaihdon suuruutta, verovelvollisuutta, yms.
Termi pentutehdas ei kuulu tähän harjoitukseen lainkaan. Koira kun koira.
Taas meni väärin, pentutehdas on juridinen termi ja se on myös käräjäoikeuksissa käytetty.
Se pitää sisällään tietyntyyppisen kasvatustoiminnan koirilla ja nimike on vakiinnuttanut asemansa.
Se on liiketoimintaa samassa määritteessä kuin esim. ravintola- tai rakennustoiminta jota pyöritetään pimeällä työvoimalla. Erona on se että summat pysyttelevät murto- osassa edellä mainittuja.
Käräjäoikeus ei luo juridisai termejä. Sellaisia voi syntyä vain lakien esitöissä, laeissa ja korkeimman oikeuden päätöksissä.
Haluan nähdä sen käräjäoikeuden päätöksen, jossa käytetään termiä pentutehdas. Yksikään ei sellaista käytä, koska se olisi kunnianloukkaus. Sellaista tuomioistuin ei itse tee.
VAstaan vain starttirahaan koskeviin kysymyksiin, en puutu kenneltoimintaan ja sen liitymiseen liiketoimintaan, koska siitä en varmaksi tiedä, mutta jos ajatellaan esim. eläintarvikekauppaa, eli ihan yritystä, jonka perustat, saat y-tunnuksen, niin ensinnäkin
Marssi ihan ensin paikkakuntasi yrittäjille tarkoitettuun uusyrityskeskus-järjestöön. Sieltä saat apua yrityksen perustamiseen, täyttävät kanssasi paperit alusta asti sekä antavat järkeviä neuvoja, tekevät kanssasi tuottavuuslaskelmat että onko yritysideasi kannattava jne. Sitten kun yritys on paperilla perustettu, rekisteröity prh:ssä, haet starttirahaa työkkäristä. Sitä yleensä saa, kun yrittäjä saa ns. puoltavan lausunnon edellä mainitulta järjestöltä.
STarttirahaa ei tarvitse maksaa takaisin, ellet lopeta yritystoimintaa kesken kaiken ja ota starttirahaa vastaan ilmoittamatta lopettamisestasi tms. Jos et huijaa, et joudu maksamaan takaisin. Rahaa anotaan siis työkkäristä. Rahan saaminen edellyttää yrittäjäkurssia, joka on mahdollista suorittaa myös netitse, yleensä suoritetaan livenä käymällä pari iltaa viikossa maksimissaan kursseilla kuuntelemassa asiantuntijaesityksiä yrittäjyydestä.
STarttirahalle voi anoa myös jatkostarttirahaa varsinaisen aloituskauden jälkeen. Jatkostarttirahaa myönnetään, jos katsotaan että liikeidea on toimiva, mutta ei ole vielä saavuttanut vakaata kannattavaa pohjaa ja tarvitsee sitä niin ollen pysyäkseen vielä markkinoilla tai jotain. Tähän vaikuttaa pitkälti käsittelijävirkailija, kuka kohdalle napsahtaa.
Kiiitos osalle porukoille asiallisista vastauksista! :)
kuinka suuri summa on se starttiraha?
Määrä riippuu täysin myöntäjästä, sillä se on harkinnanvarainen. Voi olla, että et saa mitään. Tavallisimman myönnetään n. 650 euron kuukausittainen summa 4:ksi tai 6:ksi kuukaudeksi. Sen jälkeen voit hakea vielä jatkoa yleensä 4:ksi kuukaudeksi. Kysy asuinpaikkakuntasi työkkäristä. Paikalliset olosuhteet ja elinkeinoelämän rakenne vaikuttavat toki asiaan. Jos perustat pizzerian kylälle seitsemän muun viereen ja aiot kilpailla hinnoilla jonka starttiraha saattaisi mahdollistaa, et varmasti sitä starttirahaa saa. Sen ei saa vääristää kilpailua tai tuoda epäterveen määrän kilpailua markkinoille yms...
Huomaa, että laki muuttui vuodenvaihteessa siten, että starttirahaa saa max. 18 kuukaudeksi. Käytännössä kuitenkin rahat kaivetaan samasta momentista kuin työllisyysvarat ja niitä on vähennetty. Rahojen tulee myös riittää koko vuodeksi, joten niitä jaetaan säästeliäästi.
Tässä oiva esimerkki suomalaisesta politiikasta; voidaan kehuskella että starttirahaa saa jopa 18 kuukaudeksi, mutta käytännössä sinä tai kukaan muukaan rahoja hakeva ei koskaan tule niitä niin paljoa näppeihinsä saamaan. Luonnollisestikaan asiasta ei voi valittaa tai se ei ainakaan johda mnnekään, kun asia perustellaan niin, että on käytetty sitä harkintaa...