Olen 19 vuotias hyvännäköinen ja älykäs poika mutta minulla ei ole yhtään kavereita. Ulospäin en vaikuta lainkaan sellaiselta että ei ole kavereita. Todellisuudessa vietän suurimman osan vapaa-ajastani yksin tietokoneella istuen. Minulla oli kavereita kauan sitten, mutta ne katosivat kun rupesin pelaamaan nettipelejä. Lopetin niiden pelaamisen jo vuosi sitten kun kyllästyin ja halusin asioiden muuttuvan. Miten siis saan kavereita? Tähän saan aina vastauksia tyyliin, että mene ulos tuulettumaan. Jos menen lenkille tai yksin syömään jäätelöä puistoon, en taatusti saa sieltä kavereita. En ole luonteeltani epäsosiaalinen ja itsetunto on kohdallaan, mutta nykyisestä tilanteesta puhuminen muille ihmisille tuottaa vaikeuksia ja hävettää. Esim. jos ihmiset kysyvät mitä teit tänään tai miten viikonloppu meni, on vaikea kertoa tosiasia että istuin koko päivän tietokoneella yksikseni, koska ei ole yhtään kavereita. Minkään harrastusten pariin on vaikea lähteä hankkimaan kavereita, kun en ole kiinnostunut mistään erityisestä jota voisi alkaa harrastamaan. Eivät kaikki ihmiset edes harrasta mitään erityistä vaan viettävät muuten vaan aikaa kavereiden kanssa. Monta vuotta kestänyt eristäytyneisyys on vaikuttanut myös sosiaalisiin taitoihin enkä välttämättä osaa käyttäytyä normaalisti oman ikäisessä seurassa, koska silloin kun viimeksi oli kavereita, olin paljon nuorempi.
Osaatteko auttaa?
Osaatteko auttaa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
nuorten raamiksesta.
Etsi samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.
Eiköhän jokunen paikka tule mieleen.
Ihan vaikka menet niihin tapaamisiin missä nettipelejä pelataan.. Siellä löytyy varmasti paljon sellaisiakin jotka niiden tapahtumien ulkopuolella tekevät jotain muutakin. Ainakin omat kaverini, jotka eivät varsinaisesti ole mitään nörttejä käyvät aina välillä niissä. Ja mikset ottaisi vanhoihin kavereihisi yhteyttä. Ihan varmasti löytyy joku vanha porukka joka yhä kokoontuu.. 19- vuotiaat pojat ei käyttäydy sen kummemin kuin ottavat kalja tuopin käteen ja valomerkin jälkeen keksivät kolttosia ja metsästävät yöseuraa kerätäkseen jotain ihme pisteitä. Vähän vanhemmat on jo sit vähän fiksumpia. Mene paikalliseen johonkin baariin vaikka jossa tiedät että käy suurin osa ikäisistäsi (usein se ainut k18 paikka) ja bongaa joku vanha tuttu ja lyöttäydy porukkaan. Monesti ihmiset kyllästyvät vanhoihin naamoihin ja on piristävää kun uusia tulee. JA se on sit semmonen asia ettei meinaa mitään, että oletteko ennen olleet kavereita. Heittäydy mukaan ja mene virran mukana. Vaikka aluksi taka-alalla. Ei tarvi kertoa kellekään ettei oo kavereita. Asiat menee omalla painollaan ja muista itse olla aktiivinen osapuoli.
Itse löysin kavereita yhdistystoiminnan kautta. Myös partiosta olen saanut pari kaveria. Aloita siis semmoinen harrastus,josta olet kiinnostunut. Jos sinua kiinnostaa esim. luonto,liity vaikka Suomen latuun tai partioon. Jos taas matkailu kiinnostaa,mene vaikka ryhmämatkoille,joita matkatoimistot ja jotkut yhidstykset järjestää. Myös kansalaisopiston kurssit ovat hyviä paikka tutustumaan uusiin ihmisiin. Niissä tapaa yleensä samanhenkisiä ihmisiä,joista voi keehkeytyä hyväkin ystävyyssuhde. Niin kuin sanottu,kukaan ei tule kotoa hakemaan.
Myös koulusta tai työpaikalta voi saada hyviä kavereita,jopa ystäviäkin.
Eli ei muuta,kuin rohkeasti ihmisten ilmoille ja juttelemaan niitä näitä! Siitä se lähtee.
saat melko varmasti ainakin yhden kaverin. Tietenkään nekään kaverit eivät välttämättä jää ihan pysyviksi, mutta ehkä jonkun vuoden taas pärjäät. Opiskelutoverin kanssa ainakin on jotakin yhteistä juteltavaa.
Sitten kun/jos löydät tyttökaverin, niin sitten taas elämässä puhaltaa uudenlaiset puhurit... Semmoista.
itse olen kylläkin 15v ja mul on kyl vaan 2 hyvää kaveria ja olen kyllä yrittänyt juuri päästä omalla alueella sosiaaliselle puolelle kun kävin kouluakin muualla niin ei tunne paljoa ketään ja juuri nyt kaverit on mökeillä/muualla niin istun koneel jo kuudettapäivää ja itse en oikein yksin tee mitään liikunnallista (paitsi nosta painoa) ellei joku kaveri tule mukaan
kyllä enemmän kavereita kuin useimmalla tälle palstalle kirjoittelevalla. Kiinnostaisi tietää että miten monta niitä sitten pitäisi oikein olla: 10 vai 20?
Hyvä kysymys.
En itsekään ole "sosiaalisesti rajoittunut" vaan elämä on kaikottanut kaverit. Lukioon meno, sitten amk.. Syyllinen olen myös.
Vain poikaystäviä ollut, siskot ja mese"kaverit". Nyt kun olen kesätyöpaikassa, niin voi jutella työkavereille. Syksyllä muutan kimppakämppään niin ainakin niille kerkee juttelemaan. Ehkä muutto kimppakämppään avaisi tiet? Opiskelu on toinen, joka avaa hetkeksi portit.
Puhun vain juttelemisesta, koska haluan jutella :P Niinkään oleminen ei ole mun juttu, koska sitä voi harrastaa poikakaverin kanssa xD
Ehkä hieman heikkoja neuvoja olet saanut... Kyllä valtaosa noista neuvoista pätisi jos sinulla olisi se yksikin tuttu joka tuntisi ihmisiä... Muuten voi olla heikkoa.
Netin kautta pystyy tietysti helposti tutustumaan ja kokeile erilaisia palstoja minne jätät omat yhteistietosi mailiosoitteesi tms. Kerrot sitten jotakin itsestäsi... Ainoa huono puoli on siinä että yrittäjiä riittää ja jos olet vähänkin syrjäisemmältä seudulta niin voi olla vaikeampaa saada seuraa.. Sekin huono puoli että jos et ole kiinnostava tyyppi niin seuran saaminen on hankalempaa (kuten kaikkialla)...
Elävästä elämästä voikin olla hankalempaa löytää. Pitäisi olla jokin yhteinen tapaaminen / tekeminen eli jotkut matkajutut saattaisivat tuoda uusia tuttavuuksia tai tapahtumat joihin menet vaikka itseksesi ja sitten sitä kautta kokeilet tutustua... Voi tietysti tuntua vaikealta mennä yksin tämmöisiin tapahtumiin.
Kokeile tutustua avoimin mielin uusiin tyyppieihin ja käytä kaikkia mahdollisia väyliä... Jos jaksaa yrittää niin yleensä joitakin löytää... Vaikeaa se voi olla varsinkin aluksi...
eikös suunnilleen tossa iässä lähetä armeijaan? sieltä löytyy varmasti joku, jonka kanssa tulee hyvin juttuun. on siinä ainakin pitkä aika oppia tuntemaan toinen paremmin..
[email protected], laita viestiä jos kiinnostaa
minä olen 9 vuotias ja minua kiusataan koko ajan.
Moro! Mistä päin suomea oot? Täällä ois myös yksinäinen sälli e-suomesta.. jos oot e-suomesta ja haluisit kavereita ni [email protected]
Täällä samoja ajatuksia. Itse olen Keski-Suomesta, sinä?
Ihan kuin olisin itse ton kirjoittanu...
...et ehkä innostu ideastani mutta ehdottaisin että menet senioriprometheusleirille. (Jos olet jo käynyt protun, niin unohda, jos et niin käväise täällä http://www.protu.fi/ .) Uskallan väittää että sieltä saat uusia ystäviä, kunhan jaksat pitää yhteyttä leirin jälkeen. En jaksa tässä sen enempää selostaa joten tutustupa ihmeessä noihin sivuihin!
Vaikutat sen verran fiksulta pojalta ettei sun kuuluisi olla yksin :(
Jos haluut mesekaverin niin laita postia [email protected]
Itselläni on hyvin samankaltainen tilanne kuin ketjun aloittajalla. Melkein kuin olisin tuon itse kirjoittanut. Kavereita oli paljonkin muutama vuosi sitten, mutta johonkin ne onnistuin kaikki kadottamaan. Suurimmaks osaks taidan olla itse siihen syyllinen. Joihinkin lakkasin pitämästä yhteyttä omasta tahdosta. Nyt jälkeenpäin kaduttaa niin perkeleesti, ihan hyviä kavereita kun olivat. Toisaalta ei pahemmin tee mieli koittaa ottaa yhteyttä niihin uudestaan, koska tiedän, että meillä ei enään ole juuri mitään yhteistä. Uusia kavereita oon koittanut ettiä joka paikasta, mutta se on ollut älyttömän hankalaa. Tuntemattomille ihmisille puhuminen kun tuottaa melko suuria vaikeuksia meikäläiselle. Ja varsinkin isommissa ryhmissä jään aina taka-alalle.
Ammattikoulussa olin todella arka ja ujo, joten en oikein kenellekkään uskaltanut puhua. Sen jälkeen olen sentään vähän saanut kerättyä rohkeutta. Intissä oli joitakin ihan hyviäkin kavereita, mutta suurin osa asuu eri paikkakunnilla, joten niihin on vaikea pitää yhteyttä. Harrastuksiakin on, mutta niistäkään ei ole oikeita kavereita löytynyt. Netistä nyt on melko helppo löytää juttuseuraa, mutta se ei oikein ole sitä mitä kaipaan. Haluaisin oikeita ystäviä, ja alkaa tuntua, että niitä ei mistään löydy.
oli noin 15 kaveria sanoi vaan heippa.