suomalaisten siirto ja tappaminen:
Venäläiset eivät innostu joukkomurhan tutkimisesta
07.07.2008 16:54
Moskovalainen tuomioistuin kieltäytyi maanantaina vaatimasta rikostutkintaa tuhansien puolalaisten upseerien murhasta toisen maailmansodan aikana. Puolalaisuhrien omaiset ovat vaatineet tutkimusta jutusta.
Neuvostoliitto kiisti vuosikymmeniä, että sen salainen palvelu olisi sekaantunut murhiin. Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov myönsi vasta 1990, että murhat oli tehnyt Stalinin salainen palvelu NKVD. Syyllisiä ei ole paljastettu, ja jutun tutkimukset on hyllytetty Venäjällä.
Moskovalainen tuomioistuin vahvisti kielteisen päätöksen, jollaisen oli jo aiemmin tehnyt alempi oikeusaste.
- Aiomme nyt vedota sotilastuomioistuimeen, kertoi omaisten asianajaja Anna Stavitskaja.
Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan 1939 niin sanotun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. NKVD tappoi vuonna 1940 Katynissa ja kahdessa muussa paikassa noin 15 000 puolalaista sotavankia, älymystön jäsentä ja virkamiestä.
Venäläinen tutkija Natalia Lebedeva kertoi vuonna 2002, että teloituksia Katynissa kiirehdittiin, koska vankileireille haluttiin tilaa Suomesta ja Baltian maista odotetulle sotavankitulvalle.
STT-Reuters
Venäläiset eivät innostu joukkomurhan tutkimisesta
07.07.2008 16:54
Moskovalainen tuomioistuin kieltäytyi maanantaina vaatimasta rikostutkintaa tuhansien puolalaisten upseerien murhasta toisen maailmansodan aikana. Puolalaisuhrien omaiset ovat vaatineet tutkimusta jutusta.
Neuvostoliitto kiisti vuosikymmeniä, että sen salainen palvelu olisi sekaantunut murhiin. Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov myönsi vasta 1990, että murhat oli tehnyt Stalinin salainen palvelu NKVD. Syyllisiä ei ole paljastettu, ja jutun tutkimukset on hyllytetty Venäjällä.
Moskovalainen tuomioistuin vahvisti kielteisen päätöksen, jollaisen oli jo aiemmin tehnyt alempi oikeusaste.
- Aiomme nyt vedota sotilastuomioistuimeen, kertoi omaisten asianajaja Anna Stavitskaja.
Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan 1939 niin sanotun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. NKVD tappoi vuonna 1940 Katynissa ja kahdessa muussa paikassa noin 15 000 puolalaista sotavankia, älymystön jäsentä ja virkamiestä.
Venäläinen tutkija Natalia Lebedeva kertoi vuonna 2002, että teloituksia Katynissa kiirehdittiin, koska vankileireille haluttiin tilaa Suomesta ja Baltian maista odotetulle sotavankitulvalle.
STT-Reuters
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jo otsikon mukaan asia pitää nykyisen poliittisen tilan takia hoitaa eri näkökulmat huomioiden, YKK:n sallimissa rajoissa ,jossa on huomioitu mahdollinen jukisuus taso ja salassa pito velvollisuus mahdollisten elossa olevien henkilöiden suhteen olivat kyseessä uhrien omaiset, tai mahdolliset syylliset tilanteen mukaan.