Taipumus homepölykeuhkoon saattaa periytyä, lukee Allergia-oppaan kohdassa allergian perinnöllisyys. Onko tätä siis tutkittu jossakin? Onko tutkittu, millaisia allergioita ja kuinka voimakkaita on niiden äitien lapsilla, jotka odotusaikana ovat altistuneet juuri näille sädesienille ja mykotoksiineille? Eikö tällaiselle tutkimusaiheelle heru rahaa?
Taipumus homepölykeuhkoon
saattaa periytyä.
32605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
olisiko kuitenkin vain "marttojen" tietoa? Miten homepölykeuhkoon voisi olla taipumus? Siis todellakin, missä ne tutkimukset moiseen lauseeseen oli, no tietysti jotakin arvatenkin "tieteellistä" on taas kyhätty kasaan ;-)O
Olisiko se niin, että äiti (ja/tai isä) ja lapsi asuvat samassa talossa? Mikä on kana ja mikä on muna?
miten se menee, mutta nyt alkoi tämä juttu kiinnostamaan toden teolla. Miten siinä oppaassa nyt noin lukee? Oletteko nähnyt vastaavaa missään muussa alan kirjassa, josta se olisi peräisin?
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00013&p_teos=alg&p_selaus=
"IgE:n määrä on astman ohella suurentunut monissa allergisissa sairauksissa."
tätä tämä tieteellinen tutkimus on
nämä väitöskirjat, niin moni asia voi avautua sinulle:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5667-X.pdf
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/627/gpraandt.pdf?sequence=1
sinulle noista astma-väitöskirjoista selvisi?
Astmasta ei kannata puhua enää yhtään mitään, jos on sairastunut kosteusvauriorakennuksessa.
Astma on ns. perinteinen IgE-välitteinen eosinofiilivaltainen keuhkoputken limakalvon sairaus, jolla ei ole mitään tekemistä kosteusvaurion kanssa.
Jos sairastuu kosteusvauriossa, niin sairaus johtuu keuhkorakkuloihin päässeistä BAKTEEREIDEN (Streptomyces, Bacillus) itiöistä ja itiöihin tarttuneista valinomysiini, kereleudi ja/tai amylosiini myrkyistä.
Pekka Nikkola
"Taipumus kosketusihottumaan tai homepölykeuhkoon saattaa myös periytyä."
Sanalla saattaa vesittyy koko juttu, siis joku taas arvelee jotakin, hoh hoijaa
lienee sen verran rehellinen lääkäri, että tietää vain astmoista!
Ja kun TH kertoo, että allergiaohjelmasta, hän tarkoittaa ihan oikeita allergioita, ei mitään myrkytyksiä tai homepölykeuhkoja
yhtään mitään väitöskirjateksteistä, kun kerran kirjoittelet tuollaista. Onko syynä kielitaito-ongelmat vai ovatko teksti sinulle muuten liian vaikeita?
saattaahan näin olla, saattaahan
jos kyse on saattaa-tieteestä.
kunnolla tehtyjä, mutta saattaa että ei. Yksi miettii tätä ja toinen tätä, nuori kokematon tyyppi innostuu jostakin ja kirjoittaa sen toisille luettavaksi. Siinä se ja sen tieteellisyys. Ja huomenna kaikki on toisin....
on meidän kannalta se tieto, että paljon suurempi osa astmoista on työperäisiä kuin mitä ammattitautitilastoista voisi päätellä.
Samoin se, että Karjalaisen tutkimuksessa selvisi tulehdusreaktiota säätelevien geenien suuri merkitys astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä ja vaikeusasteen määräytymisessä. Se antaa toivoa siitä, että tulevaisuudessa voidaan valita sopivin hoito potilaan perintötekijöiden perusteella.
oikein varsinaisen hepulin. Sääliksi käy.
että katsot palstan kirjoituksia ihan hiukkasen yksisilmäisesti ;-9, saattaahan niin olla
rahoittajia, ei tutkijoita. Ei sairastuneiden "hoito" ole tähän päiväänkään asti kiinnostanut yhtään ketään. Miksi sitten huomenna?
Kyllähän se immuunijärjestelmä periytyy lapsille vanhemmilta siinä missä muutkin ominaisuudet.
Sanotaanhan, että ei se omena kauas puusta putoa.
Noita immunologisia reaktiotyyppejä Coombs/Gell:n mukaan on olemassa neljää eri lajia. Perinnöllinen IgE, kaksi IgM/IgG:tä tuottavaa tyyppiä ja soluvälitteinen tyyppi, eli kosketusallergiatyyppi, joka ei tuota vasta-aineita.
No siinäpä sitä professori Haahtelalla onkin pähkäilemistä pitkäksi aikaa, joka pähkäily tarkoittaa veroeuroin tapahtuvaa tutkimusta, periytyykö allerginen alveoliitti, jota Coombs/Gell:n mukaan tuottaa IgG-tyyppi III:n ja kosketusallergia, jota tuottaa ei-vasta-aineta tuottava tyyppi IV.
Törmäsin keuhkopolitutkimuksissa kysellessäni homeallergiasta professori Haahtelaan, kun hoitaja vastausten sijasta antoi käteeni Astma- ja allergialiiton lehden avattuna Haahtelan kirjoituksen kohdalta. Sain käsityksen, että kosteusvauriorakennussairastuminen johtuu suurin piirtein sairastuneen mielikuvituksesta.
No toki korvienväliteorialla esimiehemme valisti meitä oireilevia jo vuosia sitten: Hometta on korvienne välissä ja siitä ei puhuta. Ja korvienväliteorian takia katto sai vuotaa vuodesta toiseen veden virtaillessa pitkin seiniä.
Professori Haahtelan muiden maamme huippututkijoiden olisi jo korkea aika keskittyä jonnenjoutavien tutkimusten sijasta siihen, kuinka IgG-allergikkojen kohdalla allerginen sairaus/sairaudet todetaan koskien lisä-/säilöntäaineita, lääke-, ruoka- ja orgaanisen pölyn tuottamia allergisia sairauksia.
Tähän mennessähän IgG-allergian aiheuttama allerginen sairaus/sairaudet pystytään toteamaan vain allergeeni/antigeenialtistuksella.
Ja nähtävästi näin jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
Mitä tuohon kokonaisIgE:hen tulee, niin jopa Haahtelankin mukaan se on hyvä allergiasoitinmittari.
Minulla on todettu neli- viisikertaisia kokonaisIgE-arvoja.
KokonaisIgE nousee parin viikon kuluttua allergisesta reaktiosta (kaikilla allergikoillahan se ei nouse) alkaen laskea pikkuhiljaa.
Ja siksipä minua harmittaa kun en älynyt pyytää kortisonivoiteen aiheuttaman kokonaisvaltaisen reaktion takia tk-lääkäriltä eosinofiilimäärän enkä kokonaisIgE-mittausta. Pyysin vain reumafaktoria, joka tosin oli koholla. Hän määräsi lisäksi muita kokeita, jotka olivat OK.
KokonaisIgE ei ole astmamittari. Allergisen reaktion mittariksi se sopii niiden kohdalla joilla tuo arvo notkuu.
Professori Haahtelan pitäisi pystyä kertomaan myös IgG:läisten monimuotoisista allergisista reaktioista ja niiden voimakkuusasteista.
Jostain syystä hän tarinoi kansalaisille vain nenä-, iho- ja silmäkutinoista, niiden punoituksista ja vatsan pikkuisesta kipristelyistä..
mutta luin siitä vasta tk-lääkärin pyytämistä labroista, ei tuo IgG kiinnostanut TTL:sella ketään, riitti että peffit laski, viis mistään muusta.
ja alle x = ei ole ammattitautia!
Naurettavaahan tuo "tutkimus on" TÄYSIN naurettavaa. Saattaa olla, että sillä on jotakin tekemistä rahan kanssa, eikö vain?
periytyä...
Teillä saattaa olla tämä ja tämä tauti siis käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä tautia ei ole. Onko lääketiede saattaa-tiedettä?
aina tarvittaessa. Kätevät sanat kuuluvat "tieteelliseen" tutkimukseen ja ovat kovin merkittäviä
tuntuu olevan eroja riippuen siitä, mitä asiaa halutaan ajaa kuin käärmettä pulloon.
on esim. nisuiisun tiede. Kaikki on aina varmasti niin kuin hän sanoo ainakin niin kauan, kunnes hän taas muuttaa mielensä....
onkin ihan tarkoituksella kirjoitettu muotoon, jossa se on aina oikeassa, saattaahan näinkin olla. Ihmeellistä on, että "tieteellinen" tutkimus on tieteellistä, jos siinä kirjoituksessa on lääkärin nimi alla, oli menetelmät ja lausahdukset kuinka huvittavia vain
Tieteellisissä tutkimuksissa ilmoitetaan todennäköisyyksiä, joilla joku havainto on tosi tai epätosi. Jos tilastollinen virhemahdollisuus on alle 5 %, pidetään löydöstä todellisena, mutta siihen kaivataan kuitenkin vielä toistettuja vastaavia havaintoja. Tutkimuksen pohdintaosassa voi tutkija sitten spekuloida löydösten merkityksistä ja toimittaja sitten vielä vetää siitä lehteen oman käsityksensä. Jos jostain puhutaan tyyliin "saattaa", tarkoitta se sitä, että havainto on sen verran mielenkiintoinen, että sitä pitäisi tutkia lisää.
Hörhöt tulkitsevat kaikki viestit putkiaivoisen mustavalkoisesti ja vääntävät sopimaan omaan ahtaaseen ja jäykkään ajatusmaailmaansa. Niin kävi tässäkin.
"tieteellisten" tutkimusten vuoksi. Näitähän meidän tulisi kunnioittaa ja arvostaa, voi elämän käsi.
On piristävää huomata miten ääliöitä tutkimuksia tekevät putkiaivot ovat. Yksi asia mielessä ja siinä se
tottakin, ja pitäähän sitä tutkia lisää, ilman muuta. Ja kansalaisten tulee nuo tutkimukset rahoittaa. Ilman muuta, sillä saattaahan sillä saada vähän tutkimuspalkkaakin
Saattaa muuten sataa, tai sitten ei, pitää tutkia vielä lisää kun on niin mielenkiintoista...
olla niin ja sitten vielä spekuloidaan.
Kyllä se sitten on saattaa olla tai ehkä saattaa niinkin olla tai mahdollisesti saattaa olla noinkin, miten nyt se sitten saattaa ollakin.
Tiedä häntä miten se sitten saattaakin olla.
Onpa jämerää tieteentekemistä.
Hitto, enpä olisi uskonut sen olevan näin tieteellistä ja faktoihin pureutuvaa!
Olematonta. Nimittäin sinun ymmärryksesi tieteen tekemisestä. Siinä ei hakata totuuksia kiveen vielä yhden tutkimuksen perusteella. Varsinkaan silloin, kun tulos ei ole selvä. Vielä vähemmän huutoäänestyksen perusteella.
Hakataanko kiveen sitten jonkin prick- testin ja yhden vaillinaisen verenkuvan perusteella.
Vai miten ne kovat tieteelliset faktat oikein muodostetaan?
On se vaan kumma ilmiö tuo huutoäänestys, jos menen yhdelle lääkärille, saan yhdenkaltaisen diagnoosin ja tabut ja sitten toiselta saan toisenlaisen diagnoosin ja tabut.
Diagnoosiksi saan jotain saattaa... jne.
Varsinkin silloin, kun tulos ei ole selvä.