Olen ihastunut itseäni 10 vuotta vanhempaan, vapaaseen mieheen. Oikeastaan ollut ihastunut jo pari vuotta, mutten ole kehdannut kertoa sitä hänelle. Olen pelännyt pakkeja; jos kerron hänellä, hän nauraa minulle - "pennulle" - päin naamaa... Pelkään edelleenkin. Olenkin seurustellut muiden (häntä nuorempien) miesten kanssa, mutta aina tämä ihastukseni on pyörinyt mielessäni enkä ole kyennyt häntä unohtamaan vaikka olen yrittänytkin. Luulin että onnistuisin unohtamaan hänet, mutta ei! Hän on ajatuksissani koko ajan... Ja jonkinlainen ratkaisu pitäisi löytyä.
Itse olen hieman alle parikymppinen, tosin kaikki ovat aina sanoneet että olen ikäisiäni (paljon) vanhemman oloinen. Mies puolestaan on siis alle 30-vuotias ja hän taas on ikäisiään nuoremman oloinen, tosin (omien sanojensa mukaaan) bailaamisensa bailannut, mikä taas on hyvä kun en itsekään pahemmin perusta bailaamisesta (en ole koskaan perustanutkaan). Itselläni vielä opintoja edessä muutamia vuosia, kun hän on valmistunut joitakin vuosia sitten.
Voisiko tästä ikinä tulla mitään? Pitäisikö vaan antaa olla ja yrittää jatkaa kuten tähänkin asti - ilman häntä?
Itse olen hieman alle parikymppinen, tosin kaikki ovat aina sanoneet että olen ikäisiäni (paljon) vanhemman oloinen. Mies puolestaan on siis alle 30-vuotias ja hän taas on ikäisiään nuoremman oloinen, tosin (omien sanojensa mukaaan) bailaamisensa bailannut, mikä taas on hyvä kun en itsekään pahemmin perusta bailaamisesta (en ole koskaan perustanutkaan). Itselläni vielä opintoja edessä muutamia vuosia, kun hän on valmistunut joitakin vuosia sitten.
Voisiko tästä ikinä tulla mitään? Pitäisikö vaan antaa olla ja yrittää jatkaa kuten tähänkin asti - ilman häntä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Anna olla vaan. Kolmekymppinen mies ja alle parikymppinen tyttö: käytännön elämässä toimimaton yhdistelmä. Tai voithan kokeilla, jos mies on kiinnostunut, ja mielellään vapaa. Itse suhtaudun skeptisesti tuollaiseen. Mutta kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja siksi ei voi suoralta kädeltä tuollaista tyrmätäkään.
Mun mielestäni ihmisen biologisel iäl ei todella oo välii. iHMINEN ON HENKISESTI SEN IKÄNEN KUN ON. Moni nuori ihminen voi olla henkisesti paljon kypsempi kun monia vuosia vanhempi.
Itse olen kahdeksan vuotta nuorempi miestäni ja naimisissa on oltu 25 vuotta!
Oon samaa mieltä kuin Onnellinen!
Älä hyvänen aika anna ympäristön vaikuttaa päätöksiisi, vaan kuuntele sydämesi ääntä. Ehkä susta voi nyt sun ja hänen ikäero tuntuu suurelta, mutta ajankuluessa se ei tunnu enää missään. Ja muut pitää sitä jo täysin luonnolliselta silloin!
Eläkää täysillä elämäänne ja nauttikaa toistenne seurasta! :)
ElwoodBlues
Ikä eronne ei kovin paljoa olisi...
Itse olen seurustellu 53vuotiaan kanssa,
olin silloin 21vuotias. Suhde ei tosin
kauaa kestänny, lähinnä sen takia koska
mies todellakin oli mua paljon vanhempi.
Se rupes loppujen lopuks haittaamaan
meitä paljon vaikka alku olikin ihan
kivaa ja olihan siihen muitakin syitä...
Voisin siis sanoa että kyllä tosta jotain
tulee jos molemmat niin haluaa, älä anna
asian olla vaan yritä!
Niin, kun ei minua ainakaan meidän ikäeromme häiritse, kun ne nuoremmatkin miehet ovat olleet vähintäänkin 5 vuotta minua vanhempia - ikäisteni joukosta ei yksinkertaisesti löydy sopivaa. Mutta se mikä minua huolettaa on tämän miehen suhtautuminen minuun (lähinnä nuori ikäni) & ikäeroomme. Ikäero ei minulle ole siksi ongelma, koska suvussani on paljonkin noita yli 10 vuoden ikäeroja suuntaan ja toiseen. Kovasti pelottaa vaan, mitä mies sanoo _kun_ hänelle kerron.
Sen verran olen itsenäinen, etten yleensä annakaan ympäristön vaikuttaa päätöksiini, vaan teen kuten parhaaksi näen, jolloin en ainakaan voi mahdollisista virheistäni muita syyttää. Oikeastaan en välitä ollenkaan siitä, mitä mieltä esimerkiksi vanhempani, sukulaiseni ja ystäväni olisivat ikäerostamme, koska sehän on meidän asiamme jos meistä pari sattuisi tulemaan.
Minä kerron hänelle tunteistani, kun ei tässä kai mitään hävittävääkään ole. :)
moi! todellakin pitäis kertoo, tuskin sulla menee
nyt koko loppu elämä pilalle vaikka antais pakit. mul on ollu itse asiassa samantyylinen tilanne, mä tykkäsin mua 7 vuatta vanhemmasta miehestä ja sit yks ilta mä vaan kysyin, että lähteekse treffeille, ku oli just sopiva tilanne ja lähti se, oltii jonku aikaa kimpas ja meil oli tosi ihanaa, vaikkei se ihan putkee mennykkää, mut sun kannattais yrittää koska tiedän, että se kannattaa!!!